OP saa pitää bonusjärjestelmänsä ennallaan – KKV:n mielestä bonusten verottomuus on kuitenkin ongelma

OP-ryhmä saa pitää bonusjärjestelmänsä ennallaan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kertoi maanantaina yli kolme vuotta tutkimansa kantelun ratkaisun.

Viraston mukaan pankki- ja vakuutusryhmä ei ole käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaa, kun pankkipalvelusta saatavilla bonuksilla voi maksaa vakuutusten maksuja.

KKV käynnisti tutkinnan yli kolme vuotta sitten, kun OP:n kilpailija, Sampo-konserniin kuuluva vakuutusyhtiö If kanteli sille OP-ryhmän bonusjärjestelmästä.

”Tässä tapauksessa kaksi finanssijättiä on ottanut yhteen. KKV:n asia on ollut arvioida, mikä asiassa on oikein kuluttajien kannalta”, KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo https://www.hs.fi/haku/?query=kirsi+leivosanoi tiedotustilaisuudessa.

Leivon mukaan järjestelmässä on kuitenkin ongelmia sekä kuluttajien että kilpailijoiden kannalta. Bonuksista ei makseta veroa, joten verokohtelu suosii OP:ta kilpailijoiden kustannuksella.

Virasto aikoo esittää valtiovarainministeriölle, että verolainsäädäntöä muutetaan tältä osalta. Vaihtoehtoja on useita.

”Yksi vaihtoehto on se, että palataan vuotta 2011 edeltävään malliin, jossa bonukset voi nostaa myös rahana ja silloin niistä menee pääomatulovero. OP:n omiin palveluihin bonuksia voisi edelleen käyttää verottomasti”, Leivo sanoi.

Leivon mukaan voisi kuitenkin olla perusteltua pohtia, pitääkö vakuutusmaksut tässä rinnastaa muihin palvelumaksuihin.

Verohallinto linjasi vuonna 2011, että jos bonukset voidaan nostaa myös rahana, ne ovat veronalaista pääomatuloa. Samalla linjattiin, että bonuksia voi käyttää palvelumaksujen lisäksi vakuutuslaskujen maksamiseen.

Tämän jälkeen bonuksia on voinut OP-ryhmässä käyttää vain omien palvelujen maksamiseen.

Bonusjärjestelmä on KKV:n mielestä ongelmallinen myös kuluttajan kannalta, koska se vaikeuttaa hintojen vertailemista. Vahinkovakuutusten hintojen vertailu on vaikeaa yleensäkin ja OP:n bonusohjelma vaikeuttaa sitä viraston mielestä entisestään. Sen tuloksena myös asuntolainojen kokonaishinnan arviointi on vaikeaa.

”Käytännössä asiakkaan on ostettava myös vakuutus OP-ryhmästä hyötyäkseen bonuksista täysimääräisesti”, KKV:n pääekonomisti Olli Kauppi https://www.hs.fi/haku/?query=olli+kauppisanoi.

Silti virasto ei löytänyt näyttöä siitä, että järjestelmä merkittävästi haittaisi kilpailua.

KKV:n päätös perustuu niin sanottuun yhtä tehokkaan kilpailijan testiin: Sulkeutuuko yhtä tehokkaalta kilpailijalta asiakkaita pois bonusjärjestelmän takia?

Viraston selvitysten mukaan järjestelmän poissulkeva vaikutus on 1–5 prosenttia koko vahinkovakuutusmarkkinasta sekä asiakkaiden määrän että maksutulon määrän mukaan laskettuna. Viraston arvion mukaan järjestelmä ei siis merkittävästi rajoita kilpailua.

Pankkituotteista, kuten lainoista ja sijoituksista saatavia bonuksia voi OP-ryhmässä käyttää esimerkiksi vakuutustuotteiden maksamiseen. Vuonna 2017 bonuksia käytettiin 114 miljoonaa euroa vakuutuslaskuihin.

Bonusmalli ja tuotteiden ristiin myynti on myös ollut osaltaan OP-ryhmän voimakkaan kasvun taustalla. OP:n markkinaosuus koko asuntolainakannasta on noussut tasaisesti ja on jo lähes 40 prosenttia.

Ryhmän osuus vahinkovakuutuksen maksutulosta on noin 30 prosenttia. Molemmissa lajeissa se on ylivoimainen ykkönen.

”Haluamme kiittää Kilpailu- ja kuluttajavirastoa perusteellisesta työstä asian tutkimisessa. Koko OP-ryhmän olemassaolo perustuu osuustoimintaan, ja bonusjärjestelmä on meille tapa jakaa yhteistä menestystämme omistaja-asiakkaillemme”, henkilöliiketoiminnan johtaja Harri Nummela https://www.hs.fi/haku/?query=harri+nummelasanoo.

Nummela ei sano juuta eikä jaata KKV:n aikeista hakea muutosta bonusten verottamiseen esimerkiksi niin, että bonukset pitäisi voida nostaa myös käteisenä.

”Me toimimme olemassaolevan lainsäädännön mukaan nyt ja jatkossakin. Jos päätämme jossain vaiheessa muuttaa järjestelmää, siitä kerrotaan sitten”, hän sanoo.

Myös Ifissä viraston päätökseen ollaan tyytyväisiä, vaikka yhtiön väittämää määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ei OP:n toiminnasta löydetty.

”Emme ole missään nimessä pettyneitä. Meille oli puoli voittoa se, että KKV lähti tätä aikoinaan selvittämään. Se osoittaa, että kilpailuviranomainen ottaa tosissaan mahdolliset ongelmat tällaisissa järjestelyissä. Nyt tilanne on selkeä”, Ifin maajohtaja Timo Harju https://www.hs.fi/haku/?query=timo+harjusanoo.

Harju on tyytyväinen, että virasto nosti esiin myös bonusjärjestelmän veroneutraaliuden.

”Meille on tärkeätä, että kaikki toimivat samoilla läpinäkyvillä pelisäännöillä.”

Ifin kantelu johti dramaattisiin tapahtumaan Suomen finanssialalla. OP-ryhmän silloinen pääjohtaja Reijo Karhinen https://www.hs.fi/haku/?query=reijo+karhinenpiti kilpailijan tekemää kantelua loukkauksena koko osuustoimintaa vastaan. OP ei katsonut voivansa toimia samassa etujärjestössä Sammon ja Ifin kanssa.

Karhisen johdolla OP erosi syksyllä 2016 finanssialan yhteisestä edunvalvonnasta, silloisesta Finanssialan keskusliitosta.

Vajaa vuosi sitten eläkkeelle jääneen Karhisen tilalle valittu uusi pääjohtaja Timo Ritakallio https://www.hs.fi/haku/?query=timo+ritakalliopäätti pian työnsä aloittamisen jälkeen, että ryhmän pitäisi pyörtää eropäätös. OP liittyi takaisin Finanssialan jäseneksi vuoden vaihteessa.

If voisi valittaa KKV:n päätöksestä halutessaan markkinaoikeuteen. Ifin Harjun mukaan yhtiö on tyytyväinen päätökseen, eikä siitä valiteta.

Leivon mukaan virastossa on totuttu kovaan juristien ja asiantuntijoiden pommitukseen, koska käsiteltäviin tapauksiin liittyy yleensä suuria taloudellisia etuja.

”Mutta täytyy sanoa, että tässä asiassa se on ollut vielä erityisen poikkeuksellista. Molemmat osapuolet käyttivät parasta kansainvälistä asiantuntemusta hyväkseen. Vastaavaa määrää taloustieteellistä ja muuta argumentaatiota en ole aiemmin nähnyt”, hän sanoi.