Talous

Töiden läikkyminen työajalta kotiin lisää tasa-arvoa, sanoo Evan uusi johtaja Emilia Kullas

Emilia Kullas sanoo, ettei hän törmää usein siihen, että talouden maailma olisi jotenkin miehinen.

Talouselämän päätoimittaja Emilia Kullas, 48, ei hakenut Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) johtajan paikkaa. Headhunter soitti hänelle ja kysyi kiinnostusta tehtävään, Kullas kertoo.

Samalla tavalla Kullas tuli valituksi muutama vuosi sitten Talouselämän päätoimittajaksi. Silloin Alma Talentin toimitusjohtaja kysyi Kullaksen halukkuutta kyseiseen tehtävään.

”Mutta pitäähän siitä kuitenkin olla itse kiinnostunut. Ei riitä, että kävelee sisään ja hymyilee”, hän sanoo puhelimitse lomaltaan Sveitsistä.

Kullaksen nimitys Evan johtajaksi julkistettiin viime viikon perjantaina. Hän kertoo tavanneensa ensin Evan hallituksen puheenjohtajan Carl Haglundin ja puhuneensa tämän kanssa useita kertoja puhelimessa.

”Siitä se lähti.”

Työt alkavat tarkemmin määrittelemättömästi ”kevään aikana”. Evan nykyinen johtaja Matti Apunen lopettaa työnsä helmikuun lopussa. Viime perjantaina kerrottiin myös, että Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju nimitetään Evan ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajaksi eläkkeelle lähtevän Vesa Vihriälän tilalle.

Kullaksen uusi tehtävä ei ole helppo.

Eva perustettiin vuonna 1974 puolustamaan markkinataloutta Neuvostoliiton suunnitelmatalousmallia vastaan. Arvovaltainen Max Jakobson toimi järjestön ensimmäisenä toimitusjohtajana. Eva oli tuolloin tärkeä porvarillisen maailmankuvan etuvartio idän ja lännen välissä.

Sittemmin Evan taival on muuttunut vuosikymmen toisensa jälkeen vaikeakulkuisemmaksi. Suomessa riittää elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöjä. Lähes samaa virttä veisaavat esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari, Pörssisäätiö, Suomen Yrittäjät ja Libera.

Moni järjestö haluaa nykyisin jopa peitellä edunvalvontatehtäväänsä. Evakin toivoo, että sitä kutsuttaisiin julkisuudessa ajatushautomoksi. Harvoin näiltä järjestöiltä kuitenkaan tulee politiikkasuosituksia, jotka heikentäisivät ”isäntien” saavutettuja etuja.

Tehtävää vaikeuttaa vielä median murros. Edunvalvontajärjestöjen on yhä vaikeampi saada toimittajia tilaisuuksiinsa tai edes tekemään uutisia selvityksistään. Lisäksi viestintätoimistot ovat vieneet edunvalvojilta ja ajatushautomoilta pelitilaa. Ne tekevät samaa työtä usein isommilla resursseilla.

Kuvaavaa on, että Keskuskauppakamarin edellinen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä siirtyi toissa syksynä viestintäyhtiö Milttonin tytäryhtiöön osakkaaksi.

 

”Suomessa tarvitaan markkinatalouden puolestapuhujaa.”

Kullaksen on siis neljän hengen toimistonsa kanssa entistä vaikeampi pitää yllä menneiden aikojen vaikutusvaltaista asemaa.

Hänellä on kuitenkin siihen hyvät edellytykset: hän on verkostoitunut, tuntee pelin ja viestinnän säännöt ja on viimeistään päätoimittajana oppinut paksunahkaiseksi.

”Niin kummalliselta kuin se vuonna 2019 kuulostaakin, Suomessa tarvitaan markkinatalouden puolestapuhujaa.”

Kullas myöntää tunnistavansa median murroksen ja viestintätoimistojen vallan kasvun mutta sanoo, ettei haikaile vanhojen aikojen perään.

”Muutos on myös monella tavalla hyväksi. Nyt yksittäiset ihmiset voivat saada viestinsä läpi hyvinkin kuuluvasti.”

Evan erityispiirteenä yhteiskunnallisessa keskustelussa on Kullaksen mukaan se, että argumentaatio perustuu samaan organisaatioon kuuluvan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimustietoon.

”Se on avainasia.”

Kullaksen mukaan markkinatalous ja suomalaiset yritykset tarvitsevat puolestapuhujansa muun muassa populististen kuplien puhkojana eri keskusteluareenoilla.

Esimerkkinä tällaisista populistisista kuplista Kullas mainitsee parhaillaan käytävän keskustelun vanhustenhoidossa ilmenneistä räikeistä virheistä yksityisissä hoitokodeissa.

 

”Hoiva pitää kilpailuttaa, sillä se on vanhusten ja vammaisten etu.”

Kullaksen mukaan näiden tapausten yhteydessä pitäisi puhua enemmän siitä, miksi hoivayritysten kilpailu on hyvästä.

”Hoiva pitää kilpailuttaa, sillä se on vanhusten ja vammaisten etu. Nyt keskustelu paisuu yritysten tulosten tekoon. Asetelma on mustavalkoinen, eikä siinä ole sävyjä”, Kullas moittii.

Suomessa on Norjan ja Ruotsin tasoinen ”hyvinvointilupaus”, mutta näitä maita selvästi köyhempänä valtiona keinot tuon lupauksen täyttämiseksi ovat vähissä, Kullas selittää ongelmaa.

”Yhtälö ei kanna. Jotain pitää tehdä.”

Omasta kannastaan hallituksen ajamaan maakunta- ja sote-malliin Kullas ei halua kertoa muuta kuin että hän kaipaa osin kilpailuun perustuvaa toimivaa mallia.

Sen Kullas kuitenkin sanoo, että hän kaipaa ”isoa remonttia”. Syiksi Kullas mainitsee Suomen valtavan kuntamäärän ja hiipuvan väestön. Hän moittii poliitikkoja siitä, että he eivät ole saaneet aikaan sote-uudistusta kymmenessä vuodessa.

”Ja kun se ei näytä todennäköiseltä, silloin näyttää, että tulee markkinavetoinen malli.”

Suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa yhtenä arvomaailmojen vedenjakajana käytetään usein sitä, onko henkilö ”pro markets” vai ”pro business”.

Pro markets tarkoitetaan sellaisen markkinatalouden kannattajia, jotka uskovat kilpailun aiheuttaman luovan tuhon voimaan. Pro business -väki taas nähdään yritysten saavutettujen etujen puolustajina.

Kumpaan joukkoon Emilia Kullas kuuluu?

”En näe näitä toisilleen vastakkaisina.”

Kun termien merkitystä käydään läpi tarkemmin, Kullas määrittelee olevansa ”siinä tukevasti keskellä”. Hän kertoo uskovansa markkinoihin ja avoimeen markkinatalouteen mutta sanoo ymmärtävänsä myös yrityksiä, joiden pitää sopeuttaa toimintansa poliitikkojen luomaan valtakehikkoon.

”Yrityksillä pitää olla jokin vakaus, jotta ne voivat sopeutua, varsinkin silloin kun kyse on investoinneista.”

 

”Olen sitä koulukuntaa, jonka mukaan ihmiset ovat ensimmäiseksi ja viimeiseksi ihmisiä.”

Kullas on ensimmäinen nainen Evan johtajana. Hän ei usko tuovansa Evaan mukanaan mitään erityistä naisnäkökulmaa.

”Olen sitä koulukuntaa, jonka mukaan ihmiset ovat ensimmäiseksi ja viimeiseksi ihmisiä ja vasta sen jälkeen miehiä tai naisia.”

Kullaksen mukaan yrityksissä on tapahtunut naisten asemassa valtava positiivinen muutos. Sen on voinut huomata esimerkiksi Talouselämän Päättäjänaiset-selvityksistä.

Niissä naisten aseman paraneminen näkyy esimerkiksi siten, että nykyisin naiset johtavat miljardien eurojen pörssiyhtiöitä, vastaavat miljardien eurojen liikevaihtoa pyörittävistä yksiköistä tai ovat kansainvälisten yhtiöiden hallituksissa, Kullas kertoo.

”Se on aivan fantastinen asia. En itse törmää kovin usein siihen, että talouden maailma olisi jotenkin miehinen.”

Ainoana esimerkkinä miehisestä maailmasta Kullaksen mieleen tulee Pörssiklubin vanha käytäntö, jonka mukaan kerhon jäseneksi pääsivät vain miehet. Viime syksynä sekin sääntö kumottiin.

Talouselämä-lehteä Kullas kehuu siitä, että jo hänen tullessaan taloon yli kymmenen vuotta sitten lehden tavoitteena oli etsiä haastateltavaksi sekä miehiä että naisia.

Kullaksen mielestä työn digitalisoituminen on osaltaan lisännyt miesten ja naisten tasa-arvoa. Se on tuonut töitä kotiin niin miehille kuin naisillekin ja samalla lisännyt työnteon valinnanvapautta.

”Tämä on asia, jota ei huomata. Työ läikkyy yli, mutta hyvä puoli on se, että se on mahdollistanut mielekkään työn valinnan. Tämä kuulostaa hirveän elitistiseltä, koska töiden tuominen kotiin ei koske bussikuskia tai sairaanhoitajaa, mutta se on vienyt tasa-arvoa eteenpäin.”

Kuka?

Emilia Kullas


 48-vuotias

 Filosofian ylioppilas Vaasan yliopistosta

 Ollut toimittajana Pohjalaisessa, Helsingin Sanomissa, Kauppalehdessä, Talouselämässä ja Gloriassa, uutis- ja toimituspäällikkönä Talouselämässä sekä pari viime vuotta Talouselämän ja Markkinointi & Mainonnan päätoimittajana.

 Siirtyy Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajaksi kevään aikana.

 Naimisissa Kauppalehden päätoimittajan Arno Ahosniemen kanssa, kaksi lasta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin päättäjät havahtuivat muutokseen: vieras­kielisten määrä kasvaa ja kaupungin pitäisi sopeutua

    2. 2

      Näin yhdestä huoneesta tuli eduskunnan sote-kaaoksen taistelu­tanner: ”En halua nähdä teitä enää ikinä”

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingissä asuva Stephen Sykes haki Suomen kansalaisuuden, tytär taas Britannian, ja syynä on brexit

    4. 4

      Uudet mittaukset kertovat, millä tele­operaattorilla on paras verkko – Katso kuntasi tulokset

      Tilaajille
    5. 5

      Teuvo Hakkarainen teippasi auton kylkeen ”Matu, mistä tulet? Sinne menet” ja selitteli tarkoittaneensa maaseudun tulevaisuutta ja muitakin asioita – soitimme

    6. 6

      Poikani joutui eroamaan reservistä, kun kertaus­harjoituksiin ei myönnetty lykkäystä

    7. 7

      On yhä vaikeampi ymmärtää, miksi keltaliivit polttivat Michellen lehti­kioskin karrelle

    8. 8

      Kekkosta inhonnut taiteilija Sigrid Schauman eli 101-vuotiaaksi ja jätti jälkeensä monet anekdootit: Tuore elämäkerta paljastaa, että yläluokkaan syntynyt Schauman kulki kovan tien taiteilijaksi

    9. 9

      Suolistosyöpään kuolee vuosittain yli tuhat suomalaista: Sairaus on kavala ja oireet epämääräisiä

    10. 10

      Jenni Janakka järjestää naisille Röyhkeyskouluja, koska kyllästyi kuuntelemaan jatkuvaa itsensä vähättelyä ja arkailua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    3. 3

      Poliisi: Utrechtin ampumisista epäilty on pidätetty, ainakin kolme kuoli luodeista

    4. 4

      Kruununhaassa asuva Pekka Hietaniemi karsastaa joukkoliikennettä ja omistaa niin BMW:n katumaasturin kuin avomallisen Audinkin – Helsingissä se on jo kapinallista

    5. 5

      Helsinki vartioi tyhjää puutaloa joka päivä kellon ympäri Kumpulassa – ”Tässä ei ole mitään järkeä”

    6. 6

      Suolistosyöpään kuolee vuosittain yli tuhat suomalaista: Sairaus on kavala ja oireet epämääräisiä

    7. 7

      Jörn Donnerin pitkä elämäntyö päättyi, mutta kukaan ei vain usko sitä

    8. 8

      Teuvo Hakkarainen teippasi auton kylkeen ”Matu, mistä tulet? Sinne menet” ja selitteli tarkoittaneensa maaseudun tulevaisuutta ja muitakin asioita – soitimme

    9. 9

      Toimittaja Jorma Elovaara on kuollut

    10. 10

      Saharan metsittäminen ilmastosyntien vuoksi voi kuulostaa järjettömältä, mutta Israel onnistui kasvattamaan metsän aavikolle

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni käyttää astian­pesu­konetta väärin, ja välin­pitämättömyys voi aiheuttaa isot kulut: toimi näin, niin vältyt ikäviltä yllätyksiltä

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    4. 4

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    5. 5

      Kenellä on vastuu, jos joku perheen­jäsenistämme sairastuu takkat­ulien polton takia Espoossa?

    6. 6

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    7. 7

      Nuoret miehet eivät sitoudu, kun tinderöitynyt seurustelu­kulttuuri tarjoaa aina uuden vaihto­ehdon – Jaakko kertoo, miksi erosi, kun tyttöystävä alkoi vaatia lapsia

      Tilaajille
    8. 8

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    9. 9

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää