Voiko Suomi yltää nollapäästöihin lähivuosikymmeninä? Selvityksen mukaan se vaatisi tuntuvia päästövähennyksiä ja ydinvoiman tuotannon lisäämistä

Suomesta voi tulla jo vuoden 2040 tienoilla maa, joka ei tuota nettopäästöjä ilmakehään, eivätkä päästövähennystoimet silti uhkaa talouskasvua, arvioi valtioneuvoston asettama asiantuntijaryhmä. Hiilineutraliteetin saavuttaminen edellyttää sitä, että päästöt vähenevät voimakkaasti kaikilla sektoreilla ja että metsiin imeytyy entistä enemmän hiilidioksidia.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tekemän selvityksen mukaan hiilineutraliteetti on mahdollista saavuttaa monin eri tavoin, mutta tärkeintä on vähentää päästöjä nopeasti kaikilla sektoreilla.

Lisätoimia tarvitaan, sillä päästöjä pitäisi leikata 85–90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Nykyisten politiikkatoimien arvioidaan vähentävän päästöjä 63 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Tämä vaatii energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvan energian ja ydinvoiman tuotannon lisäämistä ja energiajärjestelmän sähköistämistä.

Päästöjen leikkaaminen ei yksin riitä, vaan lisäksi Suomessa pitäisi myös vahvistaa hiilidioksidia ilmakehästä imeviä nieluja eli käytännössä metsiä, tutkijat toteavat.

Metsien käyttöön liittyykin ristiriita: energian tuotannossa ja teollisuuden tuotteissa puu auttaa korvaamaan uusiutumattomia raaka-aineita, mutta samaan aikaan puun käytön lisääminen pienentää metsien hiilinielua, mikä voi vaikeuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Jos nielut kehittyvät oletettua heikommin, Suomi ei välttämättä saavuta hiilineutraaliutta edes vuonna 2050, tutkijat arvioivat.

Vuosikymmenien päähän ulottuviin nielulaskelmiin liittyy huomattavia epävarmuuksia, mutta Luonnonvarakeskuksen tekemien skenaariolaskelmien mukaan Suomen metsien hiilinielu voisi jopa kaksinkertaistua nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää oikeanlaista metsien hoitoa.

Nopein tapa vahvistaa nieluja on ehkäistä metsäkatoa eli metsämaan ottamista muuhun käyttöön etenkin turvemailla. Myös turvemaiden ja esimerkiksi hylättyjen peltojen metsitys tuottaa päästövähennyksiä, mutta hitaammin.

Tutkijat pyrkivät arvioimaan myös, miten ilmastotoimet vaikuttavat talouskasvuun ja bruttokansantuotteella mitattuun hyvinvointiin.

Vaikutusarvioiden mukaan hiilineutraliteettiin pyrkiminen aiheuttaa vain pieniä vaikutuksia kansantalouteen suhteessa nykypolitiikkaan. Kaikissa skenaarioissa kansantuote kasvaa vuoteen 2050 mennessä yli 120 prosenttia vuoden 2017 tasosta.

”Missään skenaariossa ei ole kyse Suomen talouskasvun ja hyvinvointivaltion edellytysten vaarantumisesta”, raportissa todetaan.

Tärkeä vauhdittaja Suomen ilmastoponnisteluille olisi CCS-teknologian kehittyminen.

CCS:llä tarkoitetaan teknologiaa, jolla esimerkiksi energiantuotannossa ja teollisuuden prosesseissa syntyvät hiilidioksidipäästöt voidaan napata talteen ja varastoida, eivätkä päästöt pääse ilmakehään. CCS-teknologiaa on jo olemassa, mutta kalleutensa vuoksi se ei ole laajasti käytössä.

VTT:n ja Syken mukaan Suomessa CCS olisi erityisen lupaava bioenergian ja teollisuuden prosessien yhteydessä, ja ilman CCS:n kehitystä kaikkein kunnianhimoisempien päästövähennysten tavoittaminen käy vaikeaksi.

CCS:n kehityksen varaan Suomen ilmastopolitiikkaa ei kuitenkaan voida laskea, tutkijat varoittavat. Jos hiilen talteenottoteknologia ei tulekaan laajamittaisesti käyttöön, pitäisi fossiilisista polttoaineista hankkiutua Suomessa eroon lähes täysin niin energiantuotannossa, teollisuudessa kuin liikenteessäkin.