Talous

Väki hupenee lähes kaikissa maakunnissa vuoteen 2040 mennessä, uusi ennuste lupaa kasvua vain neljään maakuntaan

Seitsemässä maakunnassa väkiluku pienenee vuoteen 2040 mennessä yli kymmenen prosenttia ja kahdessa näistä yli 15 prosenttia, kertoo tuore maakuntien väestöselvitys.

Tuore ennuste paljastaa julmia lukuja Suomen maakuntien väestökehityksestä.

Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n laatiman ennusteen mukaan väki vähenee vuoteen 2040 mennessä Kainuussa 18 prosenttia, Etelä-Savossa 17,1 prosenttia, Satakunnassa 14,1 ja Kymenlaaksossa 13,8 prosenttia.

Vain neljän maakunnan väestö kasvaa. Näistä kahdessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, kasvu on ripeää. Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa kasvu on maltillista.



Viidessätoista supistuvassa maakunnassa väkiluku pienenee yhteensä lähes 240 000 asukkaalla. Samaan aikaan Uudenmaan väestö kasvaa 293 000 asukkaalla eli 17,7 prosenttia.

MDI julkaisi helmikuussa kymmentä keskeistä kasvuseutua koskevan selvityksen, mutta siinä väestökehitystä ei arvioitu maakunnittain. MDI:n asiantuntijan Timo Aron johdolla tehty uusi ennuste on tehty samoin oletuksin ja metodein.

Lue HS:n uutinen aiemmasta selvityksestä täältä: Ennuste vuodelle 2040: Suomessa on vain kolme kaupunkiseutua, jotka kasvavat – muu maa näivettyy

Tilastokeskus julkaisi viime syksynä oman väestöennusteensa, mutta siitä jäi puuttumaan maakunnallinen tarkastelu. Tämän alueellisen väestöennusteen odotetaan valmistuvan aikaisintaan syksyllä 2019.

Siksi virallisessa käytössä ovat vain Tilastokeskuksen vuoden 2015 maakunnalliset väestöennusteet. Sen jälkeen ennusteet väestöpohjassa ovat kuitenkin muuttuneet erityisesti syntyvyyden vähenemisen vuoksi.

Vuoden 2015 väestöennusteessa vuosien 2017–2040 väestölisäykseksi ennustettiin vielä 5,9 prosenttia. Vuoden 2018 ennusteessa se jäi 1,6 prosenttiin.

Monille maakunnille voi aiheuttaa päänvaivaa erityisesti 15–64-vuotiaiden työikäisten määrän muutos.

Työikäisten määrä kasvaa ennusteen mukaan vuosina 2017–2040 vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla. Myös Pirkanmaalla työikäisen väestön määrä on kääntymässä lasku-uralle 2030-luvulla.

Etelä-Savossa ja Kainuussa työikäisen väestön määrä vähenee yli neljänneksen nykyiseen verrattuna, raportti ennustaa.


Vain kolmessa maakunnassa – Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla – syntyy vuosina 2017–2040 enemmän väkeä kuin kuolee.

Tilannetta tasaa maahanmuutto tai väestötieteilijöiden termein nettosiirtolaisuus eli maahanmuuton ja maastamuuton erotus.

”Nettosiirtolaisuus on positiivista kaikissa maakunnissa ennustejakson aikana. Joka toisessa maakunnassa nettosiirtolaisuus korvaa maan sisäisestä muuttoliikkeessä kärsityt muuttotappiot”, selvitys kertoo.

”Maahanmuutto oli väkilukua kasvattava tekijä kaikissa maakunnissa vuosien 2017–2040 aikana. 13 maakunnassa maahanmuutto oli ainoa väestönkehityksen positiivinen osatekijä.”

Vain Pirkanmaalla Suomen sisäisen muuttoliikkeen merkitys on suurempi kuin nettomaahanmuutto, selvitys toteaa.


 

”Suomessa pitäisi osata keskustella siitä, mitä tapahtuu.”

Maakuntien väestön nopeat muutokset voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten sosiaali- ja terveyspalvelut kannattaa Suomessa järjestää.

Väestöpohjan muutoksissa moni pistää päänsä pensaaseen. Poliitikot huutelevat vanhoja kantoja omista poteroistaan, eikä yhteistä säveltä löydy.

”Suomessa pitäisi osata keskustella siitä, mitä tapahtuu”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen.

Aiemmin Pellervon taloustutkimuksessa ja viisi vuotta Rakennusteollisuus RT:ssä erityisesti asuntomarkkinoita tutkinut Pakarinen pitää suomalaisen aluepolitiikan yhtenä pääongelmana sitä, että nopeasta muuttoliikenteen kiihtymisestä talouskasvun ja teollisen rakennemuutoksen seurauksena puhutaan ilman tarvittavaa tietopohjaa.

”Täällä on liian paljon tunteilua. Sukupolvet ovat ehkä liian lähellä 1960-lukua ja Ruotsiin muuttoa.”

Pakarisen mukaan olisi olennaista ymmärtää, että kaupungistuminen on megatrendi, joka ei tule poistumaan.

”Keskustelua ei haluta käydä, koska on kauhean kiusallista, kun työpaikat menevät ja asuntojen arvot häviävät.”

Pakarisen mukaan olisi ensin tunnistettava tosiasiat ja sen jälkeen suunniteltava, miten muuttotappioseutuja ja niiden ihmisiä voi auttaa.

Toivoa herättäviä esimerkkejä löytyy vaikkapa Kainuusta, Pakarinen sanoo.

Esimerkiksi Transtechin konepaja on saanut raitiovaunutilauksia Helsingistä ja Saksasta. Metalliyhtiö Terrafamen akuissa käytettävien kemikaalien tuotanto kasvaa puolestaan sähköautojen yleistymisen ansiosta.

”Jos osaamista on, kaupungistuminen kannattelee näiden seutujen teollisuutta.”

Pakarinen toivoo julkista keskustelua siitä, miten haasteisiin vastataan.

”On liian kallista olla tekemättä mitään.”

 

”Väestöennusteet ovat itseään toteuttavia, ja leimaamisella on myös poliittisia vaikutuksia.”

Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio kertoo uusimman kansainvälisen tutkimuksen näyttävän, että populismin nousu liittyy paitsi alueiden todelliseen taantumiseen ja julkisen vallan vetäytymiseen myös alueiden leimaamiseen.

”Kyse ei ole niinkään elintasosta tai tulotasosta vaan siitä, että julkisessa keskustelussa julistetaan, että taantuvilla alueilla ei ole tulevaisuutta.”

Moision mukaan tällaista alueellisiin seikkoihin painottuvaa populismin nousua on nähty muun muassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin valinnassa, Britannian EU-erossa eli brexitissä ja Ranskan keltaliivien mielenosoituksissa.

”Suomessa se ei ole vielä lyönyt läpi, mutta odotan, että jossain vaiheessa se tapahtuu meilläkin. Se voi osaltaan selittää keskustan kannatuksen laskua, joka kanavoituu todennäköisesti esimerkiksi perussuomalaisten kaltaisiin puolueisiin.”

Moision mukaan osa poliitikoista ja virkakunnasta syventää jo nykyisin yksioikoisilla puheillaan mielikuvaa siitä, että kaupungistumiskehitys vie tietyiltä seuduilta elämän edellytykset.

”Väestöennusteet ovat itseään toteuttavia, ja leimaamisella on myös poliittisia vaikutuksia. Siksi mediankin kannattaisi olla niiden uutisoinnissa varovainen.”

Seuraavalta hallitukselta Moisio sanoo odottavansa ohjelmaa, jossa puututtaisiin erityisesti sellaisten kaupunkiseutujen kehitykseen, joilla ei ole omaa yliopistoa ja jotka ovat jääneet saavutettavuuden ja yksityisten investointien osalta paitsioon.

”Niihin tarvitaan julkisia investointeja.”

Tuo panostus ei Moision mukaan ole ”välttämättä seinien rakentamista” vaan esimerkiksi panostusta koulutukseen ja alueelliseen erikoistumiseen.

Fakta

Pohjana edellinen selvitys


 Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n ennuste on tehty samoin oletuksin ja metodein kuin helmikuussa julkaistu 10 kasvukeskuksen väestökehitykseen keskittynyt selvitys. Se on laadittu Tilastokeskuksen vuoden 2015 tietojen pohjalta.

 Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa muihin muuttoalueisiin.

 Suurin yksittäinen muutosten selitys on syntyvyyden heikkeneminen kerrannaisvaikutuksineen.

 MDI:n ennuste perustuu oletukseen, että kansainvälinen muuttoliike pysyy vuosien 2010–2018 tasolla.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uutuusdokumentti sai ihmiset kaduille Ruotsissa: 47-vuotiaana traagisesti kuolleen Josefin Nilssonin kohtalo kuohuttaa

    2. 2

      Annalla on unelmiensa parisuhde, jonka ainut ongelma on, että mies on varattu – ”Ei se tietysti kivalta tunnu, mutta koen, että mies on vastuussa omista teoistaan”

      Tilaajille
    3. 3

      Kansan suosikki pääministeriksi on Pekka Haavisto, Antti Rinteen suosio on heikompi kuin hänen puolueensa

    4. 4

      Suomen suosituin seksin­myynti­sivusto Sihteeri­opisto meni yllättäen kiinni netissä

    5. 5

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    6. 6

      Tutkimus: Ihminen keksi jumalat vahtimaan moraalia, kun yhteiskunnat kasvoivat suuriksi

      Tilaajille
    7. 7

      Pettynyt Kalle Korhonen, 3, oli jo pillahtamassa itkuun, kun lähikaupan myyjät riensivät apuun

    8. 8

      Ylen tentin yllättävin hetki meni varmasti monelta ohi: Antti Rinne myönsi olleensa väärässä asiassa, jonka avulla hän kampesi Sdp:n johtoon

    9. 9

      Edes vauvamaha ei estä brittimediaa ilkeilemästä Meghan Marklelle – Entinen Hollywood-tähti joutuu käymään läpi saman prässin kuin prinsessa Diana ja moni muu

      Tilaajille
    10. 10

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempi

      Tilaajille
    2. 2

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    3. 3

      ”Orpo yritti purkaa tätä hoivapommia, mutta ei siinä oikein onnistunut” – Petteri Orpo väisteli kysymystä sitovasta hoitajamitoituksesta Ylen vaalitentissä

    4. 4

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    5. 5

      ”Epäilyttävien miesten” nähtiin piilottelevan jäte­säkkejä metsään Sipoossa – Poliisi sai kiinni kansainvälisen rikollisryhmän

    6. 6

      Suomen suosituin seksin­myynti­sivusto Sihteeri­opisto meni yllättäen kiinni netissä

    7. 7

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    8. 8

      Pettynyt Kalle Korhonen, 3, oli jo pillahtamassa itkuun, kun lähikaupan myyjät riensivät apuun

    9. 9

      Uutuusdokumentti sai ihmiset kaduille Ruotsissa: 47-vuotiaana traagisesti kuolleen Josefin Nilssonin kohtalo kuohuttaa

    10. 10

      Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    4. 4

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    5. 5

      ”Orpo yritti purkaa tätä hoivapommia, mutta ei siinä oikein onnistunut” – Petteri Orpo väisteli kysymystä sitovasta hoitajamitoituksesta Ylen vaalitentissä

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    8. 8

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    9. 9

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    10. 10

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    11. Näytä lisää