Talous

Väki hupenee lähes kaikissa maakunnissa vuoteen 2040 mennessä, uusi ennuste lupaa kasvua vain neljään maakuntaan

Seitsemässä maakunnassa väkiluku pienenee vuoteen 2040 mennessä yli kymmenen prosenttia ja kahdessa näistä yli 15 prosenttia, kertoo tuore maakuntien väestöselvitys.

Tuore ennuste paljastaa julmia lukuja Suomen maakuntien väestökehityksestä.

Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n laatiman ennusteen mukaan väki vähenee vuoteen 2040 mennessä Kainuussa 18 prosenttia, Etelä-Savossa 17,1 prosenttia, Satakunnassa 14,1 ja Kymenlaaksossa 13,8 prosenttia.

Vain neljän maakunnan väestö kasvaa. Näistä kahdessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, kasvu on ripeää. Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa kasvu on maltillista.



Viidessätoista supistuvassa maakunnassa väkiluku pienenee yhteensä lähes 240 000 asukkaalla. Samaan aikaan Uudenmaan väestö kasvaa 293 000 asukkaalla eli 17,7 prosenttia.

MDI julkaisi helmikuussa kymmentä keskeistä kasvuseutua koskevan selvityksen, mutta siinä väestökehitystä ei arvioitu maakunnittain. MDI:n asiantuntijan Timo Aron johdolla tehty uusi ennuste on tehty samoin oletuksin ja metodein.

Lue HS:n uutinen aiemmasta selvityksestä täältä: Ennuste vuodelle 2040: Suomessa on vain kolme kaupunkiseutua, jotka kasvavat – muu maa näivettyy

Tilastokeskus julkaisi viime syksynä oman väestöennusteensa, mutta siitä jäi puuttumaan maakunnallinen tarkastelu. Tämän alueellisen väestöennusteen odotetaan valmistuvan aikaisintaan syksyllä 2019.

Siksi virallisessa käytössä ovat vain Tilastokeskuksen vuoden 2015 maakunnalliset väestöennusteet. Sen jälkeen ennusteet väestöpohjassa ovat kuitenkin muuttuneet erityisesti syntyvyyden vähenemisen vuoksi.

Vuoden 2015 väestöennusteessa vuosien 2017–2040 väestölisäykseksi ennustettiin vielä 5,9 prosenttia. Vuoden 2018 ennusteessa se jäi 1,6 prosenttiin.

Monille maakunnille voi aiheuttaa päänvaivaa erityisesti 15–64-vuotiaiden työikäisten määrän muutos.

Työikäisten määrä kasvaa ennusteen mukaan vuosina 2017–2040 vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla. Myös Pirkanmaalla työikäisen väestön määrä on kääntymässä lasku-uralle 2030-luvulla.

Etelä-Savossa ja Kainuussa työikäisen väestön määrä vähenee yli neljänneksen nykyiseen verrattuna, raportti ennustaa.


Vain kolmessa maakunnassa – Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla – syntyy vuosina 2017–2040 enemmän väkeä kuin kuolee.

Tilannetta tasaa maahanmuutto tai väestötieteilijöiden termein nettosiirtolaisuus eli maahanmuuton ja maastamuuton erotus.

”Nettosiirtolaisuus on positiivista kaikissa maakunnissa ennustejakson aikana. Joka toisessa maakunnassa nettosiirtolaisuus korvaa maan sisäisestä muuttoliikkeessä kärsityt muuttotappiot”, selvitys kertoo.

”Maahanmuutto oli väkilukua kasvattava tekijä kaikissa maakunnissa vuosien 2017–2040 aikana. 13 maakunnassa maahanmuutto oli ainoa väestönkehityksen positiivinen osatekijä.”

Vain Pirkanmaalla Suomen sisäisen muuttoliikkeen merkitys on suurempi kuin nettomaahanmuutto, selvitys toteaa.


 

”Suomessa pitäisi osata keskustella siitä, mitä tapahtuu.”

Maakuntien väestön nopeat muutokset voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten sosiaali- ja terveyspalvelut kannattaa Suomessa järjestää.

Väestöpohjan muutoksissa moni pistää päänsä pensaaseen. Poliitikot huutelevat vanhoja kantoja omista poteroistaan, eikä yhteistä säveltä löydy.

”Suomessa pitäisi osata keskustella siitä, mitä tapahtuu”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen.

Aiemmin Pellervon taloustutkimuksessa ja viisi vuotta Rakennusteollisuus RT:ssä erityisesti asuntomarkkinoita tutkinut Pakarinen pitää suomalaisen aluepolitiikan yhtenä pääongelmana sitä, että nopeasta muuttoliikenteen kiihtymisestä talouskasvun ja teollisen rakennemuutoksen seurauksena puhutaan ilman tarvittavaa tietopohjaa.

”Täällä on liian paljon tunteilua. Sukupolvet ovat ehkä liian lähellä 1960-lukua ja Ruotsiin muuttoa.”

Pakarisen mukaan olisi olennaista ymmärtää, että kaupungistuminen on megatrendi, joka ei tule poistumaan.

”Keskustelua ei haluta käydä, koska on kauhean kiusallista, kun työpaikat menevät ja asuntojen arvot häviävät.”

Pakarisen mukaan olisi ensin tunnistettava tosiasiat ja sen jälkeen suunniteltava, miten muuttotappioseutuja ja niiden ihmisiä voi auttaa.

Toivoa herättäviä esimerkkejä löytyy vaikkapa Kainuusta, Pakarinen sanoo.

Esimerkiksi Transtechin konepaja on saanut raitiovaunutilauksia Helsingistä ja Saksasta. Metalliyhtiö Terrafamen akuissa käytettävien kemikaalien tuotanto kasvaa puolestaan sähköautojen yleistymisen ansiosta.

”Jos osaamista on, kaupungistuminen kannattelee näiden seutujen teollisuutta.”

Pakarinen toivoo julkista keskustelua siitä, miten haasteisiin vastataan.

”On liian kallista olla tekemättä mitään.”

 

”Väestöennusteet ovat itseään toteuttavia, ja leimaamisella on myös poliittisia vaikutuksia.”

Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio kertoo uusimman kansainvälisen tutkimuksen näyttävän, että populismin nousu liittyy paitsi alueiden todelliseen taantumiseen ja julkisen vallan vetäytymiseen myös alueiden leimaamiseen.

”Kyse ei ole niinkään elintasosta tai tulotasosta vaan siitä, että julkisessa keskustelussa julistetaan, että taantuvilla alueilla ei ole tulevaisuutta.”

Moision mukaan tällaista alueellisiin seikkoihin painottuvaa populismin nousua on nähty muun muassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin valinnassa, Britannian EU-erossa eli brexitissä ja Ranskan keltaliivien mielenosoituksissa.

”Suomessa se ei ole vielä lyönyt läpi, mutta odotan, että jossain vaiheessa se tapahtuu meilläkin. Se voi osaltaan selittää keskustan kannatuksen laskua, joka kanavoituu todennäköisesti esimerkiksi perussuomalaisten kaltaisiin puolueisiin.”

Moision mukaan osa poliitikoista ja virkakunnasta syventää jo nykyisin yksioikoisilla puheillaan mielikuvaa siitä, että kaupungistumiskehitys vie tietyiltä seuduilta elämän edellytykset.

”Väestöennusteet ovat itseään toteuttavia, ja leimaamisella on myös poliittisia vaikutuksia. Siksi mediankin kannattaisi olla niiden uutisoinnissa varovainen.”

Seuraavalta hallitukselta Moisio sanoo odottavansa ohjelmaa, jossa puututtaisiin erityisesti sellaisten kaupunkiseutujen kehitykseen, joilla ei ole omaa yliopistoa ja jotka ovat jääneet saavutettavuuden ja yksityisten investointien osalta paitsioon.

”Niihin tarvitaan julkisia investointeja.”

Tuo panostus ei Moision mukaan ole ”välttämättä seinien rakentamista” vaan esimerkiksi panostusta koulutukseen ja alueelliseen erikoistumiseen.

Fakta

Pohjana edellinen selvitys


 Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n ennuste on tehty samoin oletuksin ja metodein kuin helmikuussa julkaistu 10 kasvukeskuksen väestökehitykseen keskittynyt selvitys. Se on laadittu Tilastokeskuksen vuoden 2015 tietojen pohjalta.

 Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa muihin muuttoalueisiin.

 Suurin yksittäinen muutosten selitys on syntyvyyden heikkeneminen kerrannaisvaikutuksineen.

 MDI:n ennuste perustuu oletukseen, että kansainvälinen muuttoliike pysyy vuosien 2010–2018 tasolla.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinki vartioi tyhjää puutaloa yötä päivää Kumpulassa – Operaation hinta jopa 60 000 euroa kuukaudessa, arvioi turvallisuusalan yritys

    2. 2

      Kartta näyttää, miltä Helsingin alueilta sijoittajat himoitsevat asuntoja

    3. 3

      Kun lapsi raivoaa, vanhemman tehtävä ei ole ratkaista asiaa – on tärkeämmän oppitunnin aika

      Tilaajille
    4. 4

      Nuohous vapautuu ja markkinoille on jo tulossa yritys, joka viranomaisten mukaan kaupittelee remontteja lainvastaisesti

    5. 5

      Helsingin eteläiseen kärkeen suunnitellaan koteja yli 7 000 ihmiselle – Tie pois vie tuskaisen ruuhkasumpun kautta

    6. 6

      Jatkuva hyvä päivä saattaa olla merkki toksisesta positiivisuudesta

    7. 7

      Lapsen raiskauksesta tuomittu selvisi ehdollisella tuomiolla, koska vankila olisi haitannut miehen ”sosiaalista selviytymistä”

      Tilaajille
    8. 8

      Yksi katse muistuttaa toivon heittäneestä lama-Suomesta – Iltalypsyn karjakko kertoo, miten syntyi armoton satiiriohjelma, jota ei enää voisi tehdä

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    10. 10

      Roskiin hukkuva Moskova vie jätteensä satojen kilo­metrien päähän: ”Vaikka olen itse ollut miliisinä, yllätyin, millaista korruptiota tässä on”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    2. 2

      En pystynyt keskittymään, ja kaikki ylimääräinen aika oli maailmasta kadonnut. Löysin tähän syypään luikertelemasta sänkyni takaa.

    3. 3

      Kartta näyttää, miten ylivoimaisesti yksi automerkki on valloittanut Helsingin seudun

      Tilaajille
    4. 4

      Sairaaloiden Apotti-tietojärjestelmä on satoja miljoonia maksanut susi, jota ei olisi pitänyt päästää edes testikäyttöön

    5. 5

      Maailman ehkä harvinaisin muumimuki tulee myyntiin huhtikuussa huutokaupassa Turengissa

    6. 6

      Harvinainen möhkäkala ajautui rantaan Australiassa, jopa tuhat­kiloiseksi kasvavaa eläintä luultiin ensin laivan hylyksi

    7. 7

      Helsinkiläis­naisen patjan alta löytyi testamentti, joka käynnisti sotkuisen riidan: Korkein oikeus jätti rahoja vaatineet hyvän­tekeväisyys­järjestöt nuolemaan näppejään

    8. 8

      Legendaarinen Roudasta rospuuttoon -sketsi ei olisi syntynyt ilman Petteri Summasen omaa tragediaa: ”Lapsuuteni oli turvallinen ja ihana, ja yhtäkkiä se loppui”

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    10. 10

      20 vuotta sitten The Matrix muutti tapaamme katsoa elokuvaa – Nyt feminismiä vihaava äärioikeisto käyttää sitä hyväkseen tavalla, jota tekijät eivät koskaan olisi uskoneet mahdolliseksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    4. 4

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    5. 5

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    6. 6

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    7. 7

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    8. 8

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    9. 9

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää