Talous

Arvostettu taloustieteilijä käynnisti keskustelun, joka paisuu: Eikö valtioiden velkaantumista pidäkään pelätä?

Matalat korot tekevät valtioiden lainoista halpoja. Osa tutkijoista näkee siinä mahdollisuuden, toiset uhkia.

Kansainvälisen valuuttarahaston entinen pääekonomisti Olivier Blanchard piti tammikuussa puheen, joka on muokannut keskustelua valtioiden velkaantumisesta.

Blanchard pohti puheessaan, että julkinen velka ei olekaan niin paha asia kuin on luultu.

Viesti kohahdutti, koska valtioiden velkaantuminen on viime vuosikymmeninä ollut talouspolitiikan johtavia pelkoja. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on puolestaan vastuullisen talouspolitiikan sanansaattaja. Se on kehottanut valtioita ympäri maailman hillitsemään velanottoa.

Ja nyt velkaa ei pitäisikään pelätä.

Mitä ihmettä?

 

Korot ovat nykymaailmassa naurettavan alhaisia.

Siihen maailmassa on jo totuttu, että populistiset poliitikot hylkäävät vanhan maailman säännöt.

Oudompaa on nähdä, että taloustieteilijät kyseenalaistavat vallitsevat opit. Perinteisesti velkaantumisesta varoitteleva talouspolitiikka on tarjoiltu päättäjille yhtenäisellä äänellä. Äänestäjät ovat suostuneet tinkimään palveluistaan ja sosiaalituistaan tulevien sukupolvien nimissä ja talouskriisien pelossa.

Nyt Blanchard sanoi, että lisävelka on hyväksyttävissä, kun talouden kasvuprosentti on korkoja suurempi. Talouden kyky hoitaa velkoja kasvaa silloin nopeammin kuin velan korkokulut.

The New York Times -lehden artikkelissa Blanchardin puhe rinnastettiin siihen, että paavi olisi antanut hyväksyntänsä paholaiselle.


Keskustelu ei jäänyt yhteen puheeseen.

Yhdysvaltojen entinen valtiovarainministeri Larry Summers ja ekonomisti Jason Furman kirjoittivat artikkelin, joka jatkoi Blanchardin linjoilla. Summersin ja Furmanin mukaan velkaantumisen pelko on estänyt Yhdysvaltoja tekemästä pitkäaikaisia hyötyjä tuottavia panostuksia, kuten koulutus-, terveydenhoito- ja infrastruktuuri-investointeja.

Summersin ja Furmanin pointti oli samankaltainen kuin Blanchardilla. Korot ovat nykymaailmassa naurettavan alhaisia. Hölmöhän se on, joka ei ota lainaksi rahaa, kun sitä melkein ilmaiseksi saa.

Myöhemmin aiheeseen ovat ottaneet kantaa monet muutkin ekonomistit, puolesta ja vastaan.

Aktian pää­ekonomisti Heidi Schauman törmäsi keskusteluun julkisen velan vahingollisuudesta äskettäin Yhdysvalloissa ekonomistien konferenssissa.

”Se oli suurin puheenaihe siellä”, Schauman sanoo.

”Yllätyin, miten paljon siitä puhuttiin ja miten erimielisiä siitä oltiin.”

Myös Suomen Pankin ennuste­päällikkö Meri Obstbaum on huomannut, että Blanchardin puheisiin on tartuttu hanakasti. Mitään mullistusta ei ole hetkessä tapahtunut, mutta julkisen velan ympärillä käytävässä keskustelussa on havaittavissa ”sävyeroa” siihen, mitä se oli vain vähän aikaisemmin.

Entä mitä Schauman ja Obstbaum itse miettivät julkisen velan vaaroista?

Ainakaan he eivät helpolla niele sitä, että julkisten menojen ja tulojen tasapainottamisesta voitaisiin alkaa tinkiä.

”Olen sillä tavalla vanhanaikainen, että pidän vastuullista talouspolitiikkaa hyvänä. Se luo kasvupotentiaalia tulevaisuudelle”, Schauman sanoo.

 

Nykyinen korkoympäristö, jossa raha on lähes ilmaista, on poikkeuksellinen.

Obstbaumin mukaan Blanchardin ajatuksia on tulkittu turhan suoraviivaisesti, vaikka yksinkertaisimmillaan hän on oikeassa: Kun julkisen talouden maksama korko on pienempi kuin talouden nimelliskasvu, julkisen talouden korkomenot voidaan periaatteessa rahoittaa laskemalla liikkeelle uutta velkaa. Uudesta velasta huolimatta julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen voi supistua.

Obstbaum kuitenkin muistuttaa, että nykyinen korkoympäristö, jossa raha on lähes ilmaista, on poikkeuksellinen. Taustalla ovat keskuspankkien ennenkokemattomat elvytysoperaatiot.

Velkaantumista vähättelevät tutkijat tuntuvat olettavan, että matala korkoympäristö olisi vuosikymmeniä pysyvä ilmiö.

”Se on aika hassu oletus. Tällainen tilanne on ollut voimassa kuitenkin aika vähän aikaa, kun katsoo historiaa”, Obstbaum sanoo.

Jos korot nousevat, alkaa valtioiden velka käydä kalliiksi. Korkoja pitää maksaa enemmän, mikä tekee muiden menojen tasapainottamisen vaikeaksi, velkojen takaisinmaksusta puhumattakaan.

”Sen takia huoleton suhtautuminen velkaantumiseen on lyhytnäköistä. Me emme tiedä, mikä velan ja kasvun suhde tulee olemaan vaikkapa viiden tai kymmenen vuoden päästä. Sen sijaan tiedämme, mikä Suomen ja monen muun euromaan väestökehitys tulee olemaan”, Obstbaum sanoo.

 

Pienet avotaloudet eivät voi toteuttaa holtitonta politiikkaa. Kysykää vaikka Kreikalta tai Portugalilta.

Suomessa ja monessa muussa Euroopan maassa väestö ikääntyy vauhdilla. Se lisää julkisen talouden painetta entisestään. Jos velkaa otetaan nyt, miten paljon sitä joudutaan ottamaan, kun hoivamenot kasvavat ja työikäisiä on entistä pienempi osa väestöstä?

Suomessa pitää myös muistaa, että Yhdysvallat on erikoistapaus. Yhdysvaltojen dollari on maailmassa reservivaluutta. Sijoittajien luottamus Yhdysvaltoihin ei hevillä horju.

Todellisuus on osoittanut, että Yhdysvaltojen budjetin alijäämät ja velan kasvu eivät ole aiheuttaneet suurempia ongelmia. Vanhojen sääntöjen mukaan korkojen ja inflaation olisi pitänyt lähteä nousuun, mutta näin ei ole käynyt.

Ekonomistit ovat joutuneet kyseenalaistamaan sitä, miten talous käytännössä toimii nykyisessä tilanteessa.

Euroopassa sitä vastoin talouskriisi osoitti, että pienet avotaloudet eivät voi toteuttaa holtitonta politiikkaa. Kysykää vaikka Kreikalta tai Portugalilta.

Schauman muistuttaa, että Suomi on pieni eurooppalainen avotalous. Siksi esimerkiksi Portugali on Suomelle parempi vertailukohta kuin Yhdysvallat.

Fakta

Kokonaisvelka maailmassa kasvaa


 Maailmanlaajuinen velka nousi vuonna 2017 uuteen ennätykseen eli 184 000 miljardiin dollariin.

 Maailmassa on ihmistä kohden velkaa yli kaksi ja puoli kertaa ihmisten keskimääräisten vuositulojen verran.

 Eniten maailmassa on kasvanut yksityinen velka, erityisesti kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa. Julkinen velka on kasvanut länsimaiden vetämänä.

 Yhdysvaltojen julkinen velka kasvoi helmikuussa yli 22 000 miljardin dollarin. Vielä vuonna 2010 velka oli noin 10 000 miljardia.

Lähde: IMF, NPR

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    2. 2

      Yksi halpalentoyhtiö kaatui, nyt koko Islannin talous sakkaa

    3. 3

      Kiinan vakoojat esiintyvät kykyjenetsijöinä ja konsultteina LinkedInissä: suomalaistutkijan julkaisu kertoo, kuinka kohde koukutetaan luovuttamaan luottamuksellista tietoa

    4. 4

      Vuonna 1970 Suomi sai lahjan, josta on vuosien varrella tullut mittaamattoman arvokas aarre

      Tilaajille
    5. 5

      Halla-aho: Perussuomalaisten nuorten avustuksen peruminen ajaa järjestön konkurssiin

    6. 6

      Kymmenen eurooppalaista suurkaupunkia vaatii EU:lta toimia Airbnb:ta vastaan

    7. 7

      Suomen pääministeri oli lähempänä kuolemaa kuin on kerrottu: Lääkärit olivat kolmesti herättämässä Antti Rinnettä, ja se olisi tiennyt loppua

      Tilaajille
    8. 8

      Netflix nostaa hintojaan tänään Suomessa, katso uudet hinnat tästä

    9. 9

      Lukijoiden karmeimmat mökki­lomat: ”Kummitäti löi turpaan”, ”Kyy hiplasi peppua”, ”Tarja ei tarjonnut ruokaa”, ”Minipossu Lyydia oli tukehtua kabanossiin”

      Tilaajille
    10. 10

      Tässä ovat Rinteen hallituksen 15 valtiosihteeriä – Ministerien kovapalkkaisiksi ”oikeiksi käsiksi” nousi kuusi entistä kansanedustajaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen pääministeri oli lähempänä kuolemaa kuin on kerrottu: Lääkärit olivat kolmesti herättämässä Antti Rinnettä, ja se olisi tiennyt loppua

      Tilaajille
    3. 3

      Vuonna 1970 Suomi sai lahjan, josta on vuosien varrella tullut mittaamattoman arvokas aarre

      Tilaajille
    4. 4

      Yksi halpalentoyhtiö kaatui, nyt koko Islannin talous sakkaa

    5. 5

      Netflix nostaa hintojaan tänään Suomessa, katso uudet hinnat tästä

    6. 6

      Pyörälenkillä ollut triathlonisti sai häntä kolhineen autoilijan kiinni, nappasi kuvat ja teki rikosilmoituksen – törmäys tallentui videolle

    7. 7

      Uniasentosi voi paljastaa, oletko introvertti – Viisi faktaa nukkuma-asennoista

    8. 8

      Pitääkö Isis-leirin suomalaisia auttaa? Oikeus­tieteilijöiden mukaan vastaus on täysin selvä, terrorismi­tutkija varoittaa riskeistä

    9. 9

      Lukijoiden karmeimmat mökki­lomat: ”Kummitäti löi turpaan”, ”Kyy hiplasi peppua”, ”Tarja ei tarjonnut ruokaa”, ”Minipossu Lyydia oli tukehtua kabanossiin”

      Tilaajille
    10. 10

      Halla-aho: Perussuomalaisten nuorten avustuksen peruminen ajaa järjestön konkurssiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    3. 3

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    4. 4

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    5. 5

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    6. 6

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    7. 7

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    8. 8

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    9. 9

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    10. 10

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää