Talous

EKP:n Mario Draghin yksi sana heiluttaa maailman markkinoita ja suomalaisen asuntolainan hintaa – Miten mystiset korkopäätökset syntyvät?

Harvojen ihmisten sanoja kuunnellaan yhtä tarkasti kuin Euroopan keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin lausahduksia. Jokaisen suomalaisen elämään vaikuttavat päätökset syntyvät satojen asiantuntijoiden valmistelutyön tuloksena.

Jälleen tänään keskiviikkona Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Mario Draghi istahtaa pankin pääkonttorin lehdistöhuoneen puhujakorokkeelle Frankfurtissa.

Salamavalot räiskyvät, ja tapansa mukaan Draghi ehkä yskäisee kuivasti. Sitten hän alkaa lukea puhettaan katse tiukasti paperissa.

Lähes varmasti puheeseen kuuluu seuraavanlainen kohta: ”Rahapoliittiset päätökset tehtiin sen varmistamiseksi, että inflaatio pysyy polulla kohti tasoa, joka on lähellä mutta alle kahden prosentin keskipitkällä aikavälillä.”

Tämä sanalitania kuullaan melkein jokaisessa kuuden viikon välein pidettävässä tiedotustilaisuudessa vähintään kerran, sillä inflaatiotavoite on ainut pätevä peruste keskuspankin päätöksille liikutella korkoja tai tehdä muita operaatioita markkinoiden ohjailemiseksi.

Draghin puhe on uuvuttava, pitkästyttävä, toisteinen.

Ja kuitenkin sillä, mitä Draghi papattaa, on vaikutuksia melkein jokaisen suomalaisen elämään. EKP:n päätökset talletuskoron ja ohjauskoron tasosta vaikuttavat suoraan pankkien välisiin lainakorkoihin, joita kutsutaan euriboreiksi.

Melkein jokaisen suomalaisen asuntovelallisen ja monen yrityksen laina on sidottu johonkin euriborkorkoon.



Välillisesti korkotaso vaikuttaa paljon muuhunkin. Kun korkotaso on matala eli laina on halpaa, moni päätyy ostamaan asunnon. Tämä nostaa niiden hintoja ainakin isoissa kaupungeissa. Asuntojen hintojen nousu puolestaan saa ihmiset tuntemaan itsensä varakkaammiksi, minkä vuoksi he ehkä kuluttavatkin enemmän.

Se taas luo kauppoihin ja palveluihin työpaikkoja.

 

Koron nostoja ei ole nähty sitten vuoden 2011.

Kun asuntokauppa ja vähittäiskauppa käy, rakennusyritykset innostuvat rakentamaan asuntoja ja kauppakeskuksia. Sekin tarkoittaa lisää työpaikkoja. Myös muut yritykset innostuvat kasvattamaan tuotantoa, kun raha on halpaa ja kysyntä kasvaa. Sitten niihinkin tarvitaan lisää työntekijöitä.

Matalat korot nostavat myös osakekursseja.

Talous lähtee kasvuun ja hinnat nousuun, ennen pitkää ehkä liiankin voimakkaasti. Sitten on taas aika kiristää korkoja.

Sellaista aikaa ei tosin ole nähty sitten vuoden 2011.

Miten nuo melkein kaikkia koskevat korkopäätökset tai virallisesti rahapoliittiset päätökset oikein todellisuudessa syntyvät? Draghi ei varmaankaan vedä niitä hatustaan.

Suomellakin on päätöksiin sanansa sanottavana. Suomen Pankin näkemys päätettiin viime viikolla pankin toimistotalossa Kruununhaassa.

Perjantaina 5. huhtikuuta kello 11 rakennuksen neljännessä kerroksessa on alkamassa rahapolitiikan arviointiryhmän kokous.

Rahapolitiikka- ja tutkimusosaston kokoushuoneessa pankin johtokunnan neuvonantaja Jarmo Kontulainen yrittää saada tietokoneen kuvaa näkyviin valkokankaalle.

”Jo aamulla kävimme ekonomistien kanssa läpi talousnäkymiä. He ovat laatineet niistä raportin, jota käsittelemme. Myös markkinoiden kehityksestä on tehty raportti. Minä olen valmistellut kokousta varten yhteenvedon tärkeimmistä rahapolitiikkaan vaikuttavista seikoista”, Kontulainen sanoo.


Kokouksen osanottajilla on tiedossaan EKP:n neuvoston seuraavan kokouksen asialistalla olevat esitykset ja niihin liittyvät taustamuistiot. Ne ovat kannanmuodostuksen pohjana.

Esityksiä ei lopulta saada näkymään valkokankaalle, vaan osallistujat hakevat paperit työhuoneistaan tai seuraavat niitä omilta tietokoneiltaan.

 

Kahdessa kohdassa suomalaisten panos on ollut Liikasen mukaan merkittävä.

Oikeasti rahapoliittisten päätösten valmistelutyö on jatkuvaa. EKP:n rahapolitiikkaa ja markkinaoperaatioita käsittelevät komiteat ja niiden alatyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti Frankfurtissa, ja niissä on edustus kaikista kansallisista keskuspankeista.

Komiteoissa sovitellaan näkemyksiä ja testataan uusia ideoita, jotka ovat olleet kysyttyjä vuoden 2008 kriisin jälkeen. Perinteisen korkopolitiikan lisäksi keskuspankki on turvautunut toistuvasti poikkeuksellisiin pankkien rahoitusoperaatioihin ja arvopapereiden osto-ohjelmiin.


Ainakin kahdessa kohdassa suomalaisten panos on ollut viime kesänä eläkkeelle jääneen pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan merkittävä.

Syksyllä 2008 Lehman Brothersin vararikon jälkeen pankkien välinen luottamus oli niin heikkoa, että euriborkorot eivät noudattaneetkaan keskuspankin ohjauskorkoa.

Markkinaoperaatioiden komiteassa tuolloin istuneella, nykyisellä Suomen Pankin johtokunnan jäsenellä Tuomas Välimäellä oli Liikasen mukaan merkittävä osa siinä, että pankki muutti heti finanssikriisin jälkeen tapaa jakaa pankeille rahoitusta.

Ennen niin sanotut likviditeettioperaatiot tehtiin huutokaupalla ja rahaa jaettiin määrä, jolla korko asettui keskuspankin toivomalle tasolle. Syksyllä 2008 rahaa alettiin jakaa niin paljon kuin pankit halusivat ja korko oli määrätty ennalta. Välimäki oli tutkinut aihetta väitöskirjassaan.

Suomen Pankin ehdotuksesta kriisimaiden velkakirjojen ostoja myös jaksotettiin niin, että lisäostoja tehtiin vasta kun sopeutusohjelman ehdot oli täytetty.

Suomen Pankki oli myös ensimmäisten joukossa vaatimassa korkojen nopeaa alentamista heti finanssikriisin alussa. Se oli Kontulaisen mukaan ainut kerta, kun perjantaina tehtyä esitystä muutettiin jo maanantaina. Lehman Brothersin kaatuminen viikonloppuna muutti tilannetta niin järisyttävästi.

 

Pääjohtaja edustaa EKP:n neuvostossa vain itseään, ei Suomen Pankkia.

Kontulainen ja muutama muu asiantuntija esittelivät rahapolitiikkaryhmän esityksen pääjohtaja Olli Rehnille ja muulle johtokunnalle tiistaiaamuna. Heti kokouksen jälkeen Rehn ja häntä avustava Tuomas Välimäki lensivät Frankfurtiin EKP:n neuvoston kokoukseen.

Asiantuntijoiden työ ei kuitenkaan sido pääjohtajaa, vaan sääntöjen mukaan hän edustaa EKP:n neuvostossa vain itseään.

”Meidän tehtävämme on tarjota hänelle argumentteja, joilla hän voi perustella näkemyksiään”, Kontulainen sanoo.


Kontulaisen mukaan Suomen Pankin pitkä linja on ollut koko finanssikriisin ajan niin sanottujen poikkeuksellisten toimien tukeminen. Esimerkiksi Saksan keskuspankki on usein suhtautunut niihin kriittisesti.

Liikasen mukaan Suomen Pankin asiantuntijoiden tekemällä työllä on iso merkitys.

”Kyllä minun vaikutusvaltaani neuvoston kokouksissa vaikutti se, että esityksen taustalla oli fiksuja, perusteltuja näkemyksiä. Pienelläkin maalla voi olla valtaa, jos muut voivat luottaa siihen, että se ei aja siellä omaa asiaansa vaan koko euroalueen etua.”

Kaikki huipentuu EKP:n neuvoston kaksipäiväiseen kokoukseen Frankfurtissa, jossa euroalueen kansallisten keskuspankkien pääjohtajista ja EKP:n johtokunnasta muodostuva neuvosto tekee päätöksensä.

Neuvosto saattaa olla koolla juuri nyt, kun luet tätä artikkelia.

Kokous alkoi jo tiistaina. Ensimmäisenä päivänä pidetään yleensä seminaaria ja pääjohtajat syövät illallisen.

Koko ajan puhutaan itse asiasta: mihin EU:n ja maailman talous on menossa, miten hinnat ja markkinat kehittyvät ja miten keskuspankin pitäisi tilannetta pyrkiä ohjaamaan?

 

”Tärkeää on, missä kohdassa keskusteluun osallistuu.”

Liikanen istui EKP:n päättävissä pöydissä koko runsas kymmenen vuotta sitten alkaneen finanssikriisin ajan. Tuolloin kokouksissa tehtiin toistuvasti kiistanalaisia päätöksiä perinteisen korkopolitiikan ylittävistä toimista, kuten arvopapereiden osto-ohjelmista ja pankkien pitkäaikaisista lainaoperaatioista.

Perinpohjaisesta valmistelusta huolimatta kokouksessa käytävä keskustelu on Liikasen mukaan aitoa ja todella vaikuttaa siihen, mitä kokouksista lopulta tulee ulos.

”Kaikki käyttävät puheenvuoroja. Keskustelussa kannattaa muistaa, että lopputulos on tärkein. Tärkeää on myös, missä kohdassa keskusteluun osallistuu. Alkuvaiheessa voi vaikuttaa keskustelun suuntaan, loppuvaiheessa päätöksen lopulliseen muotoiluun.”

Pääjohtaja Draghin rooli on keskeinen.

”Hän ei aina avaa keskustelua, jotta jättää muille tilaa, mutta sitten kun päätöstä muotoillaan, hänellä on tärkeä rooli. Sitä muotoilua haetaan niin kauan, että hänellä on sen kanssa mukava olla.”

Tärkeä osa kokousta on vielä sen pohtiminen, mitä kysymyksiä iltapäivän lehdistötilaisuudessa on odotettavissa.

”Draghihan on siinä erityisessä asemassa, että hän joutuu siihen lehdistön eteen niihin vastaamaan”, Liikanen sanoo.

Sanavalinnat todella ovat olennaisia. Pääjohtajan sanomisia tulkitaan suurennuslasin kanssa, ja ne heiluttelevat koko maailman arvopaperimarkkinoita.

Yksi Draghin lausahdus on jo kirjattu taloushistoriaan. Heinäkuussa 2012, kun epäluottamus Ranskan ja Italian taloutta kohtaan uhkasi koko eurojärjestelmää ja markkinat olivat jälleen sekasortoisessa tilassa, Draghi piti Lontoossa järjestettävässä seminaarissa puheen.

Siinä hän sanoi, että EKP tekisi mandaattinsa puitteissa kaiken tarvittavan euron säilyttämiseksi: ”Ja uskokaa minua, se tulee riittämään!”

Videokatkelma puheesta löytyy tämän linkin takaa.

Draghin jo kuuluisaksi tullut whatever it takes -lausahdus palautti luottamuksen markkinoille. Se johti syyskuussa 2012 EKP:n päätökseen ostaa tarvittaessa kriisimaiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta tietyin ehdoin. Näin EKP käytännössä takasi kriisimaiden valtioiden rahoituksen.

Liikanen kertoo, että noin viikko ennen puhetta Draghi soitti Liikaselle ja pohdiskeli, miten pitkälle keskuspankin pitäisi mennä tilanteen rauhoittamiseksi.

”Muistan sen hyvin, oli hyvin kuuma päivä. Varmaan hän soitti muillekin. Mario kuuntelee ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa rakentavasti. Ja sitten hän tekee päätöksen kuitenkin itsenäisesti. Molempia puolia tarvitaan.”

Liikasen mukaan puheen sisällöstä hän ei kuitenkaan tiennyt etukäteen.

”Sen jälkeen tehtyjen toimenpiteiden muotoiluun osallistuimme aktiivisesti myös Suomen Pankista käsin”, hän sanoo.

Nyt tilanne on euroalueella rauhallinen mutta silti hyvin erikoinen. EKP kertoi kuukausi sitten jälleen uudesta pitkäaikaisesta pankkien rahoitusoperaatiosta, lyhyet korot ovat yhä tukevasti miinuksen puolella ja euroalueen talouskasvu on jälleen hidastumassa.

Keskuspankki ei siis ehtinyt nostaa taloussuhdanteen huipulla korkoja lainkaan poikkeuksellisen matalalta tasolta ennen seuraavaa laskusuhdannetta. Se tarkoittaa, että mahdollisen uuden taantuman koittaessa rahapoliittista elvytysvaraa on entistä vähemmän.

 

Ekonomistien veikkauksissa vahvin seuraajaehdokas on ollut Erkki Liikanen.

On siis mielenkiintoista nähdä, mitä Draghi jälleen tänään tiedotustilaisuudessa papereistaan lukee.

Kovin monta kertaa hän ei tiedotustilaisuutta enää isännöi, sillä vuoden lopussa Draghin kausi pääjohtajana päättyy.

Seuraaja valitaan todennäköisesti kesällä europarlamentin vaalien jälkeen osana EU:n suurta johtajien nimityspakettia.

Ekonomistien veikkauksissa vahvin seuraajaehdokas on ollut Erkki Liikanen. Liikanen itse ei halua ottaa spekulaatioihin tässä vaiheessa mitään kantaa.

Uusille ideoille voi pian taas olla kysyntää. Mutta sen verran voi melko varmasti sanoa, ettei asuntolainan maksajan tarvitse ainakaan muutamaan vuoteen murehtia korkojen noususta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Itsemurhan tehneen taitoluistelijan pari kertoi olleensa kahden vuoden ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhri: ”Sitä tapahtui minulle, ja hän satutti monia tyttöjä”

    2. 2

      Suosittu italialaisravintola pakotetaan lähtemään tiloistaan Töölössä

    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

    4. 4

      Yli kolme vuotta syyttömänä vankeudessa ollut suomalaismies vaatii miljoonakorvausta, perustelee vaatimusta Anneli Auerin tapauksella

    5. 5

      Jaksoarvio: Game of Thrones sai arvoisensa päätöksen

    6. 6

      Monessa parisuhteessa vallitsee tuhoisa kierre, jonka keskiössä on älypuhelin – Sadat lukijat kertoivat HS:lle karusta maailmasta, jossa some on aina läsnä ja pilaa suhteen

      Tilaajille
    7. 7

      Kaisa Määttänen menetti yöunensa ja ruokahalunsa, kun tajusi mitä oli ostanut: ”Ensinnäkin se muuli oli 13 senttimetriä luvattua matalampi”

    8. 8

      Testaa, tunnistatko menneiden vuosikymmenten suosikkiautot – Miksi kauniita klassikkomalleja ei voida valmistaa uudelleen nykyaikaisella teknologialla?

    9. 9

      Näin puolueet linjaavat ilmastosta, maahan­muutosta ja laitaoikeistoa ravistelevasta Venäjä-skandaalista – HS:n suuri euro­vaalitentti suorana Sanoma­talosta juuri nyt

    10. 10

      Uusi direktiivi tulee voimaan syksyllä: Näin maksaminen verkkokaupoissa ja tunnistautuminen pankissa muuttuvat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi direktiivi tulee voimaan syksyllä: Näin maksaminen verkkokaupoissa ja tunnistautuminen pankissa muuttuvat

    2. 2

      Kaisa Määttänen menetti yöunensa ja ruokahalunsa, kun tajusi mitä oli ostanut: ”Ensinnäkin se muuli oli 13 senttimetriä luvattua matalampi”

    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

    4. 4

      Terä kaulalle ja pippurikaasua naamalle – Irakissa taistellut erikoisjoukkojen luutnantti kertoo, ettei aja kaikkialle Helsingin yössä

      Tilaajille
    5. 5

      Maailman­ympärys­matkan päätteeksi Tapio Lehtinen söi häntä piinanneen barnakkelin suoraan veneen pohjasta

    6. 6

      Suosittu italialaisravintola pakotetaan lähtemään tiloistaan Töölössä

    7. 7

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    8. 8

      Uusi silta avattiin ja ihmiset alkoivat heti ajaa sitä väärään suuntaan – Espoo ihmeissään: ”Se on ihan tavallinen katu, joka tekee mutkan”

    9. 9

      Kommentti: Vasemmisto­liitto on hallitus­neuvotteluissa ainoa puolue, joka puolustaa osake­sijoittamista – eikä ole ihan väärässä

    10. 10

      Monessa parisuhteessa vallitsee tuhoisa kierre, jonka keskiössä on älypuhelin – Sadat lukijat kertoivat HS:lle karusta maailmasta, jossa some on aina läsnä ja pilaa suhteen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    5. 5

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    7. 7

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    10. 10

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    11. Näytä lisää