Talous

Kun talousnobelisti jää eläkkeelle, hän alkaa opiskella: ”Taloudessa on paljon asioita, joita en vieläkään ymmärrä”, sanoo Bengt Holmström

Bengt Holmström kertoo 70-vuotishaastattelussa elämästään tiedemiehenä ja kiinnostuksestaan tekoälyyn.

Taloustieteilijä Bengt Holmström on aina ollut utelias ja kova kyselemään.

Ei siis ihme, että hänen mielestään kysymykset ovat tieteessä usein vastauksia tärkeämpiä.

Yksinkertaiset kysymykset pakottavat ajattelemaan asioita uudella tavalla ja ohjaavat tutkimusmatkoille, joiden päätepiste on aluksi tuntematon.

”Lapsena äiti ihmetteli, miksi kysyn niin paljon tyhmiä kysymyksiä. Tosin myöhemmin siskoni totesi, etteivät kysymykseni aina ehkä niin tyhmiä olleetkaan.”

Holmström täyttää tänään 70 vuotta. Vuoden lopussa hän siirtyy eläkkeelle yhdysvaltalaisen huippuyliopiston MIT:n taloustieteen professorin tehtävästä.

Holmström on yksi maailman arvostetuimmista taloustieteilijöistä. Hän sai vuonna 2016 taloustieteen Nobel-palkinnoksi kutsutun Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistoksi.

Täysinoppinut hän ei kuitenkaan omasta mielestään ole. Eläkkeellä suunnitelmat ovat selvät: Holmström aikoo alkaa taas opiskella, luultavasti ainakin tekoälyä ja historiaa.

”Tutkimus on tärkeää, mutta tärkeintä on ennakkoluulottomasti oppia uusia asioita. Pitää mielen virkeänä, kun palaa opiskelijaksi opiskelijoiden joukkoon.”

Tähän ajatukseen sisältyy myös Holmströmin toistuvasti korostama neuvo Suomelle. Opiskelijoista on pidettävä hyvää huolta ja kunnianhimon tasoa olisi nostettava.

Yliopiston tärkeimpänä opetustehtävänä hän pitää sitä, että nuoria autetaan löytämään heille sopivin ja innostavin ala tai ammatti. Nykyisin opiskelijat jäävät liian paljon oman onnensa varaan.

”Opiskeluajat on saatava lyhyemmiksi ja nuoret tarkoituksenmukaisiin töihin nopeammin. Työuran pidentämisen kannalta ja kestävyysvajeen ratkaisemiseksi tämä on avainasemassa. Mutta se on myös sitä nuorten elämänlaadun kannalta”, hän sanoo.

”Vaatiminen on välittämistä. Enkä tarkoita mitään opiskelijoiden hiostamista vaan sitä, että yliopistoissa autetaan opiskelijoita edistymään.”

Tiistaiaamuna hän käytti kollegoidensa kanssa useita tunteja yhden opiskelijan auttamiseen, jotta tämä valmistuisi ajoissa. Siitä huolimatta, että on Suomessa lomalla ja opiskelija Yhdysvalloissa.


 

”Kun jalkapalloni jäi auton alle, kului vuosi ennen kuin sain uuden.”

Lapsena Holmström oli loputtoman kiinnostunut isosiskonsa koulukirjoista. Hän oppi lukemaan ja laskemaan varhain. Koulunkäynnin hän aloitti vuoden muita aikaisemmin.

Helsingissä Meilahden kaupunginosassa keskiluokkaisessa kodissa kasvanut Holmström tietää myös, millaista on elää niukkuudessa.

Asunto oli runsaat 60 neliömetriä, ja koko nelihenkinen perhe nukkui samassa pienessä huoneessa.

Isä oli luonteeltaan humanisti, joka opiskeli diplomiekonomiksi turvatakseen perheen toimeentulon. Äiti työskenteli asianajotoimistossa konttoristina.

”Pulaa oli monista asioista, jotka nykyään ovat itsestäänselvyyksiä. Kun jalkapalloni jäi auton alle, kului vuosi ennen kuin sain uuden.”

Lapsuus Meilahden Jalavatiellä ja myöhemmin Töölössä Keskuspuiston kainalossa oli onnellista aikaa. Kaikkialla oli lapsia, ja yhteiset leikit olivat tärkeitä.

Ylioppilastutkinnon jälkeen piti alkaa miettiä tulevaisuutta.

Matematiikkaa Holmström pääsi opiskelemaan Helsingin yliopistoon ilman pääsykoetta, koska kirjoitti siitä ylioppilaskokeessa laudaturin. Sen sijaan äidinkielen hän reputti mutta suoritti sen seuraavana syksynä.


 

”Taloustiede on vaikea ala. Taloudessa on paljon asioita, joita en vieläkään ymmärrä.”

Saadakseen asepalveluksesta vapaata hän pyrki Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan tuotantotaloutta. Siellä matematiikan professori Olli Lokki sai nuoren opiskelijan innostumaan operaatioanalyysistä.

Se oli alkusysäys matkalle, joka johti taloustieteeseen. Tosin reitti oli kiemurteleva. Sivuaineina teoreettista fysiikkaa ja tilastotiedettä opiskellut Holmström vieroksui opintojensa alkuvaiheessa taloustiedettä, koska ei ymmärtänyt sitä.

”Taloustiede on vaikea ala. Taloudessa on paljon asioita, joita en vieläkään ymmärrä.”

Kyselemisen lisäksi keskeistä tieteessä on innostuminen. Se edellyttää usein innostajaa.

Lokin lisäksi Holmström pitää tärkeinä innostajinaan tilastotieteen professori Seppo Mustosta ja matemaatikko Lars Ahlforsia, joka on ainoana suomalaisena saanut matematiikan Nobel-palkinnoksi kutsutun Fieldsin mitalin.

Lokin kirjoittaman suosituskirjeen takia vastavalmistunut pääsi töihin monialayhtiö Ahlströmin yrityssuunnitteluosastolle. Tehtävänä oli pohtia uusi malleja, joilla tehtaiden toimintaa voitaisiin kehittää.

Pari vuotta Ahlströmissä olivat tärkeitä, koska siellä syntyi pysyvä yhteys liike-elämään. Holmström on kirjoittanut yrityksille selvityksiä ja oli pitkään sekä Nokian että Elinkeinoelämän valtuuskunnan hallituksissa.

Sattumalta huomattu ilmoitus sanomalehdessä muutti kuitenkin suunnitelmat. Holmström haki stipendiä, jolla pääsi kirjoittamaan väitöskirjaa kuuluisaan Stanfordin yliopistoon Kaliforniaan.

”Stanford oli täysin uusi elämys. Siellä opetusmenetelmä oli nimenomaan keskustelu ja kyseleminen. Se oli kuin musiikkia korvilleni.”

Matematiikka vaihtui pian taloustieteeseen. Stanfordissa väitöskirjan ohjaaja Robert Wilson antoi Holmströmille tärkeän neuvon: älä keskity siihen, mitä puutteita ja ongelmia tieteellisissä artikkeleissa on, vaan keskity siihen, mikä niissä on hyvää ja kiinnostavaa.

”Ohjaajan merkitys nimenomaan innostajana on valtavan suuri. Tieteessä tärkeintä ei ole juosta pallon perässä vaan olla sellaisessa paikassa, johon pallo seuraavaksi tulee, jotta voi sitten yrittää ampua maalin.”

Holmströmille se paikka oli Stanford, jossa hän erikoistui Wilsonin innoittamana sopimusteoriaan ja kannustimien tutkimiseen. Sopimuksia on kaikkialla, ja niitä tarvitaan vahvistamaan luottamusta, kun tieto on epätäydellistä.

Holmström on tutkinut paljon sitä, miten erilaisilla sopimuksilla ja kannustimilla voidaan vaikuttaa osapuolten käyttäytymiseen, jotta saataisiin aikaan taloudellisesti yleishyödyllisiä lopputuloksia.

Juuri näistä tutkimuksista hänelle myönnettiin vuonna 2016 Nobel-palkinto. Hän sai sen yhdessä Harvardin yliopiston professorin Oliver Hartin kanssa.

Tutkijana Holmström on usein kulkenut vastavirtaan etsiessään vastauksia sieltä, minne muut eivät ole vielä menneet.

”Uuden luominen tieteessä on pitkälti vanhojen ainesten uudelleenjärjestelyä. Olen usein ajatellut asioita eri näkökulmasta kuin monet muut. Ehkä siksi tutkimusteni määrä ei ole yhtä suuri kuin monilla kollegoillani.”

Taloustiede on menetelmä, jolla tutkitaan yhteiskunnallisia ilmiöitä. Keskeisiä työkaluja ovat matematiikka ja tilastotiede.

Holmströmin mukaan ihmisten voi olla vaikea käsittää, että se mikä voi olla yksittäiselle ihmiselle hyväksi, voi olla vahingollista kansantaloudelle.

”Otetaan esimerkiksi säästäminen. Se voi olla perusteltua joillekin, mutta jos kaikki säästävät, se on vahingollista kansantaloudelle, koska tulee taantuma.”

Hän korostaa myös, että taloustieteellä on aika harvaan asiaan lopullista vastausta. Kysynnän ja tarjonnan laki pitää yleensä aina paikkansa, mutta on myös harvinaisia poikkeuksia, jolloin se ei pidä paikkansa.

”Psykologia ja taloustiede tutkivat nykyisin hieman samoja asioita ihmisten käyttäytymisessä. Psykologeilla on todella älykkäitä kokeita, jotka hakkaavat usein perustason taloustieteelliset kokeet. Ei ole ihme, että psykologi Daniel Kahneman sai talouden Nobelin.”


 

”Kriisit ovat aina erilaisia. Siksi niitä ei voi ennustaa.”

Ja sitten ovat yllätykset, jotka kumoavat teorioita. Viime vuosikymmeninä taloustieteessä on vahvistunut etenkin empiirinen tutkimus. Yhdysvalloissa monet taloustieteilijät uskoivat, että vähimmäispalkan takia katoaisi työpaikkoja. Kunnes tehtiin koe.

”Tällaiset kokeet ovat vähän kuin lääketieteen tutkiminen: annetaan yhdellä koeryhmälle oikeaa lääkettä ja toiselle lumelääkettä. Sitten katsotaan, mikä on lopputulos. Koe osoitti vastoin teoriaa, että vähimmäispalkka jopa lisäsi työpaikkoja Yhdysvalloissa.”

Yleistykset ovat aina vaarallisia, ja niin ne ovat myös taloustieteessä. Se mikä toimii yhdessä valtioissa, ei välttämättä toimi toisessa valtiossa. Vähimmäispalkka lisäsi työpaikkoja Yhdysvalloissa, mutta sama ei välttämättä tapahdu jollain toisilla työmarkkinoilla.

Vaikka Holmström on tinkimätön teoreetikko, hän pitää empiirisen tutkimuksen painoarvon lisääntymistä taloustieteessä tärkeänä.

”Empiirisellä tutkimuksella hankitut faktat ovat tärkeitä. Faktojen ymmärtäminen laajemmassa tarkastelussa edellyttää kuitenkin teoriaa.”

Holmström korostaa, että taloustiede ei ole luonnontiede, mutta talousteoriaa tarvitaan jäsentämään kokeilla saatuja tuloksia. Ei ole siis lainalaisuuksia, jotka pätisivät samanaikaisesti erilaisissa olosuhteissa.

Taloustieteeseen perehtymättömät saattavat silti kysyä, mitä hyötyä on teoriasta, jos sillä ei voida estää vaikkapa yhteiskuntia ravistelevia talouskriisejä.

”Kriisit ovat aina erilaisia. Siksi niitä ei voi ennustaa. Ymmärrämme kuitenkin yhä paremmin, miten kriiseistä päästään eroon. Se oli arvokasta edellisessä kriisissä.”

Sattumilla on ollut suuri merkitys Holmströmin elämässä.

Sattumaa ei ole kuitenkaan se, että hän aikoo opiskella tekoälyä. Se voi muuttaa työn luonnetta enemmän kuin osaamme vielä edes kuvitella. Robotit korvaavat ainakin osan perinteisistä työtehtävistä. Samalla myös syntyy uusia työpaikkoja.

”Näin on käynyt aina, enkä usko, että tämä lainalaisuus muuttuu tekoälyn takia.”

Suomessa Holmström pitää uuden tekniikan käyttöönottoa välttämättömänä, koska väestön vanhenemisen takia työvoimasta tulee olemaan pulaa.

”Voisin jopa väittää, että uusi tekniikka on Suomen pelastus. Robotteja on jo Japanissa alettu käyttää vanhustenhoidossa helpottamaan heidän elämäänsä. Robotit ovat nopeita oppimaan, ja vanhukset jopa pitävät niistä. Se on hämmästyttävää, koska ne eivät korvaa ihmisläheisyyttä.”


 

”Data on raaka-aine, joka ravitsee uuden tekniikan kehittymistä.”

Uuden tekniikan käyttöönotossa monet kehittyvät kansantaloudet ovat kiilanneet jo länsimaiden ohitse maksupalveluissa. Käteisestä on siirrytty suoraan langattomaan maksamiseen ohittamalla luottokorttivaihe.

Kiinassa langatonta maksamista hallitsee verkkokauppayhtiö Alibaban maksujenvälityspalvelu Alipay, joka on myös pankki ja varainhoitoyhtiö. Sen toiminnan keskipisteessä on valtava määrä asiakkaiden ostoskäyttäytymisestä hankittua dataa, jonka perusteella arvioidaan luottokelpoisuus.

Alipayn takia Kiinassa voi jo lähes kaikkialla asioida ilman käteistä tai luottokorttia. Lainan voi saada muutamassa minuutissa ilman, että siihen tarvitaan lainkaan ihmisen työpanosta. Sama koskee pienten yritysten rahoitusta.

Alipay on Holmströmin mukaan vain yksi esimerkki siitä, kuinka suurilla harppauksilla Kiina on kehittynyt uuden tekniikan hyödyntämisessä. Hän arvioi, että Kiinassa on kymmeniä tai satoja miljoonia ihmisiä, joista perinteiset pankit eivät olleet lainkaan kiinnostuneita.

”Valtaosalla kiinalaisia on nykyisin mahdollisuus saada lainaa. Siis niidenkin, jotka tarvitsevat hyvin pieniä lainoja, joista perinteiset pankit eivät ole kiinnostuneita.”

Kysymys on siitä, että tekoälyn hankkima data korvaa vakuuden, jota yleensä tarvitaan lainan nostamiseksi. Vakuus korvaa tiedon puutteen, mutta kun on riittävästi tietoa, vakuutta ei tarvita.

”Data on raaka-aine, joka ravitsee uuden tekniikan kehittymistä. Se on vallankumouksellinen muutos maailmassa.”

Holmström uskoo, että Alibabassa pelkistyvät Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppapoliittiset jännitteet.

”Kiina on ottanut uutta tekniikka käyttöön niin paljon nopeammin, että pian ratkaistaan, kumpi on tulevaisuudessa maailman johtava valtio: Yhdysvallat vai Kiina.”

Kuka?

Bengt Holmström


 Syntynyt Helsingissä 18. huhtikuuta 1949.

 Väitteli tohtoriksi taloustieteestä Stanfordin yliopistossa vuonna 1978.

 Taloustieteen apulaisprofessorina Northwesternin yliopistossa vuosina 1978–1983. Yalen yliopiston taloustieteen professori vuosina 1983–1994.

 Siirtyi Yalesta Bostoniin Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) taloustieteen professoriksi.

 Harrastaa lukemista, miettimistä ja lautapelejä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Google kieltää Huaweilta Android-käyttö­järjestelmänsä päivitykset

    2. 2

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    3. 3

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    4. 4

      Meitä suomalaisia jäytää omituinen ristiriita nimeltä onnellisuusparadoksi

    5. 5

      Katsastuksessa rapsahtavien ajokieltojen määrä huimassa kasvussa – Hakukone kertoo, kuinka usein eri automerkit on hylätty

    6. 6

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    7. 7

      Suomalainen uimakouluyritys onnistui kasvamaan Venäjällä, mutta ensin piti vaihtaa esitteissä olevat lasten kuvat kauniimpiin

    8. 8

      ”Jos Huawei pääsee monopoli­asemaan, se on maalle melkein itse­murha” – Yhdysvallat rakentaa muuria Huawein ympärille, mistä kiistassa on kyse?

    9. 9

      Vihreillä kaksoisjohto: Ville Niinistö ja Heidi Hautala suosituimmat euroehdokkaat

    10. 10

      Tarja Kivistö loi itselleen ammatin, koska ei halunnut kahden tragedian jälkeen enää joustaa arvoistaan: nyt hän kuuntelee työkseen työtoverien murheita

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    3. 3

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    4. 4

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    5. 5

      Madonna ja Islanti rikkoivat Euroviisujen sääntöjä: Palestiinan liput esillä suorassa lähetyksessä Tel Avivissa

    6. 6

      Parivuotias lapsi katosi kauppareissulla äidiltään Vantaan Martinlaaksossa, ja päätyi yksin junalla Helsingin rautatieasemalle

    7. 7

      Jussi Halla-ahon mielestä uhriutumisesta on tullut tavoiteltua pääomaa – piispa ei juuri haastanut poliitikkoa Kirkkopäivillä

    8. 8

      Poliisi on selvittänyt, kuka löi Jumbon pysäköintihallissa pyöräillyttä 3-vuotiasta poikaa

    9. 9

      Isis sieppasi lapsia ja koulutti heitä julmaan ideologiaan – HS tapasi vapautettuja lapsia, jotka eivät enää tunne vanhempiaan ja kutsuvat näitä vääräuskoisiksi

      Tilaajille
    10. 10

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    5. 5

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    6. 6

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    7. 7

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    8. 8

      Simppeli ruutupaperi­kikka paljastaa, kannattaako halvat aurinko­lasit ostaa vai ei, sanoo professori

    9. 9

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    10. 10

      Pariskunta osti omakoti­talon, josta paljastui myrkkyä – Korkein oikeus ratkaisi pitkään jatkuneen riidan myyjän hyväksi

    11. Näytä lisää