Talous

Matti Nykänen varoitti suomalaisia haalimasta omaisuutta, ja suomalaiset uskoivat: osakkeisiin ja rahastoihin sijoitettiin keski­määrin 42 euroa henkeä kohti, raha­peleihin 570 euroa

Suomalaiset panevat liikenevät rahansa mieluummin rahapeleihin kuin sijoituksiin. Monet nuoret ovat kuitenkin kiinnostuneita keräämään varallisuutta muutenkin kuin asuntosäästämisellä.

Viime vuonna suomalaiset kotitaloudet sijoittivat pörssiosakkeisiin ja rahastoihin 42 euroa nettona henkeä kohden.

Veikkauksen rahapeleihin suomalaiset käyttivät 570 euroa henkeä kohden. Siitä tuli takaisin voittoina melkein puolet, mutta tappiota jäi noin 320 euroa henkeä kohden.

Uusia sijoituksia on viime kesästä alkaen tehty paljon vähemmän kuin rahastoista on lunastettu pois.

Kansansankari Matti Nykäsen muistetaan sanoneen: ”Mä en mene siihen lankaan, että alkaisin haalimaan jotain omaisuutta.”

Suomalaiset taisivat uskoa.

Osake- ja rahastosijoitusten suunta on ollut pikemminkin laskeva kuin nouseva.

Alla oleva grafiikka kuvaa suomalaisten kotitalouksien nettosijoituksia pörssiosakkeisiin ja rahastoihin. Nettosijoitukset tarkoittavat uusien sijoitusten määrää vähennettynä lunastuksilla eli poistetuilla sijoituksilla.



Vielä 2000-luvun alkupuolella suomalaiset sijoittivat joka vuosi yhteenlaskettuna enemmän rahaa osakkeisiin ja rahastoihin kuin vetivät sieltä pois lunastuksina. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen yhä useampana vuonna nettomerkinnät ovat olleet negatiiviset.

Tilastot tuntuvat lisäksi vahvistavan sitä käsitystä, että kotitaloudet ostavat kalliilla ja myyvät halvalla.

Oheisesta grafiikasta näkee, että vuodenvaihteen markkinamyllerrys sai suomalaiset kotitaloudet vetämään enemmän rahaa pois rahastoista kuin niihin sijoitettiin.



Ei ihme, että suomalaiset ovat köyhä kansa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa keskimääräinen sijoitusvarallisuus on yli kaksinkertainen ja kasvanut selvästi jyrkemmin kuin Suomessa.

”Viime vuoden saldo on aika huolestuttava, jos tavoitteena olisi, että kotitaloudet sijoittaisivat muuhunkin kun seiniin”, sanoo Finanssialan johtava asiantuntija Elina Erkkilä. Hän viittaa siihen, että suomalaisten omaisuudesta on suuri osa kiinni omassa asunnossa.

”On valitettava tosiasia, että suomalaisilla on vähän rahoitusvarallisuutta. Suomalaisten sijoitukset pörssiosakkeisiin ja rahastoihin ovat todella pieniä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan tai muihin länsimaisiin verrokkeihin.”



Entä sitten?

Onko se sitten ongelma, jos suomalaiset eivät sijoita?

Rahastoyhtiö Seligsonin toimitusjohtaja Ari Kaaro naurahtaa. Hän ei halua sanoa kenellekään, mitä heidän pitäisi tehdä rahoillaan.

”Jokainen tekee rahoillaan, mitä tykkää. Mutta suomalaisten kotitalouksien varallisuuden yleiselle kehitykselle olisi hyvä, jos kotitaloudet sijoittaisivat enemmän ja pitkäjänteisesti.”

Perinteisesti sijoittamatta jättämistä perustellaan sillä, että ei ole ylimääräistä rahaa. (Lottoamiseen sitä kuitenkin tuntuu riittävän.)

Toinen selitys on se, että sijoittaminen koetaan vaikeaksi ja etäiseksi. Monille sijoittaminen on pelottavaa. Siinähän voi menettää kaiken.

Tappioiden mahdollisuus on toki totta, mutta keskimäärin sijoittaja jää voitolle. (Lotossa häviävät melkein kaikki.)

Historia on osoittanut, että markkinoiden heilunnasta huolimatta osakkeisiin sijoittaminen on aina ollut pitkällä aikavälillä kannattavaa.

Suomi on ollut yksi maailman parhaista osakemarkkinoista. Suomalaisten kotimaiset osakesijoitukset ovat tuottaneet poikkeuksellisen hyvin kansainvälisesti vertaillen. Tämän arvonnousun suomalaiset kotitaloudet ovat valitettavasti jättäneet harmillisen harvoille.

OP:n pankkitoiminnan varallisuudenhoitoasiakkaista vastaava johtaja Kai Kalajainen on myös pannut merkille osakerahastojen laskusuunnan. Rahaa tuntuu pikemminkin lähtevän osakerahastoista kuin kerääntyvän sinne.

Kalajainen näkee myös hyviä merkkejä. Niin sanottu ”jatkuva sijoittaminen” kasvattaa nimittäin suosiotaan. Yhä useampi ihminen ohjaa pienen osan kuukausituloistaan rahastoihin.

”Ei rahastosäästäminen ole sillä tasolla kuin pitäisi, mutta suunta on oikea”, Kalajainen sanoo.

S-Pankin varallisuudenhoidon johtaja Hanna Porkka uskoo, että suomalaisten korkea kynnys sijoittamiseen on murrettavissa.

”Jos sijoittaminen tehdään riittävään helpoksi, niin kiinnostusta on”, Porkka sanoo.

Tästä kertoo se, että S-Pankki on kerännyt ison määrän uusia rahastosijoittajia uusilla tuotteillaan. Kotitalouksille on tarjottu mahdollisuutta siirtää bonukset automaattisesti rahastoon tai laittaa jokaisen pankkikorttiostoksen yhteydessä yksi euro rahastoon.

Näillä on saatu sijoittamisen pariin kokonaan uusia kotitalouksia. Euromääräisesti heidän sijoituksensa ovat tietysti vielä pieniä.

Noin kaksi vuotta sitten media-alalla sisältöpäällikkönä työskentelevä Jani Junnila, 33, käveli osake- ja rahastovälittäjä Nordnetin konttorille.

Junnila oli hankkinut osakkeiden ja rahastojen ostamista varten tunnukset jo paljon aiemmin. Aloittaminen oli kuitenkin jäänyt, tunnukset hukkuneet.

”Päätin, että nyt.”

Junnilan motivaatio oli yksinkertainen. Hän halusi, että olisi varallisuutta.

”Tilillä olevat varat kuitenkin menevät. Minulle riittää, että rahat ovat jossain. Sitten summa saattaa jopa nousta. Pitkällä aikavälillä olisi outoa, jos ei nousisi.”

Junnila on valinnut sijoitustuotteita, joissa on matalat kulut: Nordnetin superrahastoja, ETF:iä ja osakkeita. Hänellä on asuntolainaa, mutta sijoitusomaisuus tuo sille mukavaa vastapainoa.

Junnilalla on tuttavapiirissä eri lailla sijoittamiseen suhtautuvia ihmisiä. On kavereita, joiden kanssa voi pohtia sijoituksia. Ja sitten on niitä, jotka eivät sijoittamista ymmärrä.

”Suurin osa ei koe, että siinä olisi järkeä. Monet ajattelevat, että Suomessa voi vaurastua vain voittamalla lotossa. Eikä siinä mitään”, Junnila sanoo.

Nuorista moni sanoo, että sijoittaminen on vain jäänyt tekemättä. On ollut muuta tekemistä ja mietittävää. Sijoittamisesta ei ole puhuttu, ei kotona eikä kaveripiirissä.

Tamperelainen Emmi Oikkonen, 29, sai hyvät lähtökohdat sijoittamiseen. Yksinhuoltajaisä painotti työnteon ja säästämisen tärkeyttä. Lapsuudessa säästetyistä rahastoista ja perinnöstä syntyi pesämuna opiskeluaikaa ja ensimmäistä asuntoa varten.

Viime vuonna Oikkonen innostui omaan sijoittamiseen. Äitiyslomalta töihin palatessa hän huomasi, että palkasta saa siirrettyä sivuun.

Ensin sijoittaminen jännitti. Oikkonen pani rahastoihin pieniä summia, vähitellen enemmän. Hän suosii sijoituksissaan passiivisia indeksirahastoja. Ne ovatkin fiksuja valintoja sellaiselle sijoittajalle, jolle kelpaa markkinoiden keskimääräinen tuotto ja joka ei halua tuottojen kuluvan kalliisiin palkkioihin.

”Tällä hetkellä laitan sivuun noin 500 euroa kuukaudessa, mutta lapseni on vielä niin pieni, että esimerkiksi harrastuskuluja ei vielä ole. Olen varautunut siihen, että ehkä tulevaisuudessa tuo summa tulee olemaan mahdollisesti pienempi”, Oikkonen sanoo.

Suunnitelmissa on rahastosäästämisen lisäksi sijoitusasunto.

Selvää tavoitetta Oikkosella ei ole sijoittamiselle. Hän haluaa rakentaa taloudellista mielenrauhaa ja kasvattaa ”passiivisen tulon” lähteitä. Sitähän sijoittaminen on: rahan pistämistä töihin itsensä sijasta.

Oikkonen pohtii, että joskus sijoitusomaisuus voi mahdollistaa esimerkiksi opiskelun tai lyhyemmän työviikon ilman taloudellisia huolia.

”Näen sijoittamisen tosi positiivisena asiana, asioita mahdollistavana ja innostavana”, Oikkonen sanoo.

Sijoituskerho pohtii:

HS kysyi Facebookin suositulta Sijoituskerholta, miksi suomalaiset eivät sijoita enempää. Muun muassa näin kerhon jäsenet pohtivat:

”Itse syyllistyn pitämään pahan päivän varalle rahaa tilillä. En jaksa tai ehdi muka sijoittaa, ja toisaalta saatan vaikka vaihtaa autoa.”

”Aika yleistä on myös itsensä vähättely ja kyyninen pessimismi, että: ’En mä nyt ainakaan pysty mitenkään vaurastumaan’. Sen kynnyksen yli onkin mahdotonta ponnistaa ilman jotain ulkoista sysäystä.”

”Kulttuurialalla leipä on niin kapea ja erilaisista pienistä kolikkopuroista koostuva, että erityisesti taiteellisilla aloilla toimiville olisi tähdellistä opiskella sijoittamista. Valitettavasti taiteellisille aloille vain hakeutuu pääasiassa ihmisiä, joita sijoittaminen ja raha eivät todellakaan kiinnosta.”

”Sijoittaminen kiinnostaa, mutta säännölliset palkkatulot puuttuvat. Tällä hetkellä säästän puskurirahaa, ja kun se on täyttynyt, alan sijoittaa pienellä summalla indeksirahastoon.”

”Minulta puuttuu usko omiin taitoihin tai edes siihen, että asia olisi helposti opittavissa. Olen korkeakoulutettu, mutta opinnoissani ei käsitelty sijoittamista. Työläistaustaisessa suvussa taas opetettiin säästämistä ja varovaisuutta. Mistä olisin voinut omaksua sijoittamiseen liittyvän käytännön tiedon ja sopivan asenteen?”

”Miksi minä en nuorena sijoittanut? Rahaa siihen olisi palkasta jäänyt, mutta oli kivempi kuluttaa, koska sijoittaminen oli huomattavasti hankalampaa kuin nyt.”

”Moni sai viime vuosikymmenellä kokemuksia pankin ehdottaessa sijoitusta osakerahastoihin. Kun kurssit sitten notkahtivat, kokemus muuttui negatiiviseksi. Turvallisia lyhytaikaisia sijoituksia ei ole tarjolla. Halu sijoittaa pitkäaikaisesti tuntemattomalla tavalla käyttäytyvään markkinaan voi olla vähissä.”

”Elämä vain vie. On aina kiire, lapset sinne tänne, yritys tuonne, muista siivota, vie toi, hae tää, käy lääkärissä. Ei siinä ehdi oikeasti miettiä, mitkä omat arvot ovat tulevaisuuden vaurastuminen suhteen.”

”Sijoittaminen on kapean sektorin osaamisalue: kapea siksi, että ei tunnu kuuluvan yleissivistykseen. Tämä on ongelma. Se siirtyy joko verenperintönä tai tulee rahoituksen opinnoissa.”

Sijoituskerho on Facebookin suljettu ryhmä. Tähän juttuun poimitut kommentit ovat ryhmän jäseniltä, joiden nimet ovat HS:n tiedossa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Australialais­agenttien testi sota­harjoituksessa ”muutti kaiken” – Reuters selvitti, miten epäilyt Huawein laitteiden tieto­turvasta alkujaan heräsivät

    2. 2

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    3. 3

      Pyöräliitto vaatii vaarallisen kaapelisuojan kieltämistä: Viikonlopun vakavaa onnettomuutta kuvataan ”viimeiseksi niitiksi”

    4. 4

      Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli Kaljakellunnan kieltämisestä: ”Pitääkö jonkun oikeasti päästä hengestään?”

    5. 5

      ”Tämä kohtaus pitäisi näyttää jokaisessa elokuvakoulussa” – Game of Thrones -fanin innostuneesta heitosta tuli netti-ilmiö

    6. 6

      Kuka viritti Itävallan oikeisto­populistiselle varaliitto­kanslerille ansan ja miksi? HS:n suomentamalla videolla näkyy, miten ibizalaisella huvilalla käyty keskustelu eteni

    7. 7

      Multasormia vaanii yllättävä vaara: huolimaton mullan käsittely voi aiheuttaa keuhkokuumeen

    8. 8

      Marraskuussa 2001 Afganistanissa vangittu ”Amerikan taleban” John Walker Lindh pääsee torstaina vankilasta

    9. 9

      Espoo saattaa saada hallitusneuvotteluissa jättipotin: Pitkään unelmoitu kaupunkirata olisi kuin metro

    10. 10

      Kaksi pyöräilijää loukkaantui sairaala­kuntoon törmättyään järeään kaapeli­suojaan Töölössä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Australialais­agenttien testi sota­harjoituksessa ”muutti kaiken” – Reuters selvitti, miten epäilyt Huawein laitteiden tieto­turvasta alkujaan heräsivät

    3. 3

      Kaksi pyöräilijää loukkaantui sairaala­kuntoon törmättyään järeään kaapeli­suojaan Töölössä

    4. 4

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    5. 5

      Pyöräliitto vaatii vaarallisen kaapelisuojan kieltämistä: Viikonlopun vakavaa onnettomuutta kuvataan ”viimeiseksi niitiksi”

    6. 6

      Halla-aho kommentoi Perus­suomalaisten nuorten mahdollista avustusten menetystä: Järjestössä on ihmisiä, jotka ovat väärässä puolueessa

    7. 7

      Juha Sipilä voi joutua vastentahtoisesti ottamaan valtionvarainministerin salkun – mutta ministeriksi saattaa nousta myös todellinen yllätysnimi päivänpolitiikan ulkopuolelta

      Tilaajille
    8. 8

      Historiallisen hyvä uutinen: Helsingin liikenteessä kuoli joka vuosi kymmenittäin jalankulkijoita, mutta sitten muutama päätös muutti kaiken

      Tilaajille
    9. 9

      Äiti kulki kaksivuotiaan lapsensa perässä Hoplopin leikkivälineissä Vantaalla ja järkyttyi: ”Likaa ei voinut olla huomaamatta”

    10. 10

      Kun tytär kaipasi halausta, isä tarjosi lenkkitossuja – Näin rakkauden kielierot rakentavat muureja ihmisten välille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    5. 5

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    8. 8

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    9. 9

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    10. 10

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    11. Näytä lisää