Talous
Suomen velkasuhde painui alle 60 prosentin, Kreikan ja Italian velkataakat kasvoivat suuremmiksi kuin koskaan
Suomen julkisen talouden velkasuhde supistui viime vuonna alle 60 prosenttiin ensi kertaa vuoden 2013 jälkeen, ilmenee Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin tiistaina julkaisemasta tilastosta.
Suomen julkisen talouden velka oli viime vuonna 138 miljardia euroa eli 58,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2013 velkasuhde oli 56,5 prosenttia ja sen jälkeen vuosina 2015–2017 yli 60 prosenttia.
Velkasuhde lasketaan suhteuttamalla julkisen talouden velka bruttokansantuotteeseen. Suomen velkasuhdetta on parantanut etenkin viime vuosien verraten voimakas talouskasvu.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen talous kasvoi vuonna 2,8 prosenttia vuonna 2016, 2,7 prosenttia vuonna 2017 ja 2,3 prosenttia vuonna 2018.
”Talouskasvun seurauksena työllisyys on lisääntynyt, jolloin monet ihmiset siirtyivät työttömyyskortistosta työllisiksi. Lisäksi hallituskauden alussa tehdyt menoleikkaukset ovat parantaneet velkasuhdetta”, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=tuomas+kosonen.
Kosonen kuitenkin huomauttaa, että menoleikkaukset ovat kohdistuneet etenkin pienituloisimpiin, mikä on heikentänyt heidän asemaansa talouskasvusta huolimatta.
Talous- ja rahaliiton perustaksi laaditun vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan velkasuhde ei saisi ylittää 60 prosenttia, mutta monet valtiot ovat rikkoneet sopimusta vuosien ajan.
Esimerkiksi Saksan velkasuhde oli Eurostatin mukaan viime vuonna 61 prosenttia ja suurimmillaan 82 prosenttia vuonna 2010.
Kokonaisuutena euroalueen velkasuhde oli viime vuonna 85 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017.
Eurostatin tilastosta ilmenee myös ,että euroalueen kahden pahiten velkaantuneen jäsenvaltion velkataakat kasvoivat viime vuonna ennätyksellisen suuriksi.
Kreikan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 181 prosenttia ja Italian 132 prosenttia. Edellisenä vuonna Kreikan velkasuhde oli 176 prosenttia ja Italian 131 prosenttia.
Kreikan julkisen talouden velka oli Eurostatin mukaan 335 miljardia euroa ja Italian 2 322 miljardia euroa.
Etenkin Italian velkaantumisen lisääntyminen saattaa herättää Euroopan komission kanssa uudelleen riidan hallituksen talousarviosta.
Viime syksynä Italia hallitus taipui https://www.hs.fi/talous/art-2000005940565.htmlankaran kiistelyn jälkeen supistamaan julkisen talouden alijäämäänsä komission painostuksen takia.
Alijäämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat.
Italian hallitus on halunnut pitää kiinni vaalilupauksistaan, joista keskeisiä ovat kansalaispalkka, tasavero, eläkeiän varhentaminen ja finanssipoliittinen elvytys talouskasvun voimistamiseksi.
Italian velkaantumista voi pitää ongelmana etenkin siksi, että sen talous on kasvanut jo vuosia hitaammin kuin euroalueella keskimäärin. Uuden hallituksen talouspolitiikka on lisännyt epävarmuutta, mikä taas on todennäköisesti vähentänyt taloudellista toimeliaisuutta.
Viime syksynä Italia vajosihttps://www.hs.fi/talous/art-2000005984170.html teknisesti taantumaan, koska bruttokansantuote supistui kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Italia on euroalueen kolmanneksi suurin kansantalous. Jos siellä puhkeaisi laaja taloudellinen kriisi, sillä olisi todennäköisesti suuria vaikutuksia koko euroalueen talouteen.
Suomen julkisen talouden velka oli viime vuonna 138 miljardia euroa eli 58,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2013 velkasuhde oli 56,5 prosenttia ja sen jälkeen vuosina 2015–2017 yli 60 prosenttia.
Velkasuhde lasketaan suhteuttamalla julkisen talouden velka bruttokansantuotteeseen. Suomen velkasuhdetta on parantanut etenkin viime vuosien verraten voimakas talouskasvu.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen talous kasvoi vuonna 2,8 prosenttia vuonna 2016, 2,7 prosenttia vuonna 2017 ja 2,3 prosenttia vuonna 2018.
”Talouskasvun seurauksena työllisyys on lisääntynyt, jolloin monet ihmiset siirtyivät työttömyyskortistosta työllisiksi. Lisäksi hallituskauden alussa tehdyt menoleikkaukset ovat parantaneet velkasuhdetta”, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=tuomas+kosonen.
Kosonen kuitenkin huomauttaa, että menoleikkaukset ovat kohdistuneet etenkin pienituloisimpiin, mikä on heikentänyt heidän asemaansa talouskasvusta huolimatta.
Talous- ja rahaliiton perustaksi laaditun vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan velkasuhde ei saisi ylittää 60 prosenttia, mutta monet valtiot ovat rikkoneet sopimusta vuosien ajan.
Esimerkiksi Saksan velkasuhde oli Eurostatin mukaan viime vuonna 61 prosenttia ja suurimmillaan 82 prosenttia vuonna 2010.
Kokonaisuutena euroalueen velkasuhde oli viime vuonna 85 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017.
Eurostatin tilastosta ilmenee myös ,että euroalueen kahden pahiten velkaantuneen jäsenvaltion velkataakat kasvoivat viime vuonna ennätyksellisen suuriksi.
Kreikan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 181 prosenttia ja Italian 132 prosenttia. Edellisenä vuonna Kreikan velkasuhde oli 176 prosenttia ja Italian 131 prosenttia.
Kreikan julkisen talouden velka oli Eurostatin mukaan 335 miljardia euroa ja Italian 2 322 miljardia euroa.
Etenkin Italian velkaantumisen lisääntyminen saattaa herättää Euroopan komission kanssa uudelleen riidan hallituksen talousarviosta.
Viime syksynä Italia hallitus taipui https://www.hs.fi/talous/art-2000005940565.htmlankaran kiistelyn jälkeen supistamaan julkisen talouden alijäämäänsä komission painostuksen takia.
Alijäämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat.
Italian hallitus on halunnut pitää kiinni vaalilupauksistaan, joista keskeisiä ovat kansalaispalkka, tasavero, eläkeiän varhentaminen ja finanssipoliittinen elvytys talouskasvun voimistamiseksi.
Italian velkaantumista voi pitää ongelmana etenkin siksi, että sen talous on kasvanut jo vuosia hitaammin kuin euroalueella keskimäärin. Uuden hallituksen talouspolitiikka on lisännyt epävarmuutta, mikä taas on todennäköisesti vähentänyt taloudellista toimeliaisuutta.
Viime syksynä Italia vajosihttps://www.hs.fi/talous/art-2000005984170.html teknisesti taantumaan, koska bruttokansantuote supistui kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Italia on euroalueen kolmanneksi suurin kansantalous. Jos siellä puhkeaisi laaja taloudellinen kriisi, sillä olisi todennäköisesti suuria vaikutuksia koko euroalueen talouteen.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Velka Seuraa
- Eurooppa Seuraa
- Italia Seuraa
- Kreikka Seuraa
- Talous Seuraa
- Petri Sajari Seuraa
Kommentit