Talous

Tutkimus: Osa alustatalouden yrityksistä ei olisi kannattavia, jos niille työskentelevien sosiaaliset kulut maksettaisiin

Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuksen mukaan jotkut alustatalouden yritykset eivät olisi kannattavia, jos sosiaaliset kulut maksettaisiin. EU-maissa on suuria eroja siinä, miten alustatalouden työntekijät ansaitsevat. EK:n mielestä lainsäädäntö ottaa huomioon alustatalouden yritykset.

Joissakin niin sanotun alustatalouden yrityksissä toimintamalli pohjautuu siihen, että työntekijöiden sosiaalisia kuluja ei makseta lainkaan tai ne maksetaan vain osittain. Muuten nämä yhtiöt eivät olisi kannattavia, sanotaan Kalevi Sorsa -säätiön maanantaina julkaisemassa tutkimuksessa.

Tutkimuksen tehneen projektitutkija Maija Mattilan mukaan alustojen kautta työskentelevät ihmiset saavat usein kehnoa palkkaa ja heidän oikeuksiaan työntekijänä poljetaan.

Tavanomaista alustataloustyötä teettävät ruokalähetti-, taksivälitys- ja siivouspalvelualustat sekä netissä klikkaustyötä välittävät yhtiöt. Esimerkkejä alustatalouden yrityksistä ovat taksipalveluja välittävä Uber, siivouspalvelujen Moppi tai freelancetyön Freedm.

Alustat kertovat mieluusti työntekijöiden vapaudesta valita vaikkapa työaikansa, mutta useilla työntekijöillä on vaikeuksia hankkia riittävää elantoa, Mattila kertoo.

”Alustavälitteisestä työstä saatavat tulot ovat huolestuttavan matalat.”

Erot maiden välillä ovat suuria. Euroopan parlamentin teettämän selvityksen mukaan Ranskassa alustatyöstä saatava mediaanituntipalkka oli 54 prosenttia matalampi kuin kansallinen minimipalkka, kun taas Espanjassa vastaava ero on noin yhdeksän prosenttia. Mediaani tarkoittaa suuruusjärjestyksessä keskimmäistä lukua. Suomi ei ollut mukana tässä kartoituksessa.

Yhdysvalloissa ero on selkeästi EU-maita pienempi, sillä mediaanipalkat alustayrityksissä ovat vain kolmisen prosenttia minimipalkan alapuolella. Mattilan mukaan asiaa selittää se, että Yhdysvalloissa palkkojen minimitasoista ei sovita työehtosopimuksissa samoin kuin monissa Euroopan maissa. Lisäksi minimipalkkarajat vaihtelevat osavaltioittain.

Kuluttajille huonommat työehdot voivat tarkoittaa halvempia hintoja ja usein myös ihan kelvollisia palveluita.

Mattilan kartoituksen mukaan on syytä erotella alustavälitteinen työ, jossa työ on pelkästään löydetty alustan kautta ja varsinainen alustatyö.

”Varsinaisesta alustatyöstä on kyse silloin, kun alusta kontrolloi työn suorittajaa ja työn tekemisen tapaa mutta teettää työn yrittäjätyönä. Tällöin työ on pilkottu yksittäisiksi työtehtäviksi ja osa yrittäjäriskistä on ulkoistettu työntekijöille. Tämä on selkeä ongelma työntekijän oikeuksien kannalta.”

Mattilan mielestä alustatalous muuttaa yhteiskunnan perusrakenteita, mutta tämä uhkaa jäädä teknologiainnostuksen ja globaalin kilpailun jalkoihin. EU-maat haluaisivat pysyä Yhdysvaltain ja Aasian kelkassa.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lakiasiainjohtaja Markus Äimälä puolestaan ajattelee, että alustatalouden yritysmallit eivät aina ole niin uusia kuin ajatellaan, vaikka teknologian hyödyntäminen onkin uutta.

”Jos raaputtaa hieman pintaa, nämä yritykset tekevät samantyylistä toimintaa kuin aiemminkin. Esimerkiksi siivous- ja kuljetuspalvelujen välittämistä on ollut jo maailman sivu. Tehdään vähän uudella tavalla vanhoja asioita”, hän sanoo.

Myös olemassa oleva lainsäädäntö pystyy hänen mukaansa ottamaan huomioon monen alustatalousyrityksen tilanteen. Äimälän mukaan olennaista on, että joskus yritykset teettävät työt omalla väellään ja joskus työ ostetaan ulkopuolisilta yrittäjiltä.

”Vanhat varsin joustavat kriteerit ja siihen perustuva käytäntö sopivat ihan hyvin tähän tilanteeseen”, Äimälä sanoo.

Äimälä ei osaa arvioida alustayritysten liiketoiminnan kannattavuuteen liittyviä tekijöitä. Hänen mukaansa on kuitenkin keskeistä, että työnantajan sosiaalivakuutusmaksut on maksettava työsuhteisesta toiminnasta, mutta ei yrittäjätoiminnasta.

Mattilan mielestä pelkkä alustavälitteisyys ei itsessään ole todiste työehtojen polkemisesta, koska alustojen kautta tehdään hyvin monenlaisia töitä. Esimerkkinä hän mainitsee henkilöstöyritysten lailla toimivat alustayritykset, jotka huolehtivat työnantajavelvoitteistaan taaten työsuhdeturvan myös keikkahommissa.

Mattilan mielestä keskustelu sekä Suomessa että EU:ssa jakautuu karkeasti ottaen kahtia. Toiset korostavat kehityksessä mukana pysymistä ja teknologista kilpailukykyä, kun toiset kantavat huolta työntekijöiden heikkenevistä oikeuksista.

Mattilan mielestä alustavälitteistä työtä tekevien suojelemisessa ei ole syytä ”keksiä pyörää uudelleen” ja alustatyö voitaisiin ottaa huomioon kaikessa sääntelyssä.

”Työsuhdeturvan ulottaminen alustatyöntekijöihin mahdollistaisi heidän pääsynsä sosiaalisen suojelun piiriin, kuten työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin, palkallisiin sairauslomiin, lomakertymiin ja riittäviin sosiaalietuuksiin”, Mattila toteaa.

Lainsäätäjille alustatalous on haaste, sillä teknologia ja sitä ympäröivät innovaatiot kehittyvät usein paljon lainsäädäntöä nopeammin. Toistaiseksi kattavin esitys alustavälitteisen työn tekijöiden oikeuksista toimenpidesuosituksineen löytyy Euroopan parlamentin vuonna 2017 julkaisemasta raportista, Mattila kertoo.

Euroopan komissio antoi kolme vuotta sitten tiedonannon, jossa lähtökohta oli, että alustatalouteen suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti: ”Toiminta pitäisi kieltää kokonaan ainoastaan, jos muita keinoja ei enää ole.”

Myös jakamis- tai yhteistyötaloutena tunnettu ilmiö on kuulunut komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen alaisuuteen. Hän totesi viime vuonna HS:lle pitävänsä rönsyilevää ilmiötä kokonaisuuden kannalta ”nettopositiivisena”.

”Mutta siihen liittyy ongelmakohtia, jos pelisäännöt poikkeavat normaaliyritysten sääntelystä. Silloin yritykset voivat olla kilpailullisesti eri asemassa”, Katainen sanoi.

Komission lähtökohta on ollut, että alustatalouden uudet liiketoimintamallit voivat ”merkittävällä tavalla lisätä työpaikkoja ja kasvua Euroopan unionissa, jos niihin kannustetaan ja niitä kehitetään vastuullisesti”.

EU-parlamentin vuoden 2017 selvityksen mukaan vain harvalla alustatalouden työntekijällä palkat tai palkkiot riittävät elämiseen ja ”vain pieni osa maksaa eläkemaksuja”.

”Enemmän alustatyöstä riippuvaisilla oli suurempia vaikeuksia maksaa laskujaan. Mitä riippuvaisemmaksi työntekijä tulee alustatyöstä, sen vähemmän todennäköistä on, että heillä on sosiaalista perussuojaa”, parlamentin selvityksessä sanottiin.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    2. 2

      Hawkit saattoivat Leijonat kotiin, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    3. 3

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    4. 4

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    5. 5

      Kuka oikeastaan on satuhahmo Mörkö? Kylmyyden levittäjän voi nähdä naisten välisen seksin vastustajana

    6. 6

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    7. 7

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    8. 8

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    9. 9

      Tästä rakennuksesta saa hakea tavaraa niin paljon kuin haluaa ympäri vuorokauden

    10. 10

      ”Korso on uusi maailmanmestari!” Oman kylän poika Kevin Lankinen nousi Vantaan parjatun lähiön sankariksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    4. 4

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    5. 5

      Hawkit saattoivat Leijonat kotiin, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    6. 6

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    7. 7

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    8. 8

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    9. 9

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    10. 10

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    9. 9

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    10. 10

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    11. Näytä lisää