Talous

Onko Trump oikeassa? Kiina kilpailee maailmankaupassa epäreiluin keinoin, sanovat asiantuntijat

Kiina on suojellut teollisuutensa kehittymistä ja hankkinut osaamista ulkomailta ihan samalla tavalla kuin moni muukin teollistuva kehitysmaa aiemmin. Ongelma on se, että Kiina ei ole enää kehitysmaa.

Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia ei näytä hetkauttavan mikään. Trump painaa järkkymättä päälle ja vaatii Kiinan kauppapolitiikkaan radikaaleja muutoksia, vaikka pörssikurssit vajoavat ja asiantuntijat varoittavat, että maailmankauppa kärsii.

”Moni on arvioinut Yhdysvaltoja väärin. Siellä on nyt aika laaja yhteisymmärrys siitä, että he ovat valmiita uhraamaan jopa jonkin verran talouskasvua sen takia, että Kiinan nousua tällaisena maailmantalouden kummajaisena rajoitetaan”, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Trumpin tiukka linja saa tukea myös Yhdysvaltain demokraateilta, ja EU:ssakin katsotaan varovaisen hyväksyvästi vierestä kauppasodan kehittymistä. Mitä Kiina oikein on tehnyt, että se on saanut Yhdysvallat näin päättäväiseksi?

Trumpin keskeinen väite on, että Kiina kilpailee maailmankaupassa epäreiluin keinoin. Se estää ulkomaisten yritysten pääsyn markkinoilleen, kopioi muiden tuotteet patenteista välittämättä ja tukee vastoin Maailman kauppajärjestön sääntöjä omia suuryrityksiään, jotka kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla.

Onko väitteissä perää? Asiantuntijoiden mukaan on. Osa toimintatavoista on hyväksyttäviä, mutta kokonaisuus sisältää piirteitä, jotka tekevät kilpailusta hyvin epäreilua.

Otetaan yksi esimerkki telealalta ja läheltä.

 

Huawei imi aktiivisesti kilpailijoiden luomaa osaamista.

Kiinalainen Huawei on noussut kymmenen viime vuoden aikana maailman suurimmaksi televerkkojen myyjäksi ohi Nokian ja ruotsalaisen Ericssonin ja sittemmin myös suureksi matkapuhelinvalmistajaksi. Miten se onnistui?

HS kertoi joulukuussa 2012, että kiinalainen televerkkojätti Huawei perustaa Helsinkiin tutkimuskeskuksen. Toinen perustettiin Tampereelle 2016. Sattumalta Nokia oli irtisanonut noihin aikoihin paljon kännykkäinsinöörejä. Moni heistä sai työpaikan Huaweilta.

Ruotsiin ja esimerkiksi Saksaan yritys oli perustanut tutkimuskeskuksia jo aiemmin. Huawei siis imi aktiivisesti kilpailijoiden luomaa osaamista. Se on tietysti ihan sallittua, kunhan yrityssalaisuuksia ja patentteja ei rikota.

Ongelma on se, miten tuolla osaamisella on kilpailtu markkinoista. Kiina suojeli ensin omia telemarkkinoitaan ulkomaisilta kilpailijoilta tehokkaasti muun muassa vitkuttamalla 3g-verkkojen lupia vuoteen 2009 – eli siihen asti kun Huawei ja ZTE saivat kehitettyä omat 3g-tuotteet.

Sittemmin se kahmi markkinaosuuksia maailmalta kilpailijoita halvemmilla hinnoilla. Moni on epäillyt, että valtio on antanut yritykselle kiellettyä tukea. Valtion ja yritysten tilinpito on Kiinassa niin läpinäkymätöntä, että totuutta on mahdoton tietää.

 

Samalla tavalla on toiminut moni muukin teollista vaurautta haluava kehitysmaa.

Turun yliopiston kollegiumtutkijan Mikael Mattlinin mukaan Kiina on samalla kaavalla pyrkinyt järjestelmällisesti ottamaan haltuun länsimaista osaamista 1970-luvun puolivälistä alkaen.

”Valtaan silloin noussut Deng Xiaoping oli hätkähtänyt ulkomaanmatkoillaan huomatessaan, kuinka kauas jälkeen muun maailman kehityksestä Kiina oli jäänyt. Hän lähetti ensimmäiset delegaatiot eri puolille maailmaa hankkimaan tietoa ja ottamaan oppia.”

Kiinan toiminta ei ollut mitenkään ainutlaatuista. Ihan samalla tavalla on toiminut moni muukin teollista vaurautta haluava kehitysmaa.

Japanin 1980-luvun teknologia- ja talousihmeen taustalla oli yhtä lailla kopioiminen ja matkiminen, valuuttasäännöstely ja oman teollisuuden jääräpäinen suojeleminen ulkomaiselta kilpailulta.

”Japanilaiset delegaatiot tulivat yritysvierailulle, valokuvasivat kaiken ja kehittivät siltä pohjalta omia vielä parempia tuotteita”, Mattlin sanoo.

Vaurastumisen myötä japanilaiset yritykset alkoivat myös ostella yrityksiä Yhdysvalloissa. Viimeinen pisara oli New Yorkin tärkeän maamerkin Rockefeller-keskuksen joutuminen japanilaisen Mitsubishin omistukseen.

Yhdysvallat tyrmistyi, ja Japani muun muassa pakotettiin vuonna 1985 nostamaan jenin arvoa suhteessa dollariin, mikä heikensi japanilaisten tuotteiden kilpailukykyä maailmalla.

Etelä-Korea nosti itsensä menestykseen samoilla opeilla 1980–1990-luvuilla.

 

Kiinasta on tullut taloudellinen ja sotilaallinen maailmanmahti, joka ei enää ansaitse erityiskohtelua.

Kiinan ongelma on se, että vaikka kopioimista, matkimista ja oman teollisuuden suojelua voidaan köyhässä kehitysmaassa katsoa jossain määrin läpi sormien, niin ei voi toimia ikuisesti.

Kiinasta on tullut taloudellinen ja sotilaallinen maailmanmahti, joka ei enää ansaitse erityiskohtelua.

”Säälipisteet ovat karisseet. Toiminnasta suuri osa on toki ihan legitiimiä, kuten se, että palkataan osaajia muissa maissa, mutta myös kyseenalaiset toimintamallit ovat jatkuneet tähän päivään asti”, Mattlin sanoo.

Nordean Koivun mukaan länsimaita on erityisesti ärsyttänyt se, että presidentti Xin kaudella talouden uudistusvauhti on taantunut.

”Vielä 2000-luvun alussa uskottiin, että Kiinasta oli tulossa vähitellen samanlainen markkinatalous kuin meistäkin, niin kuin se oli luvannut.”

Mattlinin mukaan varsinkin Euroopassa suhtauduttiin kiinalaisten opintomatkoihin pitkään aika naiivisti. Ajateltiin, että eurooppalaiset yritykset hyötyvät yhteistyöstä, kun tuotteet saadaan Kiinassa valmistettua halvalla.

Herätys on tullut kymmenen viime vuoden aikana, kun kiinalaiset ovat alkaneet kiihtyvällä vauhdilla ostaa eurooppalaisia huipputeknologiayrityksiä. Saksassa tyrmistyttiin vuonna 2016, kun kiinalainen Midea osti robottiyhtiö Kukan 4,5 miljardilla eurolla.

Kuka oli teollisuusmahti Saksan robottiteollisuuden helmi.

 

Pelissä voi olla koko valtavan maan poliittinen vakaus.

Kiinan erottaa muista myös toiminnan järjestelmällisyys. Oman teollisen edun edistäminen leimaa kaikkea toimintaa kommunistisen puolueen hallitsemassa maassa.

Ulkomaiset yrityskaupat on käytännössä monilla aloilla kielletty kokonaan.

”Erään selvityksen mukaan 75 prosenttia kiinalaisten Euroopan unionissa tekemistä isoista yritysostoista on sellaisia, että niitä tuskin vastavuoroisesti voisi Kiinassa tehdä”, Mattlin sanoo.

Joillain aloilla ulkomainen yritys voi perustaa toimintaa maahan vain, jos mukaan otetaan puolikkaan osuudella kiinalainen kumppani.

”Jos sinne menee vähänkään korkeamman jalostusasteen tehdas, niin yrityksen pitää perustaa teollisuuspuistoon myös tutkimuskeskus ja palkata sinne paikallisia työntekijöitä”, sanoo Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen.

Näin varmistetaan osaamisen siirtyminen.

Nojosen mukaan on kuitenkin tärkeä ymmärtää, että Kiina muodostuu maakunnista, joilta valtio vie paljon verotuloja. Näin maakunnat ovat vastuussa oman teollisuutensa kehittämisestä ja talousvajeensa kattamisesta.

”Provinssit ovat hyvin erikoistuneita ja tukevat erilaisia talousmalleja. Niiden johdolle on tärkeää pitää huolta oman teollisuuden kilpailukyvystä. Talouskasvun hidastuminen ja työttömyyden kasvu voisivat aiheuttaa levottomuutta. Kiina ei ole niin vakaa maa kuin miltä se ulospäin näyttää”, Nojonen sanoo.

Talouskasvun turvaaminen tarkoittaa, että paikallishallinnoilla on kiusaus katsoa läpi sormien patenttirikkomuksia tai ympäristösäädösten rikkomuksia alueensa yrityksissä.

Keskushallinnon on siis vaikea sitoutua sääntöjen muuttamiseen. Se voisi ajaa alueita ahdinkoon. Pelissä voi olla koko valtavan maan poliittinen vakaus.

Oikaisu 13.5. klo 10.17: Toisin kuin artikkelissa luki, Huawei perusti Tampereelle yksikön vasta vuonna 2016.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    2. 2

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    3. 3

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    4. 4

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    5. 5

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    6. 6

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    7. 7

      Leijonat saapuu Suomeen Hawkien saattamana noin kello 16, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    8. 8

      Euroopan ”vihreän aallon” nostama Ville Niinistö lupaa, että EU:n ilmastopolitiikassa alkaa nyt todella tapahtua

    9. 9

      Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

    10. 10

      Rakennustyömaalla Myllypurossa sattunut vesivahinko keskeytti osittain metroliikenteen – Liikenne epäsäännöllistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    4. 4

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    5. 5

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    6. 6

      Leijonat saapuu Suomeen Hawkien saattamana noin kello 16, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    7. 7

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    8. 8

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    9. 9

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    10. 10

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    10. 10

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    11. Näytä lisää