Suomessa voi ostaa marketin hyllyltä torjunta-ainetta, joka USA:ssa toi kahden miljardin dollarin syöpäkorvaukset – Onko kohuttu Roundup turvallista vai ei?

Kalifornialaiset Alvahttps://www.hs.fi/haku/?query=alva, 76, ja Alberta Pilliodhttps://www.hs.fi/haku/?query=alberta+pilliod, 74, käyttivät 35 vuoden ajan Roundup-nimistä torjunta-ainetta rikkaruohojen torjuntaan omassa puutarhassaan.

Vuonna 2011 Alva sairastui non-Hodgkin-lymfoomaan eli yhdenlaiseen imukudossyöpään. Vaimo Alberta sairastui samaan tautiin neljä vuotta myöhemmin. Pilliodit päättelivät, että syövän oli aiheuttanut Roundup tai pikemminkin sen vaikuttava aine glyfosaatti.

Maanantaina kalifornialaisen tuomioistuimen https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006104573.htmlvalamiehistö määräsi Roundupia valmistavan Bayerin maksamaan pariskunnalle noin kahden miljardin dollarin korvauksen vahingoista.


Juttu ei ole ensimmäinen, vaan Bayer on määrätty maksajaksihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005787863.html jo kahdessa muussa oikeusjutussa https://www.hs.fi/talous/art-2000006041578.htmlvuoden sisällä.

Suomessa ainetta saa kuitenkin yhä ostaa suihkepullossa marketin tai rautakaupan hyllyltä. Vuonna 2016 viljelyksille levitettiin Suomessa 848 tonnia eli melkein miljoona kiloa puhdasta glyfosaattia.

Mitä siitä pitäisi ajatella? Onko käyttö turvallista vai ei?

Suhtautuminen Monsanto-yhtiön 50 vuotta sitten kehittämään aineeseen on ollut epäileväistä pitkään, eivätkä viranomaisten rauhoittelut ole tuota epäilystä hälventäneet.

Glyfosaatin teho perustuu siihen, että se estää elintärkeän valkuaisaineen syntymisen kasveissa, mikä tappaa kasvin. Samaa mekanismia ei ole eläinkunnassa.

Aineen menestys johtuu siitä, että se on muihin rikkakasvien torjunta-aineisiin verrattuna tehokas ja vain vähän haitallinen muulle ympäristölle. Ja juuri siksi sitä käytetään niin valtavia määriä ja myös muualla kuin ammattimaisessa maanviljelyksessä.

Suomessakin sitä markkinoidaan nurmikon ja kulkuväylien rikkakasvien hävittämiseen kotipuutarhassa.

 

Sekä Euroopan että Yhdysvaltain viranomaiset ovat arvioineet, ettei syöpäriskiä tutkimusnäytön perusteella ole.

Ympäristöjärjestöjen ja poliittisen paineen vuoksi EU oli jo vähällä https://www.hs.fi/paivanlehti/10112017/art-2000005443189.htmllopettaa Roundupin ja muiden glyfosaattituotteiden myynnin vuonna 2017, kun aineen myyntiluvan jatkoa käsiteltiin.

EU:n komissio suositteli myyntiluvan jatkamista, mutta yhdeksän jäsenmaata asettui vastahankaan mahdollisten terveys- ja ympäristöriskien vuoksi.

Suurin osa jäsenmaista, Suomi mukaan luettuna, lopulta kuitenkin kannatti myyntiluvan jatkamista viideksi vuodeksi.

Sekä Euroopan että Yhdysvaltain viranomaiset ovat arvioineet, ettei syöpäriskiä tutkimusnäytön perusteella ole. Glyfosaatti on ollut markkinoilla vuodesta 1974, joten vaikutuksia on ehditty tutkia perusteellisesti.

EU:n kemikaalivirasto on arvioinut, ettei glyfosaatti ole syöpävaarallinen. Myös Maailman terveysjärjestö WHO:n ja YK:n ruokajärjestö FAO:n asiantuntijoiden tekemä uudelleenarviointi vuodelta 2016 tuli samaan johtopäätökseen.

EU:n elintarviketurvallisuusvirasto Efsa on todennuthttps://www.efsa.europa.eu/sites/default/files/corporate_publications/files/efsaexplainsglyphosate151112en.pdf, etteivät elintarvikkeisiin päätyvät glyfosaattijäämät aiheuta ihmisille syöpää eivätkä häiritse hormonitoimintaa.

Yhdysvaltain ympäristövirasto puolestaan totesi viimeksi huhtikuussa, ettei Roundup oikein käytettynä ole haitallista eikä se aiheuta syöpää.

Toisenlaisiakin näkemyksiä on.

Glyfosaatin käytön vastustajat ovat vedonneet WHO:n tutkimusyhteenvetoon vuodelta 2015, jonka mukaan glyfosaatti on ”todennäköisesti karsinogeeninen” eli syöpää aiheuttava aine.

Helmikuussa 2019 julkaistu muun muassa Washingtonin yliopiston tutkijoiden tekemä tutkimusyhteenveto https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1383574218300887löysi yhteyden glyfosaattialtistuksen ja juuri imukudossyövän välillä.

 

Ihmiselle glyfosaatti on vähemmän myrkyllistä kuin esimerkiksi ruokasuola.

Luonnonvarakeskus Luken tutkijan Heikki Jallin https://www.hs.fi/haku/?query=heikki+jallinmukaan myrkyllisyys ja haitallisuus on otettava vakavasti.

Glyfosaatti on viime kädessä myrkyllistä. Ihmiselle glyfosaatti on kuitenkin vähemmän myrkyllistä kuin esimerkiksi ruokasuola.

”Glyfosaatin LD50-luku eli akuuttia myrkyllisyyttä mittaava luku on suurempi kuin ruokasuolan”, Jalli sanoo.

Mitä pienempi LD-50-luku on, sitä myrkyllisempää kyseinen aine on.

Glyfosaatti on myös huomattavasti vähemmän haitallista kuin muut mahdolliset torjunta-aineet.

”Glyfosaattia käytetään maanviljelyksessä ennen kaikkea juolavehnän torjuntaan. Sitä levitetään ennen kasvukautta, kasvukauden jälkeen tai rehuviljalle viljan jo tuleennuttua.”

Myös syöpävaarallisuus on suhteellista. Yksiselitteisesti syöpää aiheuttaviksi aineiksi on luokiteltu esimerkiksi asbesti, puupöly, tupakansavu ja alkoholijuomat. Silti tupakkaa, sahoja ja alkoholiakin saa yhä myydä.

Roundupissa ja muissa glyfosaattituotteissa on ollut aiemmin kiistatta huomattavan haitallisiksi todettuja apuaineita, mikä on osaltaan sekoittanut keskustelua. Näiden POEA-yhdisteiden kielto tuli EU:ssa voimaan runsas vuosi sitten. Sen jälkeen niitä sisältävät tuotteet poistuivat myynnistä.

”Sitähän emme tiedä, oliko näissä oikeustapauksissa kyse enemmän näistä apuaineista”, Jalli sanoo.

Varovaisuuden vuoksi glyfosaattia ei suositella lainkaan käytettäväksi lasten leikkipaikoilla tai esimerkiksi koulujen pihoilla. Jallin mukaan kotikäyttöön myytävät valmisteet ovat myös hyvin laimeita verrattuna maanviljelyskäyttöön.

”Mutta käyttöohjeet pitää lukea huolella, ja niitä pitää myös noudattaa.”

 

Bayerin markkina-arvosta on haihtunut vuoden aikana noin puolet.

Jos yksiselitteistä näyttöä syöpäriskistä ei ole, miten on mahdollista, että tuomioistuimet Yhdysvalloissa ovat kuitenkin päätyneet vahingonkorvauksiin?

Alemmissa oikeusasteissa on The Wall Street Journalin mukaan https://www.wsj.com/articles/in-roundup-case-the-science-will-go-on-trial-first-11550246311mahdollista, että tuomiot perustuvat hyvinkin kiistanalaiseen tutkimusnäyttöön.

Bayer aikoo valittaa kaikista tuomioista ylempiin oikeusasteisiin, joissa tieteellisen näytön vaatimustaso on tyypillisesti korkeampi.

Bayerin juristien mukaan Pilliodin pariskunnan suvuissa oli paljon syöpää ja autoimmuunisairauksia, jotka selittävät heidän sairastumistaan todennäköisemmin kuin rikkaruohojen torjunta-aineen käyttö.

Roundupin myynti on Yhdysvalloissa yhä sallittua, eikä oikeusjutuilla ole ollut Wall Street Journalin mukaan https://www.wsj.com/articles/in-latest-roundup-herbicide-defeat-for-bayer-jury-awards-california-couple-2-billion-11557782148?mod=searchresults&page=1&pos=1juuri vaikutusta aineen menekkiin. Jotkut jälleenmyyjät ovat lopettaneet tuotteen myynnin, mutta tukkuliike Scotts Miracle-Gron mukaan myynti on alkuvuonna lisääntynyt 20 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.

Saksalainen lääke- ja kemianyhtiö Bayer osti maatalousjätti Monsanton viime vuonna noin 66 miljardin dollarin eli noin 59 miljardin euron kaupassa. Kaupan mukana se sai myös Roundupin.

Kauppa on oikeusjuttujen vuoksi käymässä Bayerille kalliiksi. Yhtiön markkina-arvosta on haihtunut vuoden aikana noin puolet.

Oikaisu klo 10.16: Toisin kuin artikkelissa aiemmin luki glyfosaatiin LD50-luku on suurempi kuin ruokasuolan. Lisätty myös tieto, että mitä pienempi LD50-luku on, sitä myrkyllisempää kyseinen aine on.