Suomen talous kasvoi yllättävän reippaasti alkuvuonna – Nordea ennustaa silti tuntuvaa hidastumista tänä vuonna

Suomen talous kasvoi alkuvuonna yllättävän vahvasti, ilmenee Tilastokeskuksen julkaisemista ennakkotiedoista. Kausivaihtelusta tasoitettu bruttokansantuote kasvoi tammi–maaliskuussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Euroalueen kausivaihtelusta tasoitettu bruttokansantuote https://www.hs.fi/talous/art-2000006089016.htmlkasvoi alkuvuonna Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin ennakkotietojen perusteella 0,4 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Bruttokansatuote tarkoittaa loppukäyttöön tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettua arvoa. Se on keskeinen elintason mittari.

Jos vertailuajanjaksoksi otetaan viime vuoden vastaava ajanjakso, Suomen työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi alkuvuonna 2,2 prosenttia. Tilastokeskus arvioi, että työllisten määrä kasvoi tammi–maaliskuussa 1,5 prosenttia viime vuoden vertailuajanjaksosta.

”Ei ole mikään yllätys, että Suomen talouskasvu oli euroalueen talouskasvua voimakkaampaa. Alkuvuonna tulleiden tietojen perusteella Suomen talouden ennakoitiin kasvavan aika vahvasti, mutta alkuvuosi oli sen verran hyvä, että koko vuotta koskevia ennusteita täytyy todennäköisesti muuttaa hieman paremmiksi”, sanoo Aktia-pankin pääekonomisti Heidi Schaumanhttps://www.hs.fi/haku/?query=heidi+schauman.

Suomen verraten hyvää talouskasvua on todennäköisesti ylläpitänyt etenkin kotimainen kysyntä, koska maailmantalouden näkymät ovat synkistyneet. Luultavasti myös vienti on kehittynyt alkuvuonna ennusteita paremmin.

Euroalueen talouskasvu oli alkuvuonna ennakoitua voimakkaampaa, vaikka ennusteita on heikennetty pitkin kevättä. Myös euroalueella talouskasvua on ylläpitänyt verraten vahva kotimainen kysyntä. Sen sijaan kysyntä euroalueen ulkopuolelta on ennusteiden mukaan kangerrellut.

Osakemarkkinoita yli viikon ravistelleen Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan kärjistyminen saattaa näkyä Suomen bruttokansantuotteessa vasta kuluvalla vuosineljänneksellä eli huhti–kesäkuussa.

Epävarmuuden lisääntyminen tarkoittaa yleensä sitä, että etenkin yritykset saattavat lykätä investointejaan.

”Ulkomaankauppa ei tällä hetkellä tue talouskasvua, ja maailmantaloudessa nähty heikentyvä kehitys yhdessä kauppasodan kanssa uhkaavat heikentää kysyntää suomalaisille investointihyödykkeille”, kirjoittaa finanssiyhtiö Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäkihttps://www.hs.fi/haku/?query=pasi+kuoppamaki katsauksessaan.

Finanssiyhtiö Nordea arvioi keskiviikkona julkaisemassaan suhdanne-ennusteessa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,0 prosenttia. Se tarkoittaisi, että talouskasvu hidastuisi tuntuvasti viime vuoteen verrattuna.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,3 prosenttia.

”Talouskasvu nojaa yhä enemmän kotimaiseen kulutukseen, jota tukevat positiivinen työllisyyskehitys ja palkkakehitys. Jatkoa ajatellen avainkysymyksiä on, kuinka pitkään euroalueen heikkous jatkuu ja kuinka vahvasti se heijastuu Suomeen”, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu https://www.hs.fi/haku/?query=tuuli+koivutiedotteessa.

Euroopan keskuspankki heikensi maaliskuussa merkittävästi https://www.hs.fi/talous/art-2000006026728.htmlarviotaan euroalueen talouskasvusta.

Uuden ennusteen mukaan euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin joulukuun ennusteessa. Muutos oli poikkeuksellisen suuri lyhyen ajan kuluessa.

Euroalueen talouskasvulla on huomattava vaikutus Suomen talouteen, sillä tavaraviennin arvosta noin 40 prosenttia menee muiden eurovaltioihin.