Talous

HS-analyysi: Keskustan vero­konkarit vastaan demari­haastajat: Hallitus­neuvottelujen vero­ryhmässä on pian edessä kova taistelu rahasta

Hallitusneuvottelujen veroryhmässä moni hallitusneuvottelijapuolue tukee Sdp:n linjauksia, mutta keskustalla on kuninkaantekijän asema.

Hallitusneuvottelujen kiivaimmat taistot käydään Kestävän talouden Suomi -työryhmän veropolitiikka-alaryhmässä. Sinne keskittyvät kiistat tulonjaosta, jota ohjataan juuri verotuksella.

Tällä viikolla ryhmä on vasta lämmitellyt, mutta jo ensi viikolla kiistely todennäköisesti kovenee päivä päivältä.

Kaikki kärjistyy ristiriitaan työn ja pääoman välisen verotuksen määristä ja siinä, miten nuo verot eri ihmisille jakautuvat.

Taistelu verotuksesta muistuttaa tv-sarja Game of Thronesia: On suuria valtiaita, superrikkaita, joihin ei verotus enää juuri ulotu. Lisäksi on heidän laahuksenaan kulkevia mutta silloin tällöin kohteluunsa tyytymättömiä pienempiä kyläpäälliköitä eli pk-yrittäjiä, sekä tietenkin iso joukko tavallista kansaa.

Ympärillä pyörii myös erilaista papistoa, edunvalvojia, lobbareita ja tutkijoita, jotka tuottavat tietoa ja mielipiteitä usein omistajiensa etua valvoen.

Ihmisluonto on niin raadollinen, että lopulta veronalennukset ovat monille paljon tärkeämpiä kuin moni tärkeäksi väitetty poliittinen kiistakysymys, oli kyse sitten maksuttomasta varhaiskasvatuksesta tai perhevapaauudistuksesta.

Siksi veroryhmä on eräänlainen hallitusneuvottelujen polttopiste.


Kansanedustaja Timo Harakan (sd) johtamassa veropolitiikka-työryhmässä taistelut keskittyvät ryhmän puheenjohtaja Timo Harakan ja Sdp:n veropoliittisen asiantuntijan Lauri Finérin sekä keskustan Esko Kivirannan ja häntä avustavan ministerin erityisavustaja Tuomas Vanhasen väliseen mittelöön.


Siinä kisassa vuodesta 2003 kansanedustajan toiminut varatuomari Kiviranta edustaa jokseenkin ylivertaista vero-osaamista. Hän on ollut keskeisiä yrittäjien verotuksen arkkitehtejä ja vaikuttajia. Hänet tunnetaan erityisesti maatalouden, yritysverotuksen ja sukupolvenvaihdosverotuksen taitajana.

Muita keskustalaisia verotaitajia hallitusneuvotteluissa ovat elinkeinoministeri Mika Lintilä ja pääministeri Juha Sipilän nykyinen valtiosihteeri Vesa Vihriälä.


Aiemmin verohallinnossa työskennellyt Lauri Finér haastaa osaamisellaan ja tuoreilla näkemyksillään juuri nämä monet vuosikymmenien aikana rakentuneet käytännöt. Eduskunnan verojaoston puheenjohtaja Harakka saa häneltä tarvittaessa tulitukea, kun verotuksessa olevia erilaisia porsaanreikiä yritetään tukkia.

Suomessa verotulot kerätään pääosin kolmesta lähteestä – työtä, kulutusta ja omistamista verottamalla.

Näistä työn ja kulutuksen verottaminen on Suomessa EU-keskiarvoa kireämpää, mutta omistamisen verotus vähäisempää.


Sdp:n vero-ohjelman mukaan omistuksen verotus tuo Suomessa vain 16 prosenttia veroista, kun EU:ssa vastaava luku on 21 prosenttia.

Jos työn verotusta halutaan Suomessa laskea, helpoimmin se tapahtuu omistuksen tai kulutuksen verotusta lisäämällä.

Sdp on omassa vero-ohjelmassaan linjannut, että se lisäisi omistamisen verotusta mieluiten niin, että veroprosentteja ei tarvitsi nostaa, mutta nykyisiä vapaamatkustajia alettaisiin verottaa.

Verokielellä tämä sanotaan niin, että veropohjaa halutaan tiivistää ja laajentaa. Toisin sanoen verotuksen porsaanreiät halutaan tukkia.

Periaatteessa kaikki poliitikot sanoivat veropoliittisissa julistuksissaan, että Suomessa tulisi olla laaja veropohja, neutraali ja läpinäkyvä verotus ja matalat veroasteet.

Ongelmat syntyvät vasta, kun jonkun saavutettuihin etuihin ollaan puuttumassa.

Näistä kiistoista syvin on listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus. Suomessa tiettyjen omistajien osinkoja verotetaan neljä kertaa enemmän toisia.

Lue lisää: Suomen verojärjestelmä on poikkeuksellinen, ja se tarjoaa mahdollisuuden välttää pääomatulo- ja perintöverot

Verotus on tyypillisesti progressiivista eli tulojen kasvaessa veroprosentti nousee, mutta Suomen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus toimii päinvastoin. Se on on varallisuudesta riippuvaa ja regressiivistä – eli mitä rikkaampi yhtiö, sen enemmän se voi jakaa huojennettuja osinkoja omistajilleen.

Miksi näin on? Alta voit lukea, miksi omistamisen verotus on kehittynyt Suomessa eriskummalliseksi:



Osinkoverotuksen valtasuhteissakin tapahtuu koko ajan muutoksia.

Viime aikoina on näyttänyt siltä, että suuret omistajat ovat lopettamassa vauraiden pk-yrittäjien hyysäämisen listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotuksessa. He haluavat mieluummin selkeän ja yksinkertaisen verojärjestelmän, jonka ennustettavuus olisi paremmin hallinnassa.

Viime aikoina kolme merkittävää lobbausryhmää, Perheyritysten liitto, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Keskuskauppakamari ovat muuttaneet verolinjauksiaan.

Ennen nämä kolme etujärjestöä pitivät tiukasti kiinni pääomapiirien saavutetuista eduista eivätkä ne olleet valmiita myönnytyksiin listaamattomien yritysten osinkoverotuksessa.

Nyt näiden edunvalvontajärjestöjen ohjenuoraksi on otettu se kokonaisrasitus, jonka yritysten ja omistajien verotus omistajille muodostaa yhteenlaskettuna. Kunhan tämä kokonaisrasitus saadaan pidettyä samalla tasolla tai sitä saadaan junnattua alemmaksi, omistajat ovat tyytyväisiä, vaikka järjestelmää joltain osin korjattaisiin, edunvalvojat myöntävät.

Nykyinen verosuunnittelu osingoilla nähdään tässä joukossa paikoin jopa haitalliseksi. Syynä on se, että ylenmääräinen verosuunnittelu voi tuntua tavallisesta kansasta epäreilulta ja heikentää yleistä veromoraalia.

Tämä epäreiluuden tunne johtaa helposti vasemmistopuolueiden kannatuksen kasvuun. Sen seurauksena voi olla pääoman verotuksen kiristymiseen, EK:ssa, Perheyrittäjissä ja Keskuskauppakamarissa pelätään.

Ennen vaaleja pääomapiirit olivat huolissaan erityisesti siitä, että Sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp saisivat yhdessä yli puolet kansanedustajapaikoista.

Nämä puolueet olisivat voineet yhdessä tavoitella omistamisen verotuksen yhtenäistämistä neutraaliksi niin, ettei yhtiön varallisuudella olisi enää väliä.

Niinpä Perheyrittäjät, EK ja Keskuskauppakamari laativat viime syksynä yhteisen pääomatulojen veromallin, joka esiteltiin ennen eduskuntavaaleja.

Sen johtoajatuksena on ajatus siitä, että pääoman eri lajeja tulisi verotuksessa kohdella yhdenvertaisesti, niin että yritysten maksama yhteisövero ja omistajien maksama osinkovero saisi olla yhteenlaskettuna korkeintaan 34 prosenttia.

Se tarkoittaisi, että yli 30 000 euron osinkotuloista maksettaisiin runsaat kymmenen (10,08) prosenttia veroja.

Pääomapiirien esittämä uusi osinkoverotusmalli tyrmättiin kuitenkin julkisuudessa nopeasti.

Se olisi tarkoittanut sitä, että osinkoverotuksen kokonaisrasitus pitäisi laskea alle puoleen nykyisestä. Se olisi myös tarkoittanut, että valtio antaisi vuosittain 400–600 miljoonaa euroa lisää rahaa pääoman omistajille, joten mallia oli helppo pilkata.

Silti ehdotus oli omalla tavallaan hyvin merkittävä. Se oli nimittäin ensimmäinen neuvotteluehdotus valtiolle siitä, että pääomapiirien suurjärjestöt olivat valmiit muuttamaan osinkoverotusta niin, että pääomatulojen verotus olisi neutraalia ja läpinäkyvää, eli samanlaista niin rikkaille kuin köyhillekin yrittäjille.

Suomen yrittäjissä (SY) uusi ajattelumalli ei mennyt läpi. Sen johtojoukoissa on paljon nimenomaan vauraiden pienyritysten omistajia, jotka laskevat selviävänsä pienemmällä osinkojen verotuksella, jos järjestelmä säilyy ennallaan.

He ovat ilmeisesti laskeneet olevansa valmiita kestämään erilaiset narinat siitä, että tämä verotus ei kohtele rikkaita ja köyhiä yrittäjiä tasapuolisesti.


Hallitusneuvottelujen veroryhmän yksi ydinkysymyksistä on siis se, pitäisikö listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta muuttaa tasavertaiseksi rikkaiden ja köyhien omistajien suhteen.

Jos osakeyhtiöiden osinkojen verohuojennuksista luovuttaisiin, samalla tarve muidenkin yritysmuotojen tasapuoliseen kohteluihin erilaisilla verottomilla ”yrittäjävähennyksillä” vähenisi tai katoaisi.

Hallitusneuvotteluissa keskustalle on ainakin etukäteen varattu jarrumiehen rooli. Sen tehtävänä on estää se, että osinkoverotusta muutettaisiin tasavertaisemmaksi.

Periaatteessa keskustan äänestäjien enemmistö voisi hyvinkin olla sitä mieltä, että nyt muutamalle tuhannelle yrittäjälle valuvat osinkoverohyödyt jaettaisiin tasan kaikille yrittäjille.

Keskusta on kuitenkin ahtaassa raossa.

Linjanmuutos vaatisi ensinnäkin sitä sitä, että keskustan eduskuntaryhmä vaatisi muutosta ja ajaisi sen läpi puolueen päätöksenteossa.

Se ei ole helppoa, sillä moni nykyisen järjestelmän takuumies on yhä vahva vaikuttaja keskustassa.

Uudistuksissa vaarana olisi se, että veronkorotuksistaan suivaantuneet omistajayrittäjät siirtyisivät muiden porvaripuolueiden kannattajaksi.

Vaurailla omistajayrittäjillä on myös vahva asema kaikissa elinkeinoelämän etujärjestöissä. Ja jos yrittäjät ovat itse järjestössään tyytyväisiä nykyjärjestelmään, miksi hallituksen tulisi toimia yrittäjien enemmistön parhaaksi vastoin heidän tahtoaan?

Muitakin argumentteja nykyjärjestelmälle voi keksiä. Huojennettujen osinkojen voi ajatella olevan osa suomalaista sopimusyhteiskuntaa siinä kuin työntekijöiden pekkaspäivät. Ne voivat myös kannustaa köyhiä yrittäjiä pyrkimään vauraiksi, koska sitten verotuskin palkitsee.

Näiden perustelujen takia keskustan voi olla viisaampaa olla tekemättä mitään ja nostaa nykytilan puolustaminen jopa kynnyskysymykseksi hallitukseen lähdölle. Tai sitten löydetään jokin hidas ja maltillinen kompromissi, joka kirpaisisi vain harvoja omistajayrittäjiä.

Tämä pattitilanne johtaa siihen, että todennäköisesti osinkoverotuksen korjaaminen sysätään hallitusneuvotteluissa taas kerran jonkin asiantuntijaverotyöryhmän valmisteltavaksi.

Myöhemmin keskustan joukoista valittu valtiovarainministeri ottaa raportin vastaan ja ilmoittaa, että hän ei aio ryhtyä toimenpide-esityksiin sen johdosta.


Tällä menettelyllä on Suomessa pitkä poliittinen perinne Martti Hetemäen verotyöryhmän loppuraportista vuodelta 2010 lähtien. Jo siinä osinkoverotuksen virheitä ehdotettiin korjattaviksi.

Viimeksi vastaavan kohtelun koki ylijohtaja Terhi Järvikareen yritysverotustyöryhmä helmikuussa 2017. valtiovarainministeri Petteri Orpoa (kok) ei hyvätapaisena miehenä tyrmännyt yritystyöryhmän ehdotuksia suoralta kädeltä, vaan söi ensin lounaan.

Iltapäivällä Orpo sitten ilmoitti, että työryhmän ehdotukset eivät johda toimenpiteisiin.


Sdp ajaa listaamattomien yhtiöiden verotuksen muuttamista juuri Järvikareen työryhmän ehdotusten mukaisesti.

Mutta kun tätä verotuksen kuuminta perunaa ei oletettavasti saada käsiteltyä tai ainakaan valmiiksi, tarmo täytyy purkaa muihin kohteisiin.

Näitä ovat esimerkiksi Sdp:n ehdotus siitä, että lähdeveroa perittäisiin ulkomaisten institutionaalisten sijoittajien ja verovapauden saaneiden suomalaisten yhdistysten ja säätiöiden Suomesta saamista osingoista.

Säätiöiden osinkojen verotus voi olla ainakin Rkp:lle kova pala, ulkomaisten sijoittajien kova kohtelu taas myrkkyä varsinkin finanssialalle.

Verosuunnittelijoiden osalta Sdp:n vero-ohjelman kovin vaatimus liittyy sijoitusvakuutuksiin ja kapitalisaatiosopimuksiin, eli niin sanottuihin vakuutuskuoriin.

Niissä vauraat omistajat luovuttavat omaisuuttaan vakuutusyhtiöiden tai finanssiyhtiöiden haltuun.

Tämän vuoden loppuun asti näistä kuorista on voinut nostaa rahaa ulos niin sanottuina pääoman palautuksina verotta vedoten siihen, että sijoitetun pääoman tuotosta maksetaan verot sitten aikanaan.

Näin kuoreen kertynyttä tuloa ei onnistuta verottamaan Suomessa lainkaan, jos omistaja muuttaa ulkomaille, tai omaisuus siirtyy uudelle omistajalle lahjana tai perintönä.



Sdp on ehdottanut vero-ohjelmassaan, että vakuutuskuoriin kertynyttä tuloa verotettaisiin sijoittajan tulona siinä missä suoria sijoituksiakin.

”Lyhyen aikavälin vaihtoehto olisi soveltaa vakuutuskuoriin tuloveron ohella Ruotsin mallista varallisuusveroa, jolloin niistä perittäisiin vuosittain vakuutuskuoren käypään arvoon perustuvaa veroa”, Sdp:n vero-ohjelmassa linjataan.

Sdp:n mukaan samanlaista verokohtelua voisi käyttää myös niin sanottuihin suljettuihin rahastoihin, jotka hallinnoivat suppeiden omistajajoukkojen sijoituksia verosuunnittelun välineinä.

Näissä molemmissa koetellaan jo voimakkaasti Suomen vauraimpien omistajien verosuunnittelun ydintä.

On mielenkiintoista seurata, miten avoimesti hallitusneuvottelijat näistä kannoistaan kertovat. Puhumattakaan siitä, mihin veroratkaisuihin tuo ryhmä päätyy.

Myös keskustan väistyvän puheenjohtajan Juha Sipilän asema näissä neuvotteluissa on mielenkiintoinen. Hänen omaisuudestaan merkittävä osa on vakuutuskuoressa.

Jos poliitikot eivät pyri korjaamaan kansalaisten verokohtelussa olevia suuria eroja, äänestäjät näkevät sen helposti merkkinä epäterveestä riippuvuussuhteesta poliitikkojen ja hyötyjien välillä. Tämän ongelman kanssa erityisesti keskusta joutuu tasapainoilemaan, kun se pyrkii vaalien jälkeen uusiutumaan.


Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uusi direktiivi tulee voimaan syksyllä: Näin maksaminen verkkokaupoissa ja tunnistautuminen pankissa muuttuvat

    2. 2

      Terä kaulalle ja pippurikaasua naamalle – Irakissa taistellut erikoisjoukkojen luutnantti kertoo, ettei aja kaikkialle Helsingin yössä

      Tilaajille
    3. 3

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    4. 4

      ”Pyöräviha” hämmentää Tiina Raninia, joka kulkee liki kaikki matkansa polkupyörällä – ”Välillä tuntuu, ettei fillarilla saa olla missään”

    5. 5

      Laura selaa ja somea ja hyväilee samalla puolisoaan – ”Kuulostaa kauhealta”, hän sanoo, muttei tiedä mitä tehdä

      Tilaajille
    6. 6

      Kilogramman uusi määritelmä astui voimaan

    7. 7

      Kokoomus suosituin puolue euro­vaaleissa, vihreät ja perus­suomalaiset kamppailevat lisä­paikasta

    8. 8

      Entinen F1-kuljettaja Niki Lauda on kuollut

    9. 9

      Uusi silta avattiin ja ihmiset alkoivat heti ajaa sitä väärään suuntaan – Espoo ihmeissään: ”Se on ihan tavallinen katu, joka tekee mutkan”

    10. 10

      Maailman­ympärys­matkan päätteeksi Tapio Lehtinen söi häntä piinanneen barnakkelin suoraan veneen pohjasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    2. 2

      Uusi silta avattiin ja ihmiset alkoivat heti ajaa sitä väärään suuntaan – Espoo ihmeissään: ”Se on ihan tavallinen katu, joka tekee mutkan”

    3. 3

      Helsinkiläis­nainen erehtyi parkkiruudusta ja määrättiin maksamaan 46 000 euron korvaukset

    4. 4

      Vasemmistoliitto riitautti valtion omaisuuden myynnin: ”Tarvitsimme aikalisän”, sanoi Antti Rinne

    5. 5

      Maailman­ympärys­matkan päätteeksi Tapio Lehtinen söi häntä piinanneen barnakkelin suoraan veneen pohjasta

    6. 6

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    7. 7

      Huijarisyndrooma vaivaa monia, mutta sen vastakohdasta kärsii kenties vieläkin useampi

      Tilaajille
    8. 8

      Miljardööri lupasi maksaa collegen koko vuosi­kurssin opinto­lainat, lasku 40 miljoonaa – opiskelijoilla kesti hetken tajuta, mitä sijoittaja lupasi

    9. 9

      Madonnan epävireinen euroviisuesitys korjattiin jälkikäteen Youtubeen – Kuuntele, mikä hurja muutos laulussa tapahtui

    10. 10

      Google kieltää Huaweilta Android-käyttö­järjestelmänsä päivitykset jo nykyisistä laitteista, sovellusten käyttö uusissa malleissa vaikeutuu merkittävästi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    5. 5

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    6. 6

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    7. 7

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    10. 10

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    11. Näytä lisää