Tekeillä voi olla yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista yrityskaupoista: Miksi se kannattaisi tehdä?

Hissiyhtiö Kone valmistelee 14 miljardin euron tarjousta saksalaisen Thyssenkruppin hissiyksiköstä, kertoi uutistoimisto Reuters keskiviikkona.

Jos kauppa toteutuu, Kone-Thyssenistä tulisi maailman suurin hissivalmistaja ja se ohittaisi nykyisen alan ykkösen, amerikkalaisen Otis-hissiyhtiön.

Sellaista asemaa suomalaisyhtiöllä ei ole ollut näin suuressa tuotesektorissa sitten Nokian maineen päivien.

Koneen osakkeen arvo kallistui torstaina Helsingin pörssissä viisi prosenttia ja Thyssenkruppin osake runsaat viisi prosenttia Frankfurtin pörssissä.

Kaupasta saattaa Thyssenkruppin hissitoimintojen hinnan mahdollisesti vielä noustessa tulla ehkä Suomen suurin yrityskauppa.

Joka tapauksessa se olisi yksi kaikkien aikojen suurimpia.

Nykyisin suurin on Nokian vuonna 2016 tekemä amerikkalais-ranskalaisen Alcatel-Lucentin osto, josta Nokia maksoi 15,6 miljardia euroa.

Vertailun vuoksi, kun Nokia myi matkapuhelintoimintansa Microsoftille, kauppahinta oli 5,44 miljardia euroa

Reutersin tuoreiden tietojen mukaan Kone on jo käsitellyt kauppaa Bank of America -pankin kanssa.

Reutersin haastattelema Koneen nimetön edustaja ilmoitti, että ”olemme jo vuosien ajan sanoneet, että yhdistyminen olisi järkevä liike, emmekä ole muuttaneet käsitystämme”.

Mutta mitä hyötyä Kone saisi siitä, että Thyssenin hissitoiminnot yhdistettäisiin Koneen omiin toimintoihin?

Ehdottomasti merkittävin seikka kahden globaalin hissijätin yhdistymisessä liittyy hissien huoltoverkon tiheyteen – sillä mitä enemmän hissejä alueella on, sitä kustannustehokkaampaa niiden kunnossapito on.

Tämän seikan takia Kone ostaa joka vuosi kymmeniä pieniä hissihuoltoyhtiöitä.

Kun Kone saa lisää hissikantaa kunnossapitoon, huoltomiesten ajomatkat lyhenevät ja huoltomiesten toiminta tehostuu.

Koneen liikevaihdosta vajaa puolet tulee huolloista. Tuo määrä vaihtelee maittain niin, että Euroopassa jopa yli puolet liikevaihdosta syntyy huoltolaskutuksesta.

Kasvavilla ja kehittyvillä markkinoilla huoltojen osuus on tyypillisesti alle puolet.

Huoltoliiketoiminta on usein Koneen kaltaisten teollisuus- ja teknologiayhtiöiden yksi kannattavimmista liiketoiminnan alueista.

Kun Koneen hissi on kerran saatu asiakkaalle myytyä, sen huollon kilpailuttaminen Koneen kilpailijoiden kesken on yksittäiselle kiinteistönomistajalle usein vaivalloinen ja vaativa tehtävä, jos se on edes mahdollista.

Huoltoliiketoiminnan toinen hyvä puoli liittyy siihen, että huoltosopimukset tuovat yhtiölle pitkän ajan kassavirtaa.

Hissien uuslaitemyynti sen sijaan tuo vain yksittäisen kaupan. Kun tämä tapahtuu usein markkinoilla, joilla kilpailijatkin janoavat tulevia huoltosopimuksia, uuslaitemyynnin katteet voivat jäädä mataliksi.

Muita kahden suuren hissiyhtiön yhdistymisestä aiheutuvia hyötyjä on vaikeampia yksilöidä.

Tyypillisesti suuryhtiöiden yhdistymisissä yrityskaupan arkkitehdit laskevat saavansa erilaisia synergiahyötyjä, kun esimerkiksi hallintoa, johtoporrasta ja myyntiä virtaviivaistetaan ja suuruuden ekonomiaa voidaan käyttää paremmin hyväksi.

Näiden hyötyjen laskeminen vaatisi tarkempia alueellisia tietoja toimintojen päällekkäisyyksistä, ja niiden osalta analyytikoiden laskelmatkin ovat vain valistuneita veikkauksia.

Esimerkiksi Barclays-pankin analyytikot arvioivat torstaina Reutersille, että Koneen saavuttamat synergiahyödyt voisivat olla yhteensä kolmen–neljän miljardin euron haarukassa.

Talousvaikeuksissa ollut Thyssenkrupp luopui viime viikolla aikeistaan listata tuotantohyödykkeitä valmistavat teolliset toimintansa erilliseksi pörssiyhtiöksi osakkeenomistajien kritiikin jälkeen.

Sen sijaan se harkitsee hissiliiketoimintansa irrottamista omaksi pörssiyhtiökseen, uutistoimisto Reuters kertoo.

Thyssenkrupp on ilmoittanut, että se haluaisi listata hissiyksikkönsä pörssiin jo ensi syksynä.

Reuters kertoi useamman lähteen arvioineen sille, että Koneella voi olla vaikeuksia puhtaan käteiskaupan rahoituksen järjestelemisessä. Samoin lähteet epäilivät, että yrityskaupalla saattaa olla kilpailuoikeudellisia esteitä.

Viime viikolla uutisoitiinhttps://www.hs.fi/talous/art-2000006100667.html, että Thyssenkruppin ja intialaisen Tata Steelin suunnitelma yhdistää terästuotantonsa on kariutumassa. Thyssenkruppin mukaan EU-komissio ei ilmeisesti aio hyväksyä hanketta. Uudesta yhtiöstä olisi tullut Euroopan toiseksi suurin terästuottaja Arcelor Mittalin jälkeen.

Kone ei perinteiseen tapaansa kommentoi keskeneräisiä neuvotteluja.

Näin se ei tehnyt myöskään viime vuoden heinäkuussa, kun saksalainen talouslehti Handelsblatt kertoi Koneen hallituksen puheenjohtajan ja pääomistajan Antti Herlinin https://www.hs.fi/haku/?query=antti+herlininkäyneen henkilökohtaisesti neuvotteluja saksalaisen monialajätti Thyssenkruppin pääomistajan kanssa yhtiöiden hissiliiketoimintojen yhdistämisestä.