Talous

Tähän tiivistyy vapaakauppa ja kauppasota: Tuhansien rivien tietokanta näyttää, kuinka tulleilla suositaan ja rangaistaan

Tulleilla on läpi historian paikattu valtiontaloutta ja suojeltu kilpailukyvytöntä tuotantoa. Sitten ymmärrettiin, että vapaakaupasta hyötyisivät kaikki.

”Made in China”, lukee kolhiintuneen pahvilaatikon kyljessä. Lentotullin postinvalvonnan esimies Sami Tammisto pyöräyttää laatikon suuren läpivalaisulaitteen sisuksiin.

Monitorikuvassa näkyvät hennot suuren jousisoittimen ääriviivat. Koosta päätellen kyseessä on luultavasti pienehkö sello. Paketti on matkalla eräälle soitinliikkeelle kahden samanlaisen kanssa.

Tammisto ottaa paketin päältä muovitaskusta tullilipukkeen. Siinä pitäisi lukea lähetyksen tiedot, kuten sen ostoarvo. Nyt siinä lukee 15 dollaria.

”Se ei varmaankaan pidä paikkansa. Arvo on varmasti yli tulli-ilmoitusrajan eli 22 euroa. Seuraavaksi tämä menee tullivarastoon ja posti lähettää tilaajalle tiedon, että tavarasta on tehtävä tulli-ilmoitus. Sen voi tehdä netissä”, Tammisto kertoo.

Sähköinen tulliselvityslomake osaa kertoa soitinkauppiaalle aikanaan, että sellosta peritään tullia 3,20 prosenttia. Jos sello maksoi Kiinassa vaikkapa 500 euroa, kauppias joutuu siis maksamaan valtiolle 16 euroa tullia ennen kuin posti toimittaa paketin perille.


Tullien määrä eri tuotteille löytyy tietokannasta nimeltä TARIC. Suomi ei määritä tullien tasoa itse, koska EU on tulliliitto. Tullit ovat siis EU:n rajoilla kaikkialla samat.

TARIC on mielenkiintoista luettavaa. Eri tullinimikkeitä löytyy tuhansia rivejä. Katsotaanpa.

Tekstiilipintaiset urheilujalkineet tai niiden kaltaiset jalkineet: tulli kolmansista maista (eli esimerkiksi Yhdysvalloista tai Kiinasta), 16,9 prosenttia. Mutta jos kengät ovat nahkaa, tulli onkin jostain syystä vain kahdeksan prosenttia.

Miesten pitkät housut, jotka ovat puuvillaa ja erityisesti denimiä: tulli kolmansista maista 12 prosenttia. Sitten seuraa pitkä lista maista, joiden kanssa on tehty tullin kokonaan poistava vapaakauppasopimus.

Listan loppupuolelta pomppaa esiin Yhdysvallat. Denimhousujen tulli peräti 25 prosenttia. EU määräsi Yhdysvalloissa tuotetuille farkuille viime kesänä 25 prosentin rangaistustullin, koska Yhdysvallat oli määrännyt rangaistustulleja Euroopassa tuotetuille teräs- ja alumiinituotteille.

Niin. Tiedotusvälineissä on puhuttu runsaan vuoden ajan paljon rangaistustulleista ja kauppasodasta. Se johtuu Yhdysvalloista, joka on presidenttinsä Donald Trumpin johdolla yrittänyt taivutella tärkeät kauppakumppaninsa itselleen suopeampiin kansainvälisen kaupan ehtoihin.


Presidentin tyyli on sellainen, että neuvotteluja on yritetty vauhdittaa voimakeinoin usein jo ennen kuin neuvottelupöytään on edes istuttu. Siksi Trump on lätkinyt muun muassa kiinalaisille ja eurooppalaisille tuotteille rangaistustulleja, ja Kiina ja EU ovat vastanneet samalla mitalla.

Puheet rangaistustulleista toisaalta hämärtävät sen, että tulleja on ollut tähänkin asti. Ne ovat normaali osa kansainvälistä kauppaa. Joillain tuotteilla ne ovat jo ennestään varsin korkeita. Farkkujen 12 prosentin tulli on itsessäänkin korkea, samoin kangastennareiden.

Tai miltä kuulostaa oliiviöljyn tulli EU:n rajalla: 124,50 euroa sadalta litralta?

Mutta mikä tulli oikeastaan on, ja miksi niitä peritään?

Tulli on käytännössä tuontivero, jolla on jo satojen vuosien ajan kerätty rahaa kaupunkien tai valtioiden hallinnolle. Tulleilla on usein myös suojeltu kotimaista tuotantoa.

Hallitsijoille tulli on poliittisesti houkutteleva vaihtoehto verrattuna muihin veroihin. Tullit nostavat kuluttajahintoja, mutta vaikutus on vähemmän näkyvä kuin se, että tuloja verotettaisiin suoraan.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa liittovaltion varat kerättiin lähes kokonaan tuontitulleilla 1900-luvun alkuun asti.

Tullit ovat olleet myös lyhyellä aikavälillä toimiva tapa suojella kilpailukykynsä menettänyttä tuotantoa.

Kun tuottavuus nousi teollistuvassa Englannissa 1800-luvun alussa huimaa vauhtia, Ranska suojeli omia takapajuisia pajojaan korkeilla tulleilla. Brittiläisten terästuotteiden tulli Ranskan rajalla oli korkeimmillaan yli sata prosenttia.

Ranskan talouden kehitykselle valittu linja oli tietysti myrkkyä.


Tulleista on nimittäin myös haittaa. Sen lisäksi, että tullit nostavat kuluttajahintoja, ne myös vähentävät kansainvälistä kilpailua ja siten uusien keksintöjen syntymistä ja teknologista kehitystä.

Brittiläinen taloustieteilijä David Ricardo osoitti 1800-luvun alussa, että tulliton vapaakauppa hyödyttäisi kaikkia osapuolia, kun kaikki keskittyisivät siihen tuotantoon, jossa ne ovat suhteessa tehokkaimpia.

Britit alkoivatkin vapaakauppateoreetikkojensa oppien mukaan alentaa tullejaan jo 1800-luvun puolivälissä. Ajoittain niin tekivät muutkin maat.

Suuremmassa mitassa vapaakaupasta alettiin kuitenkin neuvotella vasta toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1947 solmittiin GATT-sopimus, jonka seuraajaksi syntyi myöhemmin Maailman talousjärjestö WTO.

Näissä valtavissa kauppaneuvotteluissa on sovittu tullien tasoista, joista ei pitäisi poiketa ilman hyväksyttävää syytä.

Sovitut tullit eivät ole kuitenkaan symmetrisiä. Esimerkiksi Eurooppa perii henkilöautoista tullia kymmenen prosenttia, Yhdysvallat 2,5 prosenttia. Yhdysvallat perii kuitenkin avolava-autojen tuonnista 25 prosentin tullin.

Osapuolet ovat panostaneet niihin tulleihin, jotka suojaavat niille itselleen tärkeää teollisuutta.

Lopputuloksena on siis muun muassa TARIC-tietokannassa listattu tullinimikkeiden ja -tasojen viidakko.


Sopimukset eivät ole onnistuneet kokonaan poistamaan tulleja, mutta niiden taso on ihan toista kuin 50 vuotta sitten. Yhdysvallat perii esimerkiksi EU-maista tulevista teollisuustuotteista keskimäärin vain 3,1 prosentin tullin ja EU Yhdysvalloista tulevista teollisuustuotteista 4,2 prosentin tullia.

WTO-sopimuksessa on sovittu myös monista muista asioista, kuten reilun kansainvälisen kilpailun ehdoista. Tuotteita ei esimerkiksi saa polkumyydä ulkomaille halvemmalla kuin niitä myydään kotimaassa.

Kokonaan vapaasta kaupasta tai WTO-sopimusta alemmista tulleista on sovittu myös monissa alueellisissa sopimuksissa, kuten Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus Naftassa, jonka presidentti Trump on tosin jo ehtinyt neuvotella uusiksi.

Tärkein alueellisista vapaakauppajärjestelyistä on EU, jossa vapaa liikkuvuus koskee tavaran lisäksi myös pääomaa, palveluita ja työvoimaa. Ennen EU-jäsenyyttä suomalainen ei voinut lähteä vapaasti töihin vaikkapa Ranskaan tai Saksaan. Työluvan saaminen saattoi olla kiven alla.

EU:lla on puolestaan vapaakauppajärjestelyjä muun muassa Välimeren maiden kanssa, ja monia itäisiä maita se yrittää kannustaa kestävän kehityksen ja hyvän hallinnon tielle nollatulleilla.

Matalista tulleista on tullut niin tärkeä osa koko maailmantalouden toimintaa, että Trumpin aloittama kauppasota voi johtaa järeisiin seurauksiin. Teollisuustuotanto perustuu tätä nykyä perin pohjin kansainvälisiin arvoketjuihin, joissa raaka-aineet ja komponentit virtaavat maasta toiseen.

Esimerkiksi muodollisesti Kiinassa tuotetun matkapuhelimen arvosta suuri osa on peräisin muualta. Samoin Suomessa kootun Mercedes-Benzin arvosta valtaosa on syntynyt muualla kuin Suomessa.

Samasta syystä Trumpin uusprotektionismi toimii heikosti.

Hyvä esimerkki ovat Trumpin uhkaukset Euroopasta tuotavien autojen ja autonosien 25 prosentin rangaistustulleista. Se ei paranna yhdysvaltalaisten autojen kilpailukykyä edes lyhyellä tähtäimellä niin paljon kuin voisi luulla.

Jopa 40–50 prosenttia Yhdysvalloissa tuotettujen autojen osista tuodaan Euroopasta, joten tullit iskisivät sitä kautta suoraan myös Yhdysvalloissa tehtäviin autoihin ja nostaisivat niiden hintoja.

Tulleilla on joskus myös paikkansa. Moni teollistuva maa, myös Suomi, on aikoinaan onnis­tuneesti suojannut orastavaa teolli­suuttaan ulkomaiselta kilpailulta korkeilla tulleilla.

EU:ssa erityisesti maata­loutta on haluttu suojata korkeilla tulleilla, eikä niiden alentamisesta haluta keskustella vieläkään. Paikallinen ruokatuotanto on varmasti osin huoltovarmuuskysymys, mutta toisaalta tulleilla on suojeltu myös tehotonta pientuotantoa ja elintarvikkeiden korkeita hintoja.

Jotkut maataloustuotteet, kuten neitsytoliiviöljy tai eräät juustot, nauttivat EU:n rajoilla erityistä suojaa.

Suomessa kuluttajilla tuskin on ikävä EU-jäsenyyttä edeltävää aikaa, jolloin koko Suomen elintarvikesektori toimi lähes suljetussa taloudessa. Elintarvikkeiden tuontiin ulkomailta tarvittiin lupa, mikäli niitä tuotettiin myös kotimaassa. Valikoimat ja hinnat olivat sen mukaiset.

Helsinki-Vantaan lentoaseman postiterminaalin yläkerrassa kymmenet rullakot odottavat lajittelijoiden käsittelyä. Nämä kaikki paketit on tilattu Kiinasta, ja niitä virtaa pian lisää iltapäivälennoilta.

Läpivalaisun jälkeen ne lajitellaan arvon ja koon mukaan tullattaviin ja ei-tullattaviin sekä kirje- tai pakettijakeluun.

”Tässä näyttää olevan mekko. Ja tässä lukee, että se on lahja. Suomalaisilla on uskomattoman paljon kiinalaisia ystäviä, jotka lähettävät heille lahjoja”, Postin palvelupäällikkö Juha Aro sanoo.

Lahjoissa tulliselvityksen raja on 45 euroa, kun se muuten on 22 euroa. Varsinaista tullia pitää maksaa vasta yli 150 euron arvoisesta lähetyksestä, mutta arvonlisävero maksetaan kaikista yli 22 euron paketeista.

Kaikille tilaajille viesti rajamaksuista ei ole mennyt perille ennen tilaamista, ja paketteja jää koko ajan tullaamatta. Silloin Posti toimittaa ne takaisin.

”Tilaajat saattavat huomata, että alv:n [arvonlisäveron] ja tullimaksun jälkeen hinta ei olekaan enää Suomea halvempi”, Aro sanoo.

Näin tullit toimivat.

Fakta

Tulli on tuontivero


 EU-maiden välinen kauppa on tullitonta.

 Yli 22 euron arvoisista EU:n ulkopuolelta tulevista lähetyksistä pitää tehdä tulliselvitys.

 Tavarasta pitää maksaa arvonlisävero ja yli 150 euron arvoisista lähetyksistä myös varsinainen tullimaksu.

 Tullimaksun suuruus riippuu tuotteesta ja alkuperämaasta.

 Tulli valvoo myös luvattomien tuotteiden ja esimerkiksi piraattituotteiden tuontia.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Maailman­ympärys­matkan päätteeksi Tapio Lehtinen söi häntä piinanneen barnakkelin suoraan veneen pohjasta

    2. 2

      Uusi silta avattiin ja ihmiset alkoivat heti ajaa sitä väärään suuntaan – Espoo ihmeissään: ”Se on ihan tavallinen katu, joka tekee mutkan”

    3. 3

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    4. 4

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    5. 5

      Kommentti: Vasemmisto­liitto on hallitus­neuvotteluissa ainoa puolue, joka puolustaa osake­sijoittamista – eikä ole ihan väärässä

    6. 6

      Laaja tutkimus: Puolet päätöksestä hankkia koira selittyy geeneillä

    7. 7

      Hiilihydraattien välttely on haitaksi liikkujalle, sanovat asian­tuntijat – maltillisempi carb cycling -metodi voi toimia painon­pudottajalle

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Huawei-puhelimestasi saattavat karista ominaisuudet, koska Kiina pelaa sadan vuoden peliä ja Trump lietsoo kauppa­sotaa

      Tilaajille
    9. 9

      Tuomareita haukutaan lahtariämmiksi ja he saavat postipaketeissa ulostetta ja tuhkaa – ammattiliiton mukaan häirintä rapauttaa oikeusvaltiota

    10. 10

      Helsinkiläis­nainen erehtyi parkkiruudusta ja määrättiin maksamaan 46 000 euron korvaukset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    2. 2

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    3. 3

      Uusi silta avattiin ja ihmiset alkoivat heti ajaa sitä väärään suuntaan – Espoo ihmeissään: ”Se on ihan tavallinen katu, joka tekee mutkan”

    4. 4

      Vasemmistoliitto riitautti valtion omaisuuden myynnin: ”Tarvitsimme aikalisän”, sanoi Antti Rinne

    5. 5

      Helsinkiläis­nainen erehtyi parkkiruudusta ja määrättiin maksamaan 46 000 euron korvaukset

    6. 6

      Google kieltää Huaweilta Android-käyttö­järjestelmänsä päivitykset jo nykyisistä laitteista, sovellusten käyttö uusissa malleissa vaikeutuu merkittävästi

    7. 7

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    8. 8

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    9. 9

      Miljardööri lupasi maksaa collegen koko vuosi­kurssin opinto­lainat, lasku 40 miljoonaa – opiskelijoilla kesti hetken tajuta, mitä sijoittaja lupasi

    10. 10

      Madonnan epävireinen euroviisuesitys korjattiin jälkikäteen Youtubeen – Kuuntele, mikä hurja muutos laulussa tapahtui

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    5. 5

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    6. 6

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    7. 7

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    8. 8

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    9. 9

      Simppeli ruutupaperi­kikka paljastaa, kannattaako halvat aurinko­lasit ostaa vai ei, sanoo professori

    10. 10

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    11. Näytä lisää