Talous

Myytti ”kurkku­direktiivistä” nousi taas esiin, vaikka säädös on kumottu vuosia sitten: Miksi käyrät kurkut pysyvät sitkeästi esimerkkinä EU:n turhan­tärkeydestä?

Kauppavihannesten kokoa ja näköä on säädelty aina, mutta kun EU päätti määrätä kurkun käyryydestä asetuksella, syntyi hirvittävä haloo.

Kukaan ei enää varmasti muista, kuka keksi ensimmäisenä tarinan kurkkudirektiivistä ja milloin.

Jossain vaiheessa 1990-luvun alkuvuosina otsikot monien EU-maiden medioissa alkoivat joka tapauksessa julistaa: ”EU kieltää käyrät kurkut” tai ”Käyriä kurkkuja ei saa enää myydä”.

Helsingin Sanomat kirjoitti käyrien kurkkujen kiellosta ensimmäisen kerran vuonna 1991. Samana vuonna ainakin Tanskassa oli kohistu käyrien kurkkujen vientikiellosta, jonka syypää oli EU:n sääntely.

Tämän jälkeen kurkkudirektiivistä on tullut eri puolilla Eurooppaa yksi yleisimmin käytetyistä esimerkeistä EU:n pikkumaisesta puuttumisesta täysin tarpeettomiin asioihin.

Tiistai-iltana se ponnahti jälleen esiin myös HS:n eurovaalitentissä.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Hanna Sarkkinen nosti kurkkujen käyryyden sääntelyn esimerkiksi EU:n turhasta tuotesääntelystä.

”Käyrät kurkut ovat tosi korni esimerkki, mutta siellä on kuitenkin totuuden siemen takana”, hän sanoi.


Sarkkisen kommentti osoittaa, miten syvälle EU:n pahantahtoisuutta koskevat myytit ovat juurtuneet.

Tarina kurkkudirektiivistä on nimenomaan myytti. Kyse on väärinkäsityksestä mutta myös tarkoituksellisesta väärin ymmärtämisestä.

 

Asetus laadittiin aikoinaan viljelijäjärjestöjen vaatimuksesta.

Ensinnäkään kurkkujen sallitun käyryyden määrittävä säädös ei ollut direktiivi vaan asetus. Se ei myöskään alun perin ollut EU:n vaan muiden kansainvälisten järjestöjen keksintö. Asetus ei myöskään koskaan kieltänyt käyrien kurkkujen myyntiä.

Mistä ”kurkkudirektiivissä” siis oikein on kyse?

EU tai silloinen EY eli Euroopan yhteisö todellakin sääti vuonna 1988 asetuksen EEC 1677/88, jossa määriteltiin, minkälaisia myytävien kurkkujen pitää olla.

Asetuksessa on ensin lista kurkkujen yleisistä laatuvaatimuksista, jotka liittyvät tuoreuteen, makuun ja esimerkiksi tuholaisten aiheuttamiin vaurioihin.

Sitten päästään kurkkujen laatuluokituksiin. Niissä kerrotaan, että ekstra- ja ykkösluokan kurkkujen kaarevuus saa olla enintään 10 millimetriä 10 senttimetrin matkalla. Kakkosluokan kurkussa kaarevuutta saa olla samalla matkalla 20 millimetriä.

Myös kurkun painon ja pituuden suhde on määritetty, samoin väri ja sallittujen kolhujen määrä.

Kuulostaapa tosiaan kovin pikkumaiselta puuttumiselta, mutta siihen oli täysin perusteltavissa oleva syy.

Asetus laadittiin aikoinaan viljelijäjärjestöjen vaatimuksesta: EU-maiden välistä kurkkukauppaa helpottaisi huomattavasti, kun tiedettäisiin, että kaikki EU:n viljelijät noudattaisivat samaa standardia.

Ykkösluokan kurkkuja ostava kauppias voi siis tietää, että tuote on periaatteessa sama Hollannissa ja Espanjassa, ilman että hänen pitää käydä paikalla katsomassa.

Standardointi on olennainen osa toimivia sisämarkkinoita. Se myös tarkoittaa, että viljelijä voi saada laadukkaammasta tuotteesta paremman hinnan.

 

”Pelisäännöt pitää olla, jotta kun joku tilaa kolme rekallista kurkkua, hän tietää mitä saa.”

Unioni ei suinkaan keksinyt näitä sääntöjä itse, vaan standardit kurkulle ja muille yleisille kauppavihanneksille oli luotu kansainvälisissä järjestöissä jo paljon aiemmin. Asetuksella vain varmistettiin, että niitä noudatettaisiin kaikissa EU-maissa.

”Vihanneksilla on ollut maailman sivu lajitteluohjeet ja laatuluokitukset, ainakin 50 vuotta. Ne ovat ihan riippumattomia EU:sta. Pelisäännöt pitää olla, jotta kun joku tilaa kolme rekallista kurkkua, hän tietää mitä saa. Jossain vaiheessa nämä säännöt sitten tehtiin EU:n sääntelyksi”, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

EU:n vuoden 1988 asetus oli itse asiassa melkein sanasta sanaan sama kuin edelleen voimassa oleva YK:n alaisen Unecen eli Euroopan talouskomission kurkkustandardi FFV-15, jonka ensimmäinen versio laadittiin vuonna 1964.

Standardissa ei tosin määritetä painon ja pituuden suhdetta, mutta käyryysarvot ja muut laatukriteerit ovat samat.

Kummassakaan säädöksessä ei kielletä myymästä käyriä kurkkuja. Ne pitää ainoastaan pakata erilleen.

Alla oleva grafiikka kertoo, millaisin säädöksin kurkun kaarevuutta ja muita ominaisuuksia on säännelty. Juttu jatkuu sen jälkeen.



Kauppapuutarhaliiton Jalkasen mukaan käyrät kurkut, joita tulee ehkä prosentin parin verran sadosta, ovat aina menneet käyttöön erityisesti laitoskeittiöihin.

Vähittäiskaupassa niitä ei aiemmin juuri näkynyt. Tämä voi johtua siitä, että käyrät kurkut, joita ei muotonsa vuoksi pakata muoviin, nahistuvat nopeasti ja kestävät huonosti myynnissä.

Suorien kurkkujen pakkaaminen ja kuljettaminen on myös paljon tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää kuin käyrien. Mitä tiiviimpään kurkut voidaan pakata, sitä vähemmän polttoainetta kuluu kuljetuksiin.

”Vänkkyröitä kurkkuja menisi samankokoiseen laatikkoon huomattavasti vähemmän”, Jalkanen sanoo.

 

Tilanne ei harmita ainakaan viljelijöitä lainkaan.

EU-päättäjiä ”kurkkudirektiiville” naureskelu korpesi joka tapauksessa sen verran, että kurkkuasetus kumottiin vuonna 2008. Mitä sitten tapahtui?

Ainakaan Suomessa ei käytännössä juuri mitään. Ruoan laatuvaatimuksia valvoo Suomessa Ruokavirasto. Ja kappas: viraston sivuilla viitataan samaan Unecen FFV-15-standardiin, johon EU:n kurkkuasetuskin perustui.

Suomessa käytetään siis täsmälleen samaa kurkkujen luokitusta, joka määrittelee, minkä verran ykkösluokan kurkku saa kaartua. Luokitteleminen ei ole pakollista.

Jalkasen mukaan eri jäsenmaissa noudatetaan kurkkuasetuksen jälkeen joko OECD:n tai YK:n luokituksia. Käytännössä sisältöeroja ei juuri ole. Tilanne ei myöskään harmita ainakaan viljelijöitä lainkaan. Yhteiset säännöt ovat pelkästään hyvä asia.

Miten ihmeessä myytti kurkkudirektiivistä voi yhä elää vahvana, vaikka säädös kumottiin yli kymmenen vuotta sitten eikä siinä alun perinkään ollut mitään ihmeellistä?

Kurkkudirektiivi ei ole EU:n ainoa myytti, vaan väärinkäsityksiin ja väärinymmärryksiin perustuvia tarinoita EU:n villistä toimivallan käytöstä on kymmeniä, ellei satoja. Itse asiassa niitä on sen verran paljon, että EU on omistanut niille oman sivuston.

Erityisen innokkaita myyttien viljelijöitä ovat olleet britit, jotka ovat kohisseet banaanien käyryyssäännöistä, ilmapallojen kiellosta ja kodinkoneiden tehorajoituksista.

Väitöskirjatutkija Hannu-Pekka Ikäheimon mukaan myyttien luomisessa näyttää toistuvan kaikkialla sama kaava. Keskeisessä asemassa on media, joka myyvien otsikoiden toivossa tulkitsee säädöksiä usein tarkoitushakuisesti väärin.

”Ensin asiaa tulkitaan väärin. Sitten asiaa yritetään tuoda niin lähelle kansalaista kuin mahdollista, mutta samalla syyllistytään disinformaation tuottamiseen.”

Esimerkiksi Ikäheimo ottaa EU:n pohtiman tervakiellon. Kun mäntytervan käyttöä puunsuoja-aineena pohdittiin, iltapäivälehdissä aihetta kuvitettiin Sisu-pastilleilla ja tervashampoolla. Samalla puhuttiin kaiken tervan kieltämisestä.

”Useimmissa näistä eniten närkästystä herättäneistä tapauksista – EU kieltää grillaamisen, saunapuut tai lakupiiput – on tietty yhteinen kulma. Ne linkittyvät suomalaisille tärkeisiin nautinnon aiheisiin.”

 

”Aiheuttamalla väärinymmärrystä pelataan EU-vastaisuudella ratsastavien populistien pussiin.”

Ikäheimo on käyttänyt väitöskirjaansa liittyvässä artikkelissa ilmaisua nautintovarkauden logiikka. Ajatus kulkee niin, että jokin arkijärjen vastaisesti toimiva taho pyrkii viemään suomalaisilta oikeuden ikiaikaiseen nautintoon. Sellaiset asiat vetoavat voimakkaasti tunteisiin ja jäävät mieleen.

Kurkkudirektiivissä on kyse on samasta ilmiöstä.

EU-vastaiset myytit eivät ole harmittomia. Niillä oli keskeinen osa Britannian brexit-kampanjassa, ja niitä levittävät oikeistopopulistiset puolueet joka puolella Eurooppaa – myös Suomessa.

”Aiheuttamalla väärinymmärrystä pelataan EU-vastaisuudella ratsastavien populistien pussiin”, Ikäheimo sanoo.

”Vaikka näitä tapauksia ei ole ollut kauhean monta, ne ovat ihmisten mielissä niin merkittäviä, että ne muistetaan ja niihin palataan aina uudelleen. Ne ovat helppoa ruokaa ihmiselle, jolla on jo valmiiksi vähän EU-vastainen katsantokanta.”

Tiedotusvälineet ovat tehneet myyteistä myös kriittisiä juttuja. Esimerkiksi HS kävi läpi kurkkumyytin jo vuonna 1991. Tällaiset kirjoitukset eivät kuitenkaan jää mieleen yhtä helposti kuin alkuperäinen herkullinen tarina.

Fakta

Luokka kertoo laadun


 Monien vihannesten ja hedelmien kauppaa säätelevät useat standardit ja luokitukset.

 Jotkin tuotteet on pakollista luokitella ekstra-, ykkös- tai kakkoslaatuun. Sellaisia ovat esimerkiksi omenat, sitrushedelmät, kiivit, salaatit, mansikat, tomaatit ja paprikat.

 Kurkkuja ei ole pakko luokitella.

 Kaikkia vihanneksia koskevat yleisvaatimukset, joiden mukaan vihannesten pitää olla esimerkiksi puhtaita liasta ja tuholaisista.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiläinen Mesi Kissaniitty on 14-vuotias ja elää väärän suku­puolen kehossa

    2. 2

      Antti Rintanen, 28, on jo lääkäri, neljän lapsen isä, maailman­mestari ja vaimokin tekee uraa: nyt hän paljastaa miten perheen aika riittää kaikkeen

    3. 3

      Yhdysvaltain ilmailuhallinto: Lentokieltoon asetetuissa Boeing 737 Max -koneissa uusi mahdollinen riskitekijä

    4. 4

      Outojen päänsärkyjen ja lihasjumien syy saattaa löytyä suusta

      Tilaajille
    5. 5

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    6. 6

      Maailma jännittää Trumpin ja Xin tapaamista – osa asian­tuntijoista pelkää kauppa­sodan laajenemista ja pikaista taantumaa

    7. 7

      Some teki teinityttöjen paineista jatkuvia, mutta se on vain yksi syy heidän yhä pahenevassa pahoinvoinnissaan

      Tilaajille
    8. 8

      Hollannin poliisi hoksasi toimisto­rakennuksen koossa risti­riidan ja löysi sala­huoneen: paljastui maan kaikkien aikojen huume­kätkö

    9. 9

      ”Ihmettelen Suomen hitautta, kun siellä on vain muutama kymmenen ihmistä” – järjestöjen mukaan kansain­välinen oikeus pakottaa tuomaan sekä lapset että aikuiset Suomeen Isis-leiriltä

    10. 10

      Antti Holma itkee, rakastuu ja juoruilee, ja juuri siksi sadattuhannet kuuntelevat hänen podcastiaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun Pirkko Lahti luennoi, tila loppuu kesken ja yleisö haltioituu – psykologi laati kymmenen väitettä hyvästä elämästä, jotka jokaisen tulisi esittää itselleen

      Tilaajille
    2. 2

      Alamäkipyöräilyn suosio kasvaa nopeasti: Espoossa laskettelukeskukseen raivattiin viisi rataa, joista helpoimman ”pystyy ajamaan Alepa-fillarilla”

    3. 3

      Iiris Suomela on ajautunut julkisuudessa vihaiseksi tasa-arvo­loukkaantujaksi, vaikka haluaa puhua veroista

    4. 4

      Hollannin poliisi hoksasi toimisto­rakennuksen koossa risti­riidan ja löysi sala­huoneen: paljastui maan kaikkien aikojen huume­kätkö

    5. 5

      Tupakointi näyttää muovaavan persoonallisuutta, eivätkä muutokset ole suotuisia

      Tilaajille
    6. 6

      Yksi juoma sai täydet viisi tähteä, kun HS testasi suomalaiset siiderit – ison panimon tekele tyrmättiin limonadimaiseksi

      Tilaajille
    7. 7

      Poliisi epäilee: Norjalais­miljardöörin vaimon sieppaus oli lavastettu, naisen uskotaan kuolleen

    8. 8

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    9. 9

      Petteri Kontio muutti koirankopin Airbnb-asunnoksi Tapiolassa: ”Suorastaan tilava verrattuna telttaan”

    10. 10

      Anne Lister oli bisnesnainen, pistooliampuja sekä vallaton rakastaja, joka kirjoitti päiväkirjaansa: ”Aina minulla on joku tyttö mielessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    2. 2

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    4. 4

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    6. 6

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    7. 7

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    8. 8

      Helsingin koillisella laidalla asuu ryhmä miehiä, jotka ovat omistaneet elämänsä siniselle jumalalle

    9. 9

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    10. 10

      Kun Pirkko Lahti luennoi, tila loppuu kesken ja yleisö haltioituu – psykologi laati kymmenen väitettä hyvästä elämästä, jotka jokaisen tulisi esittää itselleen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää