Talous

Käynnissä on huomaamaton murros, joka voi vähentää Euroopan päästöjä dramaattisesti: Syynä on EU:n ilmasto­politiikan työkalu, josta tuli menestys­tarina

EU:n päästökauppa on maailman suurin kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmä – mutta ei ehkä kauan. Ensi vuonna päästökaupan pitäisi käynnistyä myös Kiinassa. Yrityselämän haaveena on saada hiilelle yhtenäinen hinta koko maailmassa.

Keilaniemessä, energiayhtiö Fortumin pääkonttorin kuudennessa kerroksessa on valoisa, lasiseinäinen huone, jossa ollaan jatkuvasti sormet maailmanmarkkinoiden pulssilla. Pöytärivit ovat täynnä näyttöjä, joilla vilisevät numerot kertovat taukoamatta hinnan kaikelle, mikä energiamarkkinoihin ja Fortumin toimintaan vaikuttaa.

Täällä seurataan silmä kovana raakaöljyn, maakaasun ja kivihiilen hintojen liikahduksia. Maallikonkin on helppo ymmärtää, miksi.

Portfoliomanageri Arto Anttila sen sijaan seuraa työpisteellään markkinaa, jota harva tuntee ja jota vielä harvempi ymmärtää. Tuo markkina kuitenkin sanelee entistä voimakkaammin sen, millaisia päätöksiä Fortum ja muut energiayhtiöt tekevät. Anttila vastaa Fortumilla päästöoikeuksien päivänsisäisestä kaupasta ja pitää silmällä EU:n päästökauppaa.


”Tänään markkinoilla on suht’ tylsä päivä”, Anttila kertoo ruutujen äärestä. Kaupankäynti on verkkaista.

Sen sijaan se, mitä markkinoilla on tapahtunut kahden viime vuoden aikana, on erittäin kiinnostavaa. Euroopan energiasektorilla on käynnissä iso, hiljainen murros.

Päästökauppa on EU:n tärkein yksittäinen työkalu päästövähennysten saavuttamiseksi, unionin ilmastopolitiikan lippulaiva. Jos ei tunne päästökauppaa, ei oikein voi ymmärtää EU:n ilmastopolitiikkaa.

Järjestelmän perusidea on yksinkertainen: yrityksille luodaan kannuste vähentää päästöjä sillä, että ne joutuvat maksamaan oikeudestaan päästää hiilidioksidia ilmakehään. Päästöjen vähentyminen varmistetaan sillä, että markkinoille tulee vuosi vuodelta vähemmän päästöoikeuksia. Yksi päästöoikeus vastaa yhden hiilidioksiditonnin päästöjä.

Päästöoikeuden hinta määräytyy markkinoilla. Kun viranomaiset laittavat liikkeelle uusia päästöoikeuksia, ne myydään huutokaupalla eniten tarjoaville. Yritykset voivat myös käydä keskenään kauppaa oikeuksilla.

Mukana olevat yritykset kuten Fortum joutuvat päivästä toiseen saman kysymyksen eteen: onko halvempaa hankkia päästöoikeuksia vai vähentää päästöjä?

”Päästö­kaupan hienous on siinä, että päästöille asetetaan katto, ja markkinat hoitavat sen, että päästövähennykset tehdään siellä, missä se on halvinta”, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen.

EU:n päästökauppa alkoi vuonna 2005. Se oli ja on edelleen maailman suurin kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmä. Sen piirissä ovat energiayhtiöt, teollisuus ja EU:n sisäiset lennot, yhteensä yli 11 000 laitosta ja puolet kaikista unionin alueen päästöistä.

Suomesta päästökaupan piiriin kuuluu noin 600 laitosta. Suurin niistä on teräsyhtiö SSAB:n tehdas Raahessa.

Malli EU:n järjestelmälle tulee Yhdysvalloista. Tutkijat kehittivät idean jo 1960-luvun lopulla, ja maailman ensimmäinen päästökauppa käynnistyi vuonna 1973 Kaliforniassa, vastauksena osavaltiota piinanneisiin ilmanlaatuongelmiin. 1980-luvulla presidentti Ronald Reaganin hallinto loi ensimmäinen kansallisen päästökaupan ympäristöä rasittaville rikki- ja typpipäästöille.

Euroopassa päästökaupasta tehtiin ilmastotyökalu.

Pitkään kuitenkin näytti siltä, ettei EU:n päästökauppa lunasta sille asetettuja odotuksia. Järjestelmän valuvikojen ja finanssikriisistä alkaneen taantuman seurauksena päästöoikeuksia oli markkinoilla niin paljon, ettei niille kaikille ollut tarvetta. Päästöoikeuksien hinta romahti.


Fortumin Anttila avaa työkoneensa näytölle käyrän, joka osoittaa päästöoikeuksien hintakehityksen viime vuosilta. 2010-luvun alkuvuosina käyrä sahaili 4–8 euron tuntumassa. Tämä on kaukana niistä lukemista, joihin hiilen hinnan odotettiin asettuvan, kun järjestelmä otettiin käyttöön, eikä hinta juuri ohjaillut yritysten käyttäytymistä.

Kesällä 2017 käyrä kääntyi nousuun. Hieman aiemmin EU:ssa oli päätetty päästökaupan uudistuksesta, jossa järjestelmään luotiin eräänlainen varasto, jonne ylijäämäoikeudet imuroidaan markkinoilta. Yritykset ja sijoittajat laskivat, että pian päästöoikeuksia olisi tarjolla vähemmän, ja tämä alkoi heti heijastua oikeuksien hintoihin.

Alkuvuodesta 2018 rikkoutui 10 euron raja, sitten 15:n, sitten 20:n. Tänä keväänä hinta nousi jo lähes 27 euroon.

Päästökauppa oli herännyt kuolleista!



Nyt hiilen hinnalla alkaa olla ohjausvaikutusta, sanoo Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.

”On arvioitu, että jos EU haluaa vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, hiilen hinnan pitäisi olla nyt noin 30 euroa tonnilta. Nyt ollaan hitusen sen alle. Jatkossa hinnan pitäisi nousta noin 50 euroon tonnilta.”

Hinta näkyy yritysten investointipäätöksissä. Esimerkiksi se, että Suomeen rakennetaan tuulivoimaa ilman valtion tukia, johtuu osaltaan päästöoikeuksien kallistumisesta. Päästöttömän tuotannon kilpailukyky suhteessa fossiilisiin paranee.

Hiilen kallistuminen on myös käynnistänyt toisen, huomaamattoman murroksen, joka voi vähentää Euroopan päästöjä nopeasti ja dramaattisesti. Päästöoikeuksien kallistumisen vuoksi maakaasu alkaa korvata kivihiiltä sähköntuotannossa Keski-Euroopassa. Kivihiili itsessään on maakaasua halvempaa, mutta koska maakaasun päästöt ovat pienemmät, päästöoikeuksien kallistuminen parantaa sen kilpailukykyä.

Se, että yksi fossiilinen polttoaine korvaa toisen, ei äkkiseltään kuulostaa syyltä juhlia, mutta maakaasun päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin kivihiilen. Vaihdos kivihiilestä maakaasuun ei myöskään vaadi uusia investointeja, vaan vaihdos tapahtuu nykyisten laitosten välillä. Päästövähennykset ovat siten nopeita.

”Halvin tapa vähentää päästöjä nyt on vaihtaa hiilestä kaasuun”, sanoo Fortumin johtava analyytikko Vesa Ahoniemi.

Potentiaalinen päästövähennys on huomattava. Fortumin arvion mukaan kivihiilen korvautuminen maakaasulla voisi vähentää EU:n päästöjä 100–120 miljoonaa tonnia vuodessa, Ahoniemi kertoo. Suomen koko päästöt ovat noin 55 miljoonaa tonnia vuodessa.

Esimerkki osoittaa sen, miksi energiayhtiöt Suomessa vastustivat kivihiilikieltoa. Päästökaupalla pääsee samaan lopputulokseen. Jos päästöoikeuden hinta nousee tarpeeksi, saastuttavaa kivihiiltä ei yksinkertaisesti kannata polttaa.

Jos päästöoikeuden hinta jatkaa nousuaan, tulilinjalla ovat myös muut suuripäästöiset polttoaineet, kuten ruskohiili Saksassa ja turve Suomessa.

Myös valtiolle päästökaupan virkoaminen on ilonaihe, sillä oikeuksien huutokaupoista saatavat tulot jaetaan mukana olevien maiden kesken. Viime vuonna Suomen valtio sai huutokauppatuloja ennätyssumman, 252 miljoonaa euroa.



Moni tutkija pitää päästökauppaa EU:n ilmastopolitiikan suurena onnistumisena, mutta viime vuosina myös teollisuus on alkanut puhua järjestelmän puolesta. Kun Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen pohjoismaiset sisarjärjestöt viime syksynä julkaisivat yhteiset ilmastolinjauksensa, tähdennettiin paperissa päästökaupan keskeistä roolia.

Teknologiateollisuuden kestävän kehityksen johtaja Helena Soimakallio sanoo, että teollisuuden näkökulmasta päästökauppa on huomattavasti parempi työkalu kuin kansallisesti asetetut hiiliverot. Ensimmäinen vahvuus on se, että päästökauppa kohtelee kaikkia eurooppalaisia yrityksiä samalla tavoin. Toinen vahvuus on se, että päästökauppa on olemassa vain yhtä tarkoitusta, päästöjen vähentämistä, varten.

”Veroilla voi olla muitakin motiiveja kuin ympäristöohjaavuus. Niitä saatetaan käyttää fiskaalisesti [keräämään rahoja valtion budjettiin]”, Soimakallio sanoo.

Sen jälkeen, kun EU:n päästökauppa käynnistyi vuonna 2005, myös lukuisat muut maat tai alueet ovat ottaneet käyttöön omia päästökauppajärjestelmiä.

Maailmanpankin tilastojen mukaan maailmassa on tällä hetkellä 28 alueellista, kansallista tai ylikansallista järjestelmää. Niitä on perustettu muun muassa Kanadaan, Kaliforniaan ja Yhdysvaltain itärannikolle. EU:n päästökauppajärjestelmän asema maailman suurimpana on sekin uhattuna ensi vuonna, kun Kiinan kansallisen päästökaupan pitäisi käynnistyä. Jo usean vuoden ajan päästöillä on käyty kauppaa kahdeksassa Kiinan maakunnassa.

Yrityskentän haaveissa on saada hiilelle yhtenäinen hinta koko maailmassa. Vaikka siitä ollaan vielä kaukana, päästökauppa voi auttaa eteenpäin myös sillä saralla. Ollikainen kertoo, että jo nyt Norja, Islanti ja Sveitsi ovat linkittäneet omat päästökauppansa EU:n järjestelmään. Kun Yhdysvaltain itärannikolla seitsemän osavaltiota perusti hiilimarkkinan, sen säännöt kirjoitettiin siten, että tarvittaessa järjestelmä voidaan kytkeä EU:n järjestelmään.

Uudet europarlamentaarikot päättävät myös ilmastoasioista – näin päästökauppaa olisi mahdollista kiristää

Ensi sunnuntaina käydään eurovaalit, joissa valittavat uudet europarlamentaarikot pääsevät päättämään myös siitä, kuinka EU aikoo saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Asiantuntijoiden mukaan päästökauppaa olisi mahdollista tehdä ainakin kahdenlaisia kiristyksiä.

Ensimmäinen ja selkein tapa on yksinkertaisesti kiristää päästökaupan piirissä olevien sektorien päästötavoitetta. EU on jo asettanut päästökaupalle vuoteen 2030 ulottuvan tavoitteen, jonka mukaan päästöjen pitäisi vähentyä 43 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Tämä tarkoittaa, että ensi vuosikymmenellä markkinoille tulevien uusien päästöoikeuksien määrä laskee joka vuosi 2,2 prosenttia. Mitä jyrkemmin päästökatto laskee, sitä nopeammin päästövähennyksiä syntyy.

Toinen tapa on rajoittaa päästöoikeuksien ilmaisjakoa. Tällä hetkellä 57 prosenttia kaikista päästöoikeuksista lasketaan liikkeelle huutokaupalla, ja loput jaetaan ilmaiseksi teollisuudelle ja lentoyhtiöille. Lentoliikenteen päästöoikeuksista yli 80 prosenttia jaetaan ilmaiseksi, ja tietyt teollisuusyritykset saavat ilmaiseksi kaikki oikeutensa.

On myös esitetty ajatuksia, että päästökaupan piiriin otettaisiin uusia sektoreita. Kahdeksan eduskuntapuoluetta tekivät joulukuussa yhteisen ilmastolinjapaperin, ja siinä puolueet sitoutuvat edistämään EU:ssa tavoitetta, että myös kiinteistökohtainen lämmitys tulisi päästökaupan piiriin. Siihen liittyy monenlaisia käytännön ongelmia, mutta ainakin linjaus kertoo yhdestä asiasta: päästökauppa on nyt monien suosiossa.

Oikaisu 24.5. kello 9.45: Jutussa puhuttiin aiemmin virheellisesti ligniinistä, kun kyse on ligniitistä eli ruskohiilestä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    2. 2

      Yksi halpalentoyhtiö kaatui, nyt koko Islannin talous sakkaa

    3. 3

      Vuonna 1970 Suomi sai lahjan, josta on vuosien varrella tullut mittaamattoman arvokas aarre

      Tilaajille
    4. 4

      Yli 500 uhanalaista korppikotkaa kuoli syötyään myrkytetyn elefantin jäänteitä Botswanassa

    5. 5

      Halla-aho: Perussuomalaisten nuorten avustuksen peruminen ajaa järjestön konkurssiin

    6. 6

      Suomen pääministeri oli lähempänä kuolemaa kuin on kerrottu: Lääkärit olivat kolmesti herättämässä Antti Rinnettä, ja se olisi tiennyt loppua

      Tilaajille
    7. 7

      Kiinan vakoojat esiintyvät kykyjenetsijöinä ja konsultteina LinkedInissä: suomalaistutkijan julkaisu kertoo, kuinka kohde koukutetaan luovuttamaan luottamuksellista tietoa

    8. 8

      Netflix nostaa hintojaan tänään Suomessa, katso uudet hinnat tästä

    9. 9

      Näyttö kevyen liikunnan hyödyistä lisääntyy koko ajan: Tavallinen liikkuja voi päästä jopa parempaan kuntoon ilman kovaa treeniä, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    10. 10

      Kymmenen eurooppalaista suurkaupunkia vaatii EU:lta toimia Airbnb:ta vastaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    2. 2

      Vuonna 1970 Suomi sai lahjan, josta on vuosien varrella tullut mittaamattoman arvokas aarre

      Tilaajille
    3. 3

      Suomen pääministeri oli lähempänä kuolemaa kuin on kerrottu: Lääkärit olivat kolmesti herättämässä Antti Rinnettä, ja se olisi tiennyt loppua

      Tilaajille
    4. 4

      Yksi halpalentoyhtiö kaatui, nyt koko Islannin talous sakkaa

    5. 5

      Netflix nostaa hintojaan tänään Suomessa, katso uudet hinnat tästä

    6. 6

      Pitääkö Isis-leirin suomalaisia auttaa? Oikeus­tieteilijöiden mukaan vastaus on täysin selvä, terrorismi­tutkija varoittaa riskeistä

    7. 7

      Halla-aho: Perussuomalaisten nuorten avustuksen peruminen ajaa järjestön konkurssiin

    8. 8

      Lukijoiden karmeimmat mökki­lomat: ”Kummitäti löi turpaan”, ”Kyy hiplasi peppua”, ”Tarja ei tarjonnut ruokaa”, ”Minipossu Lyydia oli tukehtua kabanossiin”

      Tilaajille
    9. 9

      The New York Timesin kustantaja vastaa Trumpin syytöksiin maan­petoksesta: Presidentti ylitti vaarallisen rajan

    10. 10

      ”Annetaan tälle asialle hyvä loppu” – Ääni­tallenteet paljastivat, mitä Saudi-Arabian konsulaatissa tapahtui ennen toimittaja Khashoggin murhaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    3. 3

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    4. 4

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    5. 5

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    6. 6

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    7. 7

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    8. 8

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    9. 9

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    10. 10

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää