Talous

Heikki Lehtonen johdatti sukunsa valimon tuhon partaalle ja sai potkut, nyt Componentan entinen toimitusjohtaja kerää miljoonia Taideyliopistolle

Taideyliopiston hallituksen puheenjohtajana toimii Heikki Lehtonen, diplomi-insinööri, joka on työskennellyt koululaisesta asti sukunsa valimoissa. Tänään hänen ja viiniasiantuntija Juha Berglundin syntymäpäiviä juhlistaa Feel Helsinki -festivaali Musiikkitalossa.

Mitä syntyy, kun valimoyrittäjä ja viiniasiantuntija miettivät, miten he voisivat viettää 60-vuotisjuhliaan vähän erilaisella tavalla?

Musiikkitalon tänään lauantaina täyttävä Taideyliopiston Feel Helsinki –festivaali.

Juha Berglund tunnetaan viininviljelijänä, viiniasiantuntijana ja Viinilehden perustajana. Heikki Lehtonen on tullut liike-elämässä tunnetuksi isoisoisänsä perustaman valimoyhtiö Componentan omistajana ja toimitusjohtajana.

Ystävykset täyttävät kumpikin 60 vuotta touko–kesäkuussa. He keksivät, että syntymäpäiville voisi järjestää heidän kontakteillaan viinialan huippunimiä maailmalta. Korkeatasoista taidetta pitäisi tietysti myös olla.

Varsinaisista synttäreistä ei kuitenkaan ole kyse.

”No ei, vaan se laajeni siitä. Idea kyllä syntyi, kun minä ja Juha mietimme joskus yli vuosi sitten, että ainakaan mitään perinteisiä juhlia emme halua. Sellaisia, jossa me itse olisimme jotenkin keskipisteenä”, Heikki Lehtonen sanoo Musiikkitalon lämpiön kahvilassa.

Miten ihmeessä tästä päädyttiin Musiikkitalon megatapahtumaan? Siten, että Lehtonen sattuu olemaan myös Taideyliopiston hallituksen puheenjohtaja. Hän sai koko laitoksen innostumaan alkuun hieman suurisuuntaisena pidetystä ideasta.

”Musiikkitalo sattui olemaan tänä päivänä vapaana. Olemme tehneet Viini-lehdessä paljon työtä sen eteen, että viiniharrastuksen kynnys madaltuisi, että hyvät viinit eivät ole mitään snobbailua. Samalla tavalla taiteessa pitää madaltaa kynnystä. Uskon, että monelle kynnys edes Musiikkitaloon sisään astumiselle on korkea. Toivon, että tämä tapahtuma alentaa sitä”, Lehtonen sanoo.

Ja samalla voidaan tuoda esiin Sibeliusakatemian, Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistävän Taideyliopiston monipuolista osaamista. Koko talon täyttävästä ohjelmasta suurin osa on ilmaista. Viinin ja ruoan myynnistä saatavat tulot menevät lyhentämättömänä Taideyliopistolle.


 

”Ensin potkuissa oli tietysti vähän aikaa nieleskelemistä, mutta lopulta se oli iso helpotus.”

Lehtoselle tuli aikaa omistautua taiteelle ja toiselle rakkaalle harrastukselle eli urheilulle, kun hän sai potkut joutui sukunsa yrityksen Componentan toimitusjohtajan paikalta neljä vuotta sitten.

Toimitusjohtajakaudellaan hän kasvatti valimo- ja teollisuusvaihdeliiketoiminnasta kansainvälisen pörssiyhtiön. Kasvu oli koitua koko yrityksen tuhoksi.

”Valimoalalla voi menestyä kahdella strategialla. Voi olla joko pieni paikallinen toimija tai pyrkiä suureksi eurooppalaiseksi teollisuuden komponenttitoimittajaksi. Me valitsimme silloin jälkimmäisen strategian”, Lehtonen sanoo.

Yritysostoilla velkaantunut Componenta joutui finanssikriisin puhjettua vakaviin vaikeuksiin suurten rahoituskulujen takia. Lehtonen sai yrittää käännettä vuoteen 2015 asti, mutta sitten pörssiin listatun yrityksen muiden omistajien kärsivällisyys loppui.

”Ensin potkuissa oli tietysti vähän aikaa nieleskelemistä, mutta lopulta se oli iso helpotus. En olisi itse voinut tehdä sitä päätöstä, että lähden, koska kyse oli perheyrityksestä.”

Componenta on sittemmin sulkenut tai myynyt suuren osan ulkomaisista ostoksista ja päässyt yrityssaneerauksen kautta taas jaloilleen.

Vuonna 2016 Componenta pani myyntilistalle myös Iisalmen valimonsa. Se oli se alkuperäinen Suomivalimo, josta koko perheen liiketoiminta oli alkanut. Satavuotias valimo tosin sijaitsi ensin Helsingin Vallilassa. Siellä Lehtonenkin asui lapsuutensa teollisuusrakennuksen yläkerroksessa.

Lehtonen osti Suomivalimon veljensä ja valimon toimivan johdon kanssa kolme vuotta sitten. Nyt se toimii kannattavasti kotimaisen konepajateollisuuden alihankkijana.

”Näille kansainvälisille yrityksille on erityisesti tuotekehitysmielessä tärkeätä, että täällä on meidän kaltainen toimija”, Lehtonen sanoo.

Suvun liiketoiminnan jatkaminen edes pienimuotoisesti on selvästi helpotus.

”Perheyhtiö on ollut läsnä aina pöytäkeskusteluissa, kaikessa. Se, että tekisin työurani siellä tuntui aina luonnolliselta.”


 

”Erilaisten taidetapahtumien tulisi olla keskeinen osa kaupunkikulttuurin kehittämistä.”

Haastattelun taustalla alkaa soida Sibeliuksen Tuonelan joutsen oboisti Hoe Yin Chanin ja pianisti Matilda Kärkkäisen tulkitsemana. Festivaalia edeltävän viikon talossa on pyörinyt Sibelius-akatemian kesäakatemia ja siihen liittyvät ilmaiskonsertit.

Nyt joku lähellä lämpiön lavaa istuvista kääntyy tuimasti katsomaan taaempaa kuuluvaa puheensorinaa ja kilinää. Klassisen taiteen, varsinkaan musiikin perinteiden uudistaminen ei ole helppoa.

Pitääkö esimerkiksi klassista musiikkia kuunnella aina hiiren hiljaa? Lämpiökonsertissa sitä tuskin voi vaatia.

Lehtonen uskoo, että taiteen kulutus tulee kasvamaan, mutta samalla taide muuttaa myös muotoaan. Klassisen musiikin instituutiotkin, kuten sinfoniaorkesterit ja ooppera varmasti muuttuvat.

”Kun tekoäly korvaa myös älyllistä työtä, uskon, että ihmisille jää entistä enemmän rahaa ja aikaa kuluttaa luovaan talouteen. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa perinteisten taideinstituutioiden rinnalle tulee hyvin laajaa taiteen mikrotarjontaa. Eri kokoisten ja erilaisten taidetapahtumien tulisi olla keskeinen osa kaupunkikulttuurin kehittämistä”, Lehtonen sanoo.


Taiteilijoiden koulutuksessa se tarkoittaa entistä laajempien taiteilijan valmiuksien korostumista.

”Pelkkien perinteisten taitojen hiominen huippuunsa, joka on ollut näiden akatemioiden vahvuus, ei välttämättä enää riitä, vaan taiteilijaksi kasvamiseen liittyy taiteilijan näkemyksen kokonaisvaltainen kehittäminen. Taiteen rajat myös hämärtyvät ja siksi on hyvä, että Taideyliopisto on riittävän laaja-alainen yhteisö”, Lehtonen sanoo.

Hänen mukaansa opiskelijat näyttävät pitävän jo luonnollisena ajatusta, että he valmistuvat tavalla tai toiselle yrittäjiksi.

”Heidän pitäisi koulutuksessa oppia verkostoissa toimimista ja työelämätaitoja, rakentamaan projekteja, joissa taide on tärkeä mutta ei välttämättä ainut osa”, Lehtonen sanoo.

Vastarintaakin on. Erityisesti klassisissa soittimissa tähtäin on virtuositeetissa, joka ei paljon vapauksia salli. Jos klassiselta koulutukselta viedään oppitunteja, se voi näkyä osaamisen tasossa.

Joidenkin mielestä olisi varmasti myös parasta, että valimoyrittäjä ja ylipäätään yritysjohtajat pysyisivät mahdollisimman kaukana Taidekoulutuksen hallinnosta. Lehtonen ei omasta mielestään ole kokenut suurta vastarintaa.

”Minulle taidemaailman sisään uiminen oli kyllä ihan helppoa, koska olen sitä aina tehnyt. Ehkä johonkin keskusteluun taiteen olemuksesta minua ei ole niin haluttu mukaan, mutta se on minulle ihan ok.”

Suvun valimoissa koululaisesta asti työskennellyt diplomi-insinööri voikin kuulostaa erikoiselta valinnalta Taideyliopiston hallintoon. Suvussa yritystoiminta on kuitenkin vain yksi puoli.

Lehtosen molemmat isoäidit olivat lahjakkaita taiteilijoita. Lehtosen isänäiti Aune Lehtonen oli laulaja ja laulunopettaja, joka keräsi yhdessä miehensä kanssa vuosikymmenien ajan rahoitusta uudelle oopperatalolle. Se ehti valmistua vuonna 1994 juuri ennen Aune Lehtosen kuolemaa.

Heikki Lehtosen vaimo on Otavan pitkäaikaisen pääomistajan ja toimitusjohtajan Olli Reenpään tytär Anna Lehtonen, joka on Otavan päägraafikko. Heikki Lehtonen on istunut pitkään Otavan hallituksessa.

”Ymmärrän hyvin, että taiteelliseen lahjakkuuteen ja intohimoon liittyy usein vähän särmääkin. Eri kulttuurimuodot ovat aina olleet perheessä vahvasti läsnä”, Lehtonen sanoo.


 

”Olin valtavan kiinnostunut siitä, miten yliopistojen yhdistäminen onnistuu.”

Yliopistojen varainkeruukampanjat ovat viime vuosina tarjonneet entisille yritysjohtajille mukavan harrastuksen. Moni johtajana tai yrittäjänä rikastunut on lahjoittanut varoja vanhalle opinahjolleen. Taideyliopistoa moni on taas pitänyt muuten sopivana tuen kohteena.

Lehtonen päätyi toimintaan mukaan yritysjohtaja Eero Heliövaaran syntymäpäivillä kolme vuotta sitten. Siellä hän tapasi Taideyliopiston silloisen hallituksen puheenjohtajan Karri Kaitueen. Kaitue on tehnyt työuransa johtajana Outokummussa ja Ekokemissä.

”Olin valtavan kiinnostunut siitä, miten yliopistojen yhdistäminen onnistuu, kun olin seurannut vähän Aalto-yliopistossa, miten se meni. Kaitue kutsui minut tutustumaan Taideyliopiston varainkeruukampanjaan.”

Lehtonen meni tapaaman Taideyliopiston johtoa ja kuunteli suunnitelmia. Hän arveli, että yrityksiltä rahaa olisi vaikea saada. Säätiöt ja yksityishenkilöt olisivat todennäköisempi kohde.

”Olin juuri saanut potkut Componentasta, joten minulla oli aikaa. Niinpä lupauduin auttamaan. Kävimme tapaamassa varmaan parinkymmenen säätiön ihmisiä, joista tietysti tunsin monia”, Lehtonen sanoo.

Sibelius-Akatemian erikoisuus on myös Yhdysvaltoihin suunnattu varainkeruu. Sinne perustettiin jo yli kymmenen vuotta sitten Friends of the Sibelius Academy –säätiö, jonka toiminta on viime vuosina vilkastunut.

Pari vuotta sitten Suomen-sukuinen Marvin Suomi -niminen yrittäjä lahjoitti yliopistolle miljoona dollaria – sillä ehdolla, että Suomesta löytyisi toinen miljoona. Löytyihän se.

”Muutama viikko sitten meillä oli aivan fantastisen hieno konsertti erään erittäin varakkaan kauppiassuvun kartanossa. Siellä oli kapellimestari Osmo Vänskä ja Juilliardin ja Sibelius-Akatemian opiskelijoita. Ohjelma oli valtavan hieno ja kaikki olivat aivan liekeissä. Ihmisethän tulivat sinne jo nähdäkseen sen talon.”

Vieraiksi oli kutsuttu yhdysvaltalaisia miljonäärejä, joille hyväntekeväisyys on keskeinen harrastus.

”Dekaani Kaarlo Hildénin mukaan konsertin tuloksena on vireillä useita isoja lahjoituksia. Sieltä on tuotu myös ihmisiä käymään Ainolaan, jossa on soitettu Sibeliuksen pianolla. Se on Sibelius-faneille aivan upea kokemus”, Lehtonen sanoo.

Hän uskoo, että yksityisten lahjoitusten osuus yliopistojen rahoituksessa tulee kasvamaan. Eikö siinä ole vaarana, että valtio vetää ennen pitkään omaa rahoitustaan pois vastaavasti?

”En halua uskoa, että motivaatio varainkeruuseen haluttaisiin näin tappaa. Olen tässä suhteessa optimisti.”

Fakta

Lehtosten 100-vuotias perheyritys


 Heikki Lehtosen isoisän isä Matti Lehtonen perusti Rauta- ja Metallivalimo Suomen vuonna 1918 Helsingissä.

 Teollisuutta koskevien säädösten tiukentuminen ajoi Lehtoset siirtämään valimon Helsingistä Iisalmeen.

 Lehtosen suvun bisnekset laajenivat yritysostoin, ja 1990-luvun alusta lähtien Suomivalimo oli osa kansainvälistä metalliteollisuuskonsernia, joka toimi nimillä JOT-Yhtiöt, Santasalo-JOT ja Componenta.

 Heikki Lehtonen oli perheyhtiön toimitusjohtaja vuodesta 1988 lähtien.

 Voimakas laajeneminen ja finanssikriisi ajoivat Componentan vaikeuksiin. Vuonna 2015 Lehtonen sai potkut ja luopui vuotta myöhemmin myös omistuksesta.

 Vuonna 2016 Componenta pani Iisalmen valimon myyntiin, ja Lehtosen veljekset ostivat sen takaisin sukuun.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Toistakymmentä ihmistä jahtasi epäiltyä kissavarasta Vallilassa keskellä yötä – 21-vuotias Boris-kissa löytyi punavuorelaisesta galleriasta

    2. 2

      Omakotitalon saa pääkaupunkiseudulla jopa alle 100 000 eurolla – tällainen on halvimpien talojen kunto

    3. 3

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    4. 4

      Katajanokalla on niin erityislaatuinen 355-neliöinen jugendasunto, ettei sen arvoa voi mitata rahassa

    5. 5

      Hovioikeus: Autoilijalla ei ole velvollisuutta selvittää lumen peittämän nopeusrajoituksen sisältöä

    6. 6

      Hovioikeus: Jaajo Linnonmaa ja Juha Perälä eivät loukanneet neliraitalenkkareita maahantuoneen yrittäjän kunniaa radion aamuohjelmassa

    7. 7

      Kieli viestii voinnistasi: Nämä merkit kielessä kertovat stressistä, puutos­tiloista tai jopa suolisto­sairaudesta

      Tilaajille
    8. 8

      Sauli Niinistön viestintäpäällikkö vaihtuu, Katri Makkonen siirtyy takaisin Yleen

    9. 9

      Sodasta palannut isä osoitti Antti Aniaa aseella ja käski häipyä kotoa – Poikaa ei päästetty edes opiskelemaan, mutta nyt hänen keksintönsä soi sadoissa kirkoissa

    10. 10

      Suomalaistutkimus: Suoliston bakteerikanta on yhteydessä vauvan temperamenttiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies pakotettiin teloittamaan oma veljensä soramontulla Oulussa, syyttäjä vaatii myös veljensä ampujalle murhatuomiota

    2. 2

      Sielun veljien yli 30 vuotta vanhasta hitistä kiertää urbaanilegenda, jota on vaikea uskoa todeksi – kysyimme Ismo Alangolta, pitääkö tarina paikkansa

      Tilaajille
    3. 3

      ”Neljän liikkeen sääntö” auttaa treenaamaan vatsalihaksia tehokkaasti: Personal trainer laati ohjelman, joka vaikuttaa koko keskivartaloon

      Tilaajille
    4. 4

      Piraattipuolueen Petrus Pennasen Instagram-videolle päätynyt kissa nostatti some-myrskyn, samannäköinen eläin katosi aiemmin Fleminginkadulta

    5. 5

      Katajanokalla on niin erityislaatuinen 355-neliöinen jugendasunto, ettei sen arvoa voi mitata rahassa

    6. 6

      Helsingin poliisi julkaisi kuvan wc-tilasta osana epäillyn salakatselu­rikoksen tutkintaa, ratkaiseva vihje tuli alle tunnissa

    7. 7

      Ullanlinnan hulppeimmat merinäköalat myytiin lähes 25 miljoonalla eurolla

    8. 8

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    9. 9

      Pappi vihki homoparin, ja kirkko varoitti pappia – oikeus linjasi, ettei kirkolla ole oikeutta varoittaa homoparin vihkimisestä

    10. 10

      Seitsemän eduskuntaan pyrkinyttä käytti kampanjointiin yli 100 000 euroa – ulkopuolisen rahan osuus nousi edellisistä eduskuntavaaleista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    2. 2

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    3. 3

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    4. 4

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    5. 5

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    6. 6

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    7. 7

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    8. 8

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    9. 9

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    10. 10

      Raaka raiskaus vei viisi syytöntä teiniä vankilaan ja Trump vaati heille kuolemantuomiota – Nyt tarina on Netflixissä ja kaikkien pitäisi nähdä se

      Tilaajille
    11. Näytä lisää