Talous

Päivi Leineberg seuraa ruudulta seitsemän ikäihmisen lounastamista, ja se on osoitus vanhusten­hoidon murroksesta

Digitaalisilla ratkaisuilla pyritään hillitsemään väestön ikääntymisen kasvattamia sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. HS kokosi kuusi tapaa, joilla teknologia voi auttaa vanhustenhoidossa.

”Hyvää päivää kaikille! Kuuluuko ääni?” etähoitaja Päivi Leineberg sanoo Palvelukeskus Helsingin neuvotteluhuoneessa Vallilassa.

Ääni kuuluu, ja seitsemän ikäihmisten muodostaman etäruokaryhmän lounashetki voi alkaa. Yksi ihminen kuitenkin puuttuu ruutunsa ääreltä. Kuvassa näkyy vain valkoinen keittiön seinä ja naisvartaloa kuvaava juliste.

”Minä yritän vielä tavoittaa yhtä henkilöä, muut voivat aloittaa”, Leineberg ohjeistaa. Hän on sairaanhoitaja, jonka tehtävä on videoyhteyden avulla varmistaa, että kotona lounaansa syövillä vanhuksilla on kaikki kunnossa. Leineberg tekee muistiinpanoja, jotka lopulta päätyvät kaupungin tietojärjestelmään.

Eri puolilla Helsinkiä asuvien vanhusten lounasruokana on tänään Välimeren kalakeittoa, paistia, kermaperunoita ja lasagnea. ”Minä en ole oikein varma, mitä tämä on. Jotain riisiä”, yksi ryhmäläinen sanoo keittiönpöytänsä ääreltä.

Vanhukset näkevät etähoitajan ja toisensa koteihin asennettujen tablettien kautta. Ryhmä on ollut toiminnassa vaihtelevin kokoonpanoin nyt kaksi vuotta.


Etäruokaryhmä on osa Palvelukeskus Helsinki -liikelaitoksen etähoidon palveluita, joiden piirissä on noin 800 asiakasta. Palvelukeskus Helsingin hoivapalveluiden suunnittelijan Hanna Hämäläisen mukaan Helsinki oli maailman ensimmäinen kaupunki, joka ryhtyi täydentämään kotihoidon käyntejä etäyhteydellä vuonna 2015.

Vastaavat palvelut saattavat koskettaa pian paljon suurempaa ikäihmisten joukkoa. Väestöennusteet piirtävät Suomesta varsin harmaasävyistä tulevaisuudenkuvaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2030 yli neljännes suomalaisista on 65-vuotiaita tai sitä vanhempia.

Väestörakenteen muutos mullistaa Suomea monin tavoin ja asettaa julkiselle taloudelle paineita esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvaessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan koko maan sote-menot ovat vuonna 2040 pelkästään ikärakenteen muutoksen takia yli neljänneksen suuremmat kuin vuonna 2016.

Työvoimasta on jo nyt pulaa, joten terveydenhuollon työtaakkaa helpottaviin digitaalisiin ratkaisuihin kohdistuu suurta kiinnostusta. Digitalisaation hyötyihin uskotaan myös hallitusohjelmassa.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus aikoo jatkaa kotiin vietävien digitaalisten palveluiden kehittämistä ja lupaa ottaa erityisesti vanhuspalveluissa käyttöön ”uusia työtapoja ja teknologiaa”. Hallitusohjelmassa visioidaan muutenkin Suomea, joka tunnettaisiin kokeilukulttuurin ja teknologisen kehityksen edelläkävijänä.

Samanaikaisesti hallitus on kuitenkin sitoutunut perinteisiin hoitomuotoihin, sillä vanhusten hoivan hoitajamitoituksen vähimmäistasoksi kirjattiin 0,7. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi Kuntaliiton arvion mukaan noin 4 500:aa uutta hoitajaa.

Työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa lisää myös siitä syystä, että hallitus aikoo kiristää kiireettömän hoidon hoitotakuuta viikkoon. Uusia lääkäreitä ei hallitusohjelman mukaan tosin tarvitse palkata tuhatta enempää, sillä työn uudelleenjakaminen ja digitalisaatio tuottaisivat merkittäviä hyötyjä. THL on arvioinut, että hoitotakuun kiristäminen vaatisi terveyskeskuksiin 1 100–1 800 uutta lääkäriä.

Tilanne ei suinkaan huolestuta kaikkia. Vanhenevassa väestössä piilee bisnesmahdollisuuksia, joista terveysteknologian ala pyrkii nyt hyötymään.

”Emme pysty ratkaisemaan ikääntyvän väestön tuomaa ongelmaa, ellemme kehitä vaihtoehtoja nykyisille hoitomuodoille. Työvoima tulee yksinkertaisesti loppumaan ”, sanoo Suomessa vieraillut konsulttiyhtiö Accenturen terveydenhuollon liiketoiminnan johtaja Kaveh Safavi.


Safavi on monien muiden alan ammattilaisten tavoin tullut Helsinkiin terveysteknologian Himss-tapahtuman takia. Safavin mukaan terveydenhuollon suuntaa muuttaa myös asiakkaiden oma halu.

”Ihmiset hakevat terveydenhuollosta samanlaisia kokemuksia kuin elämän muilta osa-alueilta. Hoitoa halutaan saada missä ja milloin tahansa.”

Suomen maaperä on otollinen terveysteknologian innovaattoreille nopeasti ikääntyvän väestön ja maamme vahvan teknologiataustan takia. Ala on jo omasta takaa suuri. Terveysteknologia vastaa suunnilleen puolesta Suomen korkean teknologian viennistä, ja sen parissa toimii noin 300 yritystä.

Digitaalisten ratkaisujen vaikutukset olivat esillä sote-uudistusta koskevassa keskustelussa viime hallituskaudella. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki arvioi muistiossaan, että ”tiedon ja teknologian käytöstä” tulisi sote-uudistuksessa 4 miljardin euron säästöt.

Arviota ei tosin pidetty erityisen uskottavana. Digitaalisten ratkaisujen tuomia säästöjä on ylipäätään vaikea arvioida.

Professori Pekka Neittaanmäki ja tutkijatohtori Karoliina Kaasalainen arvioivat Jyväskylän yliopiston julkaisussa, että teknologia voi hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 2,5–5,5 miljardilla eurolla.

Suurta säästöpotentiaalia on havaittu tietojärjestelmissä, jotka voivat parantaa palveluiden tuottavuutta. Osa-alueita on kuitenkin monia.

”Mikään sovellus ei itsessään tuo säästöjä, vaan teknologian täytyy olla osa toimintakulttuuria. Suurimmat säästöt syntyvät, kun sairauksia onnistutaan ennaltaehkäisemään”, Kaasalainen sanoo.

Nopeimmillaan kustannusten kasvu tulee THL:n tutkimuspäällikkö Juha Honkatukian mukaan olemaan ensi vuosikymmenellä.

”Paine on jo käsillä”, hän sanoo. Toimintakulttuurin muutoksella on siis kiire.

Vanhuksia koskevaan teknologiaan liittyy kuitenkin myös huolia. Accenturen Safavi painottaa, ettei teknologialla ole tarkoitus korvata ihmiskontakteja vaan täydentää niitä.

Silti teknologia väistämättä vähentää sitä aikaa, jonka vanhus viettää toisen ihmisen seurassa. Jos lääkerobotti annostelee lääkkeen, ei hoitajan tarvitse saapua paikalle. Jos anturi kertoo, että vanhuksen terveysarvot ovat normaalit, ei lähiomaisen tarvitse käydä katsomassa ja kysymässä vanhuksen vointia.

Tietoturva ja yksityisyydensuoja askarruttavat myös. Kuinka moni vanhus haluaa, että hänen kaikki liikkeensä tallentuvat ja ovat muiden ihmisten nähtävissä?

”Kiitos seurasta kaikille”, etähoitaja Leineberg toteaa. Osa on jo hävinnyt ruuduiltaan muihin askareisiin, muutama juo vielä kahvia pöytänsä äärellä.

Kateissa ollut ryhmäläinenkin tavoitettiin lopulta puhelimitse. Hän kertoi syövänsä lounaansa tänään myöhemmin. ”Selvä sitten, älä unohda sitä”, Leineberg muistutti.

Myös helsinkiläiset Reijo, 86, ja Britt-Maj Lähde, 84, ovat Palvelukeskus Helsingin etähoidon asiakkaita. Pariskunta on ollut kotihoidon piirissä neljä vuotta, ja puolet tästä ajasta heillä on ollut käytettävissään videoyhteys etähoitajaan.

Puoli yhdeksältä aamuisin ja suunnilleen samaan aikaan iltaisin etähoitaja ottaa yhteyden Lähteiden Munkkivuoressa sijaitsevan kodin olohuoneeseen.


Tabletti hälyttää, ja yhteys hoitajaan muodostuu ilman, että Lähteet koskettavat ainuttakaan nappia.

”Meillä käy iltapäivisin myös hoitaja, joka annostelee lääkkeemme. Se on työ, jota emme haluaisi robotin hoitavan. Siinä jos jokin menisi pieleen, niin se olisi paha juttu”, Lähde kertoo etäyhteyden välityksellä.

Pariskunnalla on tietokone, josta Reijo Lähde etsii mielellään englanninkielisiä lauluja laulettavakseen. Muita älylaitteita ei kodissa ole.

”Otamme niitä [teknologisia laitteita, kuten sensoreita] käyttöön, jos on pakko, mutta toistaiseksi on pärjätty näinkin”, hän sanoo.

Pariskunta on järjestelyyn tyytyväinen. Ihmiskontakteja löytyy kerran päivässä käyvän hoitajan lisäksi naapurustosta, jossa Lähteet ovat asuneet yli 40 vuoden ajan. Pariskunta ei ole aikeissa muuttaa hoitokotiin, joten kaikki kotona oloa helpottavat välineet ovat heille tervetulleita.

”Home sweet home”, Lähde toteaa.

Mitä teknologiaa voidaan käyttää vanhustenhoidossa?

HS kokosi viisi keinoa, joista osa on jo käytössä ikääntyvän väestön hoivassa.

1. Hoitaja kohtaa vanhuksen videoyhteydellä

Helsingin kaupunki tarjoaa etähoidon palveluita Palvelukeskus Helsingin kautta. Palveluihin kuuluu kotikäynti, jossa hoitaja kysyy vanhuksen vointia videoyhteyden avulla. Hoitaja tekee käynneistä muistiinpanot, jotka merkitään kaupungin potilastietojärjestelmään.

Jokainen etähoitaja tekee työpäivänsä aikana noin 50–60 etäkäyntiä.

2. Seurantajärjestelmä havaitsee, jos jotain on vialla

Yli 90 prosenttia ikäihmisistä asuu kotona. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmän johtajan Minna Saarion mukaan teknologia voi auttaa ihmisiä pärjäämään itse.

”Kotihoidossa on mahdollisuus käyttää monenlaista teknologiaa lähtien turvarannekkeista lääkeannostelujärjestelmiin, joita jo on aika laajasti käytössä. Menetelmät vaihtelevat kunnittain”, Saario sanoo.

Kotona asumista tukevat esimerkiksi seurantajärjestelmät. Niiden idea on se, ettei vanhuksen tarvitse erikseen ilmoittaa hädästään, vaan laitteet havaitsevat poikkeamat itsestään. Sensorilattia tunnistaa, jos vanhus kaatuu. Liiketunnistin voi taas havaita, onko vanhus esimerkiksi avannut koko päivänä jääkaappia.

3. Robotti annostelee lääkkeet

Suomalainen lääkejakelurobotti Evondos on sen kehittäneen yrityksen mukaan käytössä noin 150 kunnassa ympäri Pohjoismaita. Evondosin omien arvioiden mukaan robotista voisi hyötyä 15 000 suomalaista kotihoidon asiakasta. Jos he kaikki käyttäisivät laitetta, toisi se yrityksen mukaan kymmenien miljoonien eurojen kustannushyödyn yhteiskunnalle.


Tallinnan teknillisen yliopiston vanhemman lehtorin Madis Tiikin mukaan koko lääkejärjestelmän tulisi muuttua niin, ettei ikäihmisen tarvitse erikseen ottaa päivittäistä lääkeannostaan.

”Meillä on jo nyt olemassa nanoteknologiaa ja esimerkiksi ehkäisykapseleita, jotka imeyttävät lääkeaineen kehoon. Vastaavia tulisi olla tarjolla myös vanhuksille”, Tiik sanoo.

4. Kone hoitaa rutiinitoimenpiteet

Accenturen Safavin mukaan noin kolmannes terveydenhuollon ammattilaisten tekemästä toiminnasta on sellaista, jonka voisi tehdä joko kokonaan koneilla tai niin, että konetta käyttää muu kuin terveydenhuollon ammattilainen – esimerkiksi potilas itse.

Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi rutiininomaiset terveystarkastukset. Oululaisyritys Nukute on esimerkiksi kehittämässä laitetta, jonka avulla potilas voi itse diagnosoida ja seurata uniapneaa.


Kaikkeen ei teknologia kuitenkaan pysty, ja esimerkiksi vanhuksen kylvettämiseen tarvitaan jatkossakin ihmistä, Safavi sanoo.

5. Tekoäly vanhuksen seurana

Suomalaissovellus Hilda soittaa musiikkia ja näyttää valokuvia vanhuksen lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Tämä voi olla paljon yksilöllisempääkin. Konsulttiyhtiö Accenture on kehittänyt ruotsalaisen energiayhtiö Stockholm Exergin kanssa tekoälyä hyödyntävän keskustelukumppanin, jonka kanssa ikäihminen voi jakaa muistojaan ja jutella niistä.

6. Sovellus kertoo oireista

STM:n Saarion mukaan yksi viimeaikaisimmista terveysteknologian onnistumisista on kuntien kehittämä sähköinen Omaolo-niminen oirearviopalvelu. Ihmiset voivat kuvailla palveluun oireitaan, jonka jälkeen palvelu ohjaa heidät tarvittaessa eteenpäin.

”Se, että pystytään välttämään fyysisiä asiakaskäyntejä, tuo heti kustannushyötyjä. Päivystyspalveluiden kuormitus on Suomessa liian suurta, ja päivystys on sitä kaikkein kalleinta palvelua.”

Omaolo saa kiitosta Madis Tiikiltä. Hän kuitenkin harmittelee, ettei siitä ole tehty valtakunnallista palvelua, jonka käyttö voisi olla potilaille jopa pakollinen hoidon ensiaskel.

”Se, miten tähän asti terveydenhuoltoa on kehitetty, perustuu sata vuotta vanhoille perinteille. Pitäisi lähteä ihan puhtaalta pöydältä ja miettiä, muuttaako esimerkiksi tuhannen uuden lääkärin palkkaaminen lopulta mitään.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    2. 2

      Halveksittuja karkureita vai vakaumuksensa löytäneitä sodanvastustajia? HS selvitti, mitä reservinkieltäytyjien leirillä tapahtuu

      Tilaajille
    3. 3

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    4. 4

      Onko tässä Helsingin hienoin kattoterassi? Tavallisen kalliolaisen kerrostalon katolta voi nähdä hyvällä säällä jopa Tallinnaan

    5. 5

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    6. 6

      Ajatus Karjalan myymisestä takaisin Suomelle oli Venäjän hätäratkaisu rahapulaan vuonna 1991, kertoo silloinen varaulkoministeri Andrei Fjodorov HS:lle

      Tilaajille
    7. 7

      ”Se oli lähestulkoon pahinta maailmassa” – Pekka Niemen musiikkimakua paheksuttiin arvostetussa musiikkikoulussa, mutta sen ansiosta hän pääsi esiintymään suomalaisella jättifestarilla

      Tilaajille
    8. 8

      Yhdysvalloissa hikoillaan poikkeuksellisen kuuman helleaallon alla, New Yorkiin julistettiin lämpötilasta johtuva hätätila

    9. 9

      Rantamuoti on elänyt pitkistä lahkeista niukkoihin naruihin, uusin trendi on salliva kehopositiivisuus – ”Rannalla pitäisi olla oikeus olla sellaisena kuin on”

    10. 10

      Suomenkin pitäisi lopettaa ”tamponivero”, esittävät EU-parlamentti ja järjestöt – katso laskurista, paljonko säästäisit kuukautis­menoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kadonneeksi ilmoitettu 8-vuotias tyttö löytyi hukkuneena Kangasniemellä

    2. 2

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    3. 3

      Parisuhde loppui Halla-ahon vuoksi, liian vihreitä sukulaisia ja sisällissota aina vain – Näin politiikka riitauttaa suomalaisia

    4. 4

      Rosa Meriläistä nöyryytettiin kansanedustajana julkisesti, ja niitä traumoja hän työstää vielä 15 vuoden jälkeen: ”Yritin kestää sen kaiken yksin”

      Tilaajille
    5. 5

      Ihosyöpäluomi on usein ”melko mitättömän näköinen”, kertoo ihotautilääkäri

    6. 6

      Halveksittuja karkureita vai vakaumuksensa löytäneitä sodanvastustajia? HS selvitti, mitä reservinkieltäytyjien leirillä tapahtuu

      Tilaajille
    7. 7

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    8. 8

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    9. 9

      Trump lupasi maksaa itse Ruotsissa pidätetyn räppäri Asap Rockyn takuut, Stefan Löfvenin mukaan hallitus ei aio puuttua asiaan

    10. 10

      Weekend-festivaalin pääesiintyjä otti yhteen järjestysmiesten kanssa, mutta kohokohta oli Armin van Buurenin ”joukkohypnoosi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    4. 4

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    5. 5

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    6. 6

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    7. 7

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    8. 8

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    10. 10

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    11. Näytä lisää