Talous
Selvitys: Kaivoslakien vakuusjärjestelmään on saatava muutoksia ja vakuuksien määrää tulisi nostaa
Selvityshenkilö Pekka Vihervuorihttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+vihervuori pitää kaivostoiminnan vakuusjärjestelmää erilaisissa ympäristötuhoissa riittämättömänä ja epätarkoituksenmukaisena.
Vihervuori arvioi kaivoslainsäädännön toimivuutta työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Hänen mukaansa esimerkiksi kaivoksen lopettamisissa sekaannusta ja epätarkoituksenmukaisuutta aiheuttaa se, että alueita ennallistetaan kahdella eri lailla ja niiden määräämillä vakuuksilla, ympäristösuojelulailla ja ja kaivoslailla.
Vihervuoren mukaan vakuuksia tulisi voida käyttää koordinoidusti ristiin.
Samoin vakuuksien korvaustasoja tulisi nostaa, Vihervuori ehdottaa.
”Näyttää siltä, että vakuustaso on jonkin verran hieman liian alhainen, jotain voi tulkinnan muutoksillakin tehdä”, Vihervuori sanoi selvityksensä julkistamistilaisuudessa Helsingissä maanantaina. Vihervuori on oikeustieteen tohtori ja entinen hallinto-oikeuden presidentti.
Vihervuori ehdottaa myös, että ympäristö- ja kaivosluvat tulisi jatkossa hakea yhdestä paikasta. Ne tulisi myös käsitellä yhdessä tai luvat tulisi jopa yhdistää, Vihervuori ehdottaa.
Nykyinen kahden eri lain, ympäristönsuojelulain ja kaivoslain noudattaminen ja tulkinta lisää Vihervuoren mukaan aukkojen vaaraa.
Nyt kaivosluvan myöntää Tukes ja ympäristöluvan aluehallintoviranomainen. Maaliskuussa lakia muutettiin niin, että luvat voi jatkossa hakea aluehallintovirastosta, mutta menettely on vapaaehtoinen.
Vihervuoren mukaan menettely pitäisi muuttaa pakolliseksi.
Vihervuoren mielestä myös uraanin ja toriumin lupamenettelyä tulee järkeistää niin, ettei koko kaivoslupaa yksityiskohtineen jouduttaisi käsittelemään valtioneuvoston yleisistunnossa.
”Asiaan vaikuttaa muun ohella, että ydinenergialain mukainen lupaharkinta valtioneuvostossa sisältää oikeusharkintaisesta kaivosluvasta poiketen vahvan tarkoituksenmukaisuuselementin”, Vihervuori kirjoittaa.
Yhteensä eri selvityskohtia on Vihervuoren arvioinnissa 23.
Ne vaihtelevat kaavoituksesta ja kunnan aseman parantamisesta merenpohjan mineraalien kaltaisiin erityiskysymyksiin.
Selvityksen päälinjana on kuitenkin se, että kaivoslainsäädäntöön ei tarvitse Suomessa tehdä merkittäviä muutoksia.
Vihervuori kertoi arvioinnin julkistustapahtumassa käyneen kolmen kuukauden aikana eri näkökohtia läpi eri intressitahojen kanssa niin, että hankkeeseen saattoi ottaa kantaa myös ministeriöiden otakantaa.fi-sivustossa.
”Palaute oli äärimmäisen ristiriitaista ja epätasaista. Toki ehdotukset ja toiveet menevät ristiin. Kaikkea ei siis voi toteuttaa”, Vihervuori kertoi.
Selvityksessä ei kyseenalaistettu sitä, että Suomessa kuka tahansa saa vallata https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005949676.htmlkaavoittamattomalta alueelta maan itselleen niin, että löydetyt mineraalit kuuluvat valtaajalle.
Vihervuoren mukaan käytännön perustuslaillisuus on kuitenkin käyty läpi arvioinnissa.
Hän kertoi asettaneen oman pääfokuksensa selvitystyössä ”lainsäädännön toimivuuteen”.
Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+peltonen kiitti Vihervuoren arviointia varsin hyvin tehdyksi työksi kolmen kuukauden tiukassa aikataulussa.
Peltosen mukaan arvioinnin havainnot on annettu suoraan tuoreen hallituksen tietoon ja moni asia on huomioitu jo hallitusohjelmassa.
Peltonen kiinnitti huomiota siihen, että kaivostoiminnan palauttaminen ykkösveroluokkaan sähköveron osalta tarkoittaa toimialalle 30 miljoonan euron vuotuista verorasitetta sitten kun sähköveroa tullaan muuttamaan.
Hallitus selvittää valtiovarainministeriön johdolla sitä, millainen verojalanjälki kaivosyhtiöiden toiminnasta Suomeen jää ja miten se kohdistuu esimerkiksi suhteessa maanomistajiin.
Hanke voi mahdollisesti muuttaa olennaisestikin sitä, miten Suomessa olevien mineraalivarojen hyödyntämisen voitot jaetaan kansakunnan ja kaivosyhtiöiden kesken.
”Tärkeintä on toimintaympäristön kokonaistoimivuus”, Peltonen linjasi. Hän painotti puheessaan sitä, että kaivosteollisuus on aidosti globaalia liiketoimintaa.
Vihervuori arvioi kaivoslainsäädännön toimivuutta työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Hänen mukaansa esimerkiksi kaivoksen lopettamisissa sekaannusta ja epätarkoituksenmukaisuutta aiheuttaa se, että alueita ennallistetaan kahdella eri lailla ja niiden määräämillä vakuuksilla, ympäristösuojelulailla ja ja kaivoslailla.
Vihervuoren mukaan vakuuksia tulisi voida käyttää koordinoidusti ristiin.
Samoin vakuuksien korvaustasoja tulisi nostaa, Vihervuori ehdottaa.
”Näyttää siltä, että vakuustaso on jonkin verran hieman liian alhainen, jotain voi tulkinnan muutoksillakin tehdä”, Vihervuori sanoi selvityksensä julkistamistilaisuudessa Helsingissä maanantaina. Vihervuori on oikeustieteen tohtori ja entinen hallinto-oikeuden presidentti.
Vihervuori ehdottaa myös, että ympäristö- ja kaivosluvat tulisi jatkossa hakea yhdestä paikasta. Ne tulisi myös käsitellä yhdessä tai luvat tulisi jopa yhdistää, Vihervuori ehdottaa.
Nykyinen kahden eri lain, ympäristönsuojelulain ja kaivoslain noudattaminen ja tulkinta lisää Vihervuoren mukaan aukkojen vaaraa.
Nyt kaivosluvan myöntää Tukes ja ympäristöluvan aluehallintoviranomainen. Maaliskuussa lakia muutettiin niin, että luvat voi jatkossa hakea aluehallintovirastosta, mutta menettely on vapaaehtoinen.
Vihervuoren mukaan menettely pitäisi muuttaa pakolliseksi.
Vihervuoren mielestä myös uraanin ja toriumin lupamenettelyä tulee järkeistää niin, ettei koko kaivoslupaa yksityiskohtineen jouduttaisi käsittelemään valtioneuvoston yleisistunnossa.
”Asiaan vaikuttaa muun ohella, että ydinenergialain mukainen lupaharkinta valtioneuvostossa sisältää oikeusharkintaisesta kaivosluvasta poiketen vahvan tarkoituksenmukaisuuselementin”, Vihervuori kirjoittaa.
Yhteensä eri selvityskohtia on Vihervuoren arvioinnissa 23.
Ne vaihtelevat kaavoituksesta ja kunnan aseman parantamisesta merenpohjan mineraalien kaltaisiin erityiskysymyksiin.
Selvityksen päälinjana on kuitenkin se, että kaivoslainsäädäntöön ei tarvitse Suomessa tehdä merkittäviä muutoksia.
Vihervuori kertoi arvioinnin julkistustapahtumassa käyneen kolmen kuukauden aikana eri näkökohtia läpi eri intressitahojen kanssa niin, että hankkeeseen saattoi ottaa kantaa myös ministeriöiden otakantaa.fi-sivustossa.
”Palaute oli äärimmäisen ristiriitaista ja epätasaista. Toki ehdotukset ja toiveet menevät ristiin. Kaikkea ei siis voi toteuttaa”, Vihervuori kertoi.
Selvityksessä ei kyseenalaistettu sitä, että Suomessa kuka tahansa saa vallata https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005949676.htmlkaavoittamattomalta alueelta maan itselleen niin, että löydetyt mineraalit kuuluvat valtaajalle.
Vihervuoren mukaan käytännön perustuslaillisuus on kuitenkin käyty läpi arvioinnissa.
Hän kertoi asettaneen oman pääfokuksensa selvitystyössä ”lainsäädännön toimivuuteen”.
Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+peltonen kiitti Vihervuoren arviointia varsin hyvin tehdyksi työksi kolmen kuukauden tiukassa aikataulussa.
Peltosen mukaan arvioinnin havainnot on annettu suoraan tuoreen hallituksen tietoon ja moni asia on huomioitu jo hallitusohjelmassa.
Peltonen kiinnitti huomiota siihen, että kaivostoiminnan palauttaminen ykkösveroluokkaan sähköveron osalta tarkoittaa toimialalle 30 miljoonan euron vuotuista verorasitetta sitten kun sähköveroa tullaan muuttamaan.
Hallitus selvittää valtiovarainministeriön johdolla sitä, millainen verojalanjälki kaivosyhtiöiden toiminnasta Suomeen jää ja miten se kohdistuu esimerkiksi suhteessa maanomistajiin.
Hanke voi mahdollisesti muuttaa olennaisestikin sitä, miten Suomessa olevien mineraalivarojen hyödyntämisen voitot jaetaan kansakunnan ja kaivosyhtiöiden kesken.
”Tärkeintä on toimintaympäristön kokonaistoimivuus”, Peltonen linjasi. Hän painotti puheessaan sitä, että kaivosteollisuus on aidosti globaalia liiketoimintaa.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Kaivokset Seuraa
- Juha-Pekka Raeste Seuraa
- Korkein hallinto-oikeus Seuraa
- Talous Seuraa
Kommentit