Viisi ilmiötä selittää, kuinka ihmisten ikääntyminen mullistaa maailmantaloutta – eikä ainoastaan huonolla tavalla

”Jotkut kutsuvat näitä hopeisiksi, mutta minä kutsun niitä valkoisiksi. Ja ne ovat kauniit”, sanoi Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagardehttps://www.hs.fi/haku/?query=christine+lagarde, 63.

Hän viittasi hiuksiinsa ja Helsingissä tällä viikolla järjestettävän konferenssin nimeen, hopeatalouteen (Silver economy). Ikääntymistä käsittelevä kansainvälinen konferenssi on yksi Suomen EU-puheen­johtajuuskauden suurtapahtumista.

Konferenssin on tarkoitus vaihtaa perinteisesti ongelmakeskeistä näkökulmaa ikääntymiseen. Eliniän piteneminen on iloinen asia. Vaikka se haastaa talouden, se luo myös kokonaan uusia markkinoita ja kansantaloudellisiakin mahdollisuuksia.

Lagarde, joka on käytännössä valittu Euroopan keskuspankin seuraavaksi pääjohtajaksi, on itse paras mainos sanomalleen. Videotervehdyksessään hän muistutti, että yli 65-vuotiaisiin liittyy valtava hyödyntämätön tuotantopotentiaali, joka pitää saada käyttöön.

Konferenssi herätti monta muutakin kiinnostavaa ajatusta.

1. Väestön ikääntyminen koskee suurta osaa maailmasta

Ikääntymisestä on paasattu Suomessa jo vuosikymmeniä. Vuonna 2030 neljännes suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Suomi onkin yksi nopeimmin vanhenevista maista, mutta ei suinkaan ainut.

Esimerkiksi Kiinassa on vuonna 2040 noin 100 miljoonaa yli 80-vuotiasta ihmistä.

Singaporessa on juuri hyväksytty koko terveydenhoidon ja hoivan kattava vanhusohjelma, joka laajentaa julkisen sektorin vastuuta vanhusten terveyden ja hoivan rahoituksesta. Näin on ollut maan terveysministerin Amy Khorin https://www.hs.fi/haku/?query=amy+khorinmukaan välttämätöntä toimia.

Hollannissa kokeillaan kyliä ja asuinalueita, jotka on tarkoitettu ikääntyville. Ajatuksena on, että asukkaat muodostavat osuuskunnan, jossa autetaan toisia ja hankitaan yhdessä palveluita.

”Meillä on melko antelias hoivavakuutusjärjestelmä, ja meidän on kokeiltava toisenlaisia ratkaisuja”, Hollannin terveysministeriön ohjelmajohtaja Reinier Koppelaar https://www.hs.fi/haku/?query=reinier+koppelaarsanoi.

2. Eliniän piteneminen on iloinen asia

Ikääntymisen herättämien huolien taakse jää usein se tosiasia, että eliniän piteneminen on ihmiskunnan riemuvoitto. Länsimaissa elinikä on pidentynyt toisen maailmansodan jälkeen 25 vuodella.

Se on muun muassa lääketieteen kehityksen, koulutuksen ja yleisen elintason nousun ansiota.

Talousjärjestö OECD:n johtaja Stefano Scarpetta https://www.hs.fi/haku/?query=stefano+scarpettahuomautti, että suurin osa näistä lisävuosista on laadukasta elämää. Haaste on se, etteivät eläkejärjestelmät tai työelämä ole ottaneet riittävästi eliniän pitenemistä huomioon.

Työllisyysaste madaltuu erilaisista syistä jo paljon ennen virallista eläkeikää monissa maissa.

3. Ikääntyvät ovat iso kuluttajaryhmä ja työvoiman lähde

”Jokaisella yrityksellä pitäisi olla ikääntymisstrategia”, sanoi kotihoitoa tarjoavan Home Instead -yhtiön toimitusjohtaja Jeff Huberhttps://www.hs.fi/haku/?query=jeff+huber.

Huberin mukaan syntyvyyden lasku tarkoittaa sitä, että kaikki yritykset kärsivät ennen pitkään työvoimapulasta. Yritysten on ratkaistava, miten ihmiset saadaan pysymään töissä ja tuottavina huomattavasti nykyistä pidempään.

”On mietittävä, miten 60–70-vuotiaat saadaan uudelleen kouluttautumaan ja luomaan itsensä uudelleen, koska nuoria ei ole saatavilla”, Huber sanoi.

Yhdysvalloissa hoiva-alalla on jo nyt erityisen huutava työvoimapula.

Ratkaisut voivat olla myös rakenteellisia. Noin 50-vuotiaiden naisten työllisyysaste heikkenee jo monissa Euroopan maissa, koska he irtautuvat työelämästä hoivaamaan ikääntyviä vanhempiaan.

Samaan aikaan ikääntyvien kasvava määrä luo kokonaan uusia markkinoita.

”Kotihoitoalaa, jossa me toimimme, ei ollut olemassakaan 25 vuotta sitten ja nyt se on yksi nopeimmin kasvavia aloja. Pankit panostavat uudenlaisiin sijoitustuotteisiin, lääketeollisuus panostaa sairauksien ennaltaehkäisyyn niiden hoidon sijaan”, Huber sanoi.

Hän peräänkuuluttaa uusia keksintöjä monella muullakin alalla.

4. Laadukkaiden elinvuosien pohja luodaan nuorena

Monet asiantuntijat korostivat nuoruuden merkitystä laadukkaiden elinvuosien pohjana. Sekä työkyvyn että vanhuuden elämänlaadun kannalta koulutustaso ja nuoruuden elintavat ovat keskeisiä.

OECD:n Scarpetta luetteli tutkimusaineistoa, jonka mukaan korkea koulutus tarkoittaa selvästi parempaa työkykyä keski-iässä sekä pidempää elinaikaa erityisesti miehillä.

Pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyssä keskeisiä ovat nuorena omaksutut elintavat.

5. Ikääntyneiden palveluja pitäisi luoda yhdessä ikääntyneiden kanssa

Monimutkaiset palvelut ovat monille ikääntyneille liian hankalia käyttää.

Siksi ikääntyneitä pitäisi ottaa laajemmin mukaan tuotteiden kehittämiseen, sanoi Euroopan ikääntyneiden järjestön AGE:n pääsihteeri Anne-Sophie Parenthttps://www.hs.fi/haku/?query=anne-sophie+parent.

”Esimerkiksi pankkipalveluiden digitalisaatio on tehnyt palveluista monille ikääntyville vaikeita käyttää”, hän sanoi.

Oikaisu 10.7. klo 8.35: Hollanin kokemuksista kertoi konferenssissa terveysministeriön ohjelmajohtaja Reinier Koppelaar eikä ministeri Hugo De Jong niin kuin artikkelissa luki.