Talous

Suurin osa EU:n kehitysmiljardeista menee Itä- ja Pohjois-Suomelle: ”Massiivinen tulonsiirto etelästä ja lännestä”

”Millä ihmeen perusteella Oulu saa moninkertaisesti enemmän tukea kuin Kotka?” maakuntajohtaja ihmettelee.

Vaasan ammattikorkeakoulun konetekniikan lehtori Mika Billing haki viime vuonna Pohjanmaan liitolta EU-hankerahaa opiskeluprojektiin, jonka tarkoitus oli pilotoida teollisuusrobottien käyttöä yrityksissä.

Aiemmin Vaasa oli saanut yhdessä Turun ja Tampereen ammattikorkeakoulujen kanssa hankerahaa projektiin, jossa kehitettiin korkeakoulujen yhteistyötä.

”Se onnistui todella hyvin”, Billing sanoo.

Robottiprojekti olisi ollut jatkoa aiemmalle projektille. Billing opiskelijoineen joutui kuitenkin pettymään, vaikka Pohjanmaan liiton mielestä hankkeen idea oli hyvä.

Hankerahaa ei vain yksinkertaisesti ollut enää jäljellä.

Tilanne on tuttu etenkin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Suomi saa EU:lta seitsemäksi vuodeksi kerrallaan rahaa, joka on tarkoitus käyttää aluekehitykseen. Kuluvalle rahoituskaudelle eli vuosille 2014–2021 Suomi sai EU:lta 1,3 miljardia euroa.

Rahaa voivat hakea erilaisiin hankkeisiin esimerkiksi yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yhdistykset. Seuraava seitsenvuotiskausi alkaa vuonna 2021, ja sen valmistelu on nyt käynnissä.

Itä- ja Pohjois-Suomi on hotkaissut valtaosan, yli 60 prosenttia, potista vuodesta 1995 asti. Alueella asuu noin 23 prosenttia Suomen väestöstä.

”Tässä on kyse miljardiluokan tulonsiirrosta etelästä ja lännestä itään ja pohjoiseen”, sanoo Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.



Ahosen mielestä rahat on jaettu jo pitkään epäreilusti, eikä sama meno saa jatkua. Samaa mieltä ovat kaikki Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat, joihin tässä yhteydessä luetaan etelästä Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Varsinais-Suomi sekä lännestä Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Suomi.

Jaottelusta erillisiä ovat Uusimaa ja Ahvenanmaa. Näillä maakunnilla menee hyvin, joten ne saavat niin sanottua kehittyvien alueiden rahaa.

Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Länsi-Suomi ja Etelä-Suomi puolestaan saavat niin sanottua siirtymäalueiden rahaa. Tämän potin suuruus oli viimeksi 720 miljoonaa euroa. Sen lisäksi valtio lisää jokaisen alueen osuuteen omaa rahoitusta, jonka suuruus vastaa suhdeluvultaan EU-rahaa.

Tämän lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomi saavat vielä erillistä pohjoisen harvaan asutun alueen tukea, joka on varmistettu EU:n liittymissopimuksessa.

Nyt länsi ja etelä vaativat siirtymäaluerahasta isompaa siivua itselleen. Niiden mielestä rahat pitäisi jakaa suoraan väkiluvun mukaan.

Idässä ja pohjoisessa rahanjaosta ollaan tyystin eri mieltä. Maakunnat katsovat, että ne ovat oikeutettuja isompaan osuuteen siksi, että rakennerahaston idea on tasoittaa alueiden eroja.

”En näe, että Länsi- ja Etelä-Suomen vaatimuksilla on mitään pohjaa. Koheesiopolitiikan perusjuoni katoaa kokonaan, jos rahoja ruvetaan jakamaan väkiluvun mukaan. Pitää myös muistaa, että suurin osa kansallisista innovaatio- ja yritystuista menee Etelä- ja Länsi-Suomeen”, sanoo Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat edelleen jäljessä muuta Suomea niin vauraudessa, elinvoimassa, huoltosuhteessa kuin väestökehityksessä. Alueellista tasoittumista eli koheesiota on kuitenkin viime vuosina tapahtunut.

Aluetutkija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä tutki alueiden tunnuslukuja vuosina 2008–2018 ja havaitsi, että Itä- ja Pohjois-Suomi on parantanut monella mittarilla. Esimerkiksi BKT kasvoi suhteellisesti toiseksi eniten, ja myös työllisyys parani suhteellisesti eniten kaikista alueista.



Malisen mielestä erojen tasoittuminen ei ole syy jakaa rahoja uusiksi.

”Kyllähän erojen pitikin kaventua. Sehän kertoo siitä, että rahoilla on ollut vaikutusta.”

Toisaalta väestönkasvua ja vetovoimaa mitatessa Itä- ja Pohjois-Suomen alue laahaa edelleen muita perässä. Se oli alueista ainoa, joka menetti väestöä vuosina 2008–2018.

Hämeen liiton Ahonen kuitenkin muistuttaa, että alueet eivät ole sisäisesti lainkaan homogeenisiä. Kaikkialla Etelä-Suomessa ei suinkaan mene paremmin kuin koko Itä- ja Pohjois-Suomessa.

”Millä ihmeen perusteella Oulu saa moninkertaisesti enemmän tukea kuin vaikka Kotka, joka on isoissa vaikeuksissa?” Ahonen ihmettelee.

Alueiden erojen tasoittaminen ei ole rakennerahojen ainoa kriteeri, vaan myös tehokkuutta ja vaikuttavuutta mitataan.

”Jos tarkoitus on saada ihmisiä työllistymään ja yrityksiä kehittymään, niin kannattaisiko rahaa jakaa vähän tasaisemmin sen mukaan, missä on työttömiä ja yrityksiä. Hyöty jokaisesta lisäeurosta Pohjois-Suomeen on aina vaan pienempi. Etelä- ja Länsi-Suomessa on paljon kohteita, joissa samalla eurolla saataisiin aikaan enemmän”, sanoo Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie.

Länsi- ja Etelä-Suomessa on esimerkiksi yhteensä viisi yliopistoa, kun Itä- ja Pohjois-Suomessa on kaksi. EU-komissio on päättänyt, että seuraavalla kaudella rahoja täytyy laittaa erityisesti tutkimus- ja innovaatiotyöhön, joten yliopistot ovat varsin potentiaalisia rahan hakijoita.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) laskelmien mukaan EU:n rakennerahastot ovat vuosina 2014–2019 olleet myötävaikuttamassa noin 7  000 työpaikan ja 350 yrityksen syntymiseen. Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitsee näistä yrityksistä noin puolet ja työpaikoista noin kaksi kolmasosaa.

Rahojen vaikuttavuutta ei ole aivan yksinkertaista mitata. TEM:n mukaan tutkimukseen ja innovaatioihin liittyvissä hankkeissa Länsi- ja Etelä-Suomi on ollut tehokkaampi, mutta asiaan vaikuttaa se, että alueilla on enemmän tutkimuskeskuksia, ja hankerahasta kilpaillaan kovemmin.

Rahojen jako Suomen sisällä on maan oma poliittinen päätös. Ehdotuksen esittelee elinkeinoministeri hallituksen hyväksyttäväksi.

TEM:n aluekehitysjohtaja Johanna Osenius sanoo, että rahojen jako on tasapainoilua koheesionäkökulman ja vaikuttavuuden välillä. Alueellisten erojen tasoittamisen lisäksi rahaa on tarkoitus jakaa myös sosiaalisten erojen tasoittamiseen, eli tukea esimerkiksi työttömiä ja ehkäistä eriarvoistumista.

”Lukumäärällisesti katsottuna ne ihmiset, jotka tarvitsevat sosiaalista tukea, ovat Etelä- ja Länsi-Suomessa”, Osenius sanoo.

Lisäksi EU:n koheesiopolitiikan tarkoituksena on tasoittaa eroja EU:n sisällä ja lisätä unionin kilpailukykyä. Tämä tarkoittaa sitä, että rahan pitäisi tuottaa lisää rahaa, työpaikkoja ja yrityksiä.

On poliittinen valinta, painotetaanko enemmän Suomen sisäistä koheesiota vai sellaista kehitystä, josta todennäköisemmin hyötyy taloudellisesti koko Suomi ja Eurooppa.

Aluerahoihin liittyy poliittisia intohimoja, koska summat ovat isoja.

Edellisellä kierroksella silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) ehdotti, että maakuntajohtajat neuvottelevat asian keskenään. Silloin päästiin sopuun, mutta nyt Länsi- ja Etelä-Suomi ovat heränneet vaatimaan isompaa osuutta sen verran aktiivisesti, että asiaa ei välttämättä lähdetä ratkaisemaan maakuntajohtajien kesken.

Hallitusohjelmassa on viitteitä siihen, että hallitus suosisi vanhaa linjaa.

”EU:n koheesiopolitiikassa pyritään turvaamaan aluekehitysrahoituksen taso sekä harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja tukien pysyvyys”, kuuluu tarkka kirjaus.

Rahanjaosta päättävä ministeri on tällä kertaa Katri Kulmuni (kesk), joka on kotoisin Lapista. Tämä seikka tuskin vähentää Etelä- ja Länsi-Suomen huolta.

Tästä on kyse

EU:n rakennerahastot


 EU jakaa rahaa aluekehittämiseen.

 Suomi sai viimeksi 1,3 miljardia euroa.

 Päälle tulee rahaa valtion kassasta.

 Itä- ja Pohjois-Suomi on saanut rahasta valtaosan.

 Länsi- ja Etelä-Suomi vaativat nyt itselleen isompaa osuutta.

 Rahaa voivat hakea esimerkiksi yliopistot, yritykset ja järjestöt.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Perheenisä Kim Holvialan silmien alla liikkui vuosia huumeita – Nyt hän kertoo, miten Tor-verkon pimeä huumekauppa toimii

      Tilaajille
    3. 3

      ”Merkittävin päätös, minkä Kone on koskaan tehnyt” – Suomalaisella hissijätillä on edessään valtava valinta, joka ei ole vain yhtiön omissa käsissä

    4. 4

      Yhdysvaltain edustajainhuone vaatii selvitystä siitä, onko punkkien kantaman borrelioosin leviämisen syynä Pentagonin bioaseohjelma

    5. 5

      67 kylmän sodan ydinpommia jätti jälkensä: Marshallinsaarilla säteilee paikoin voimakkaammin kuin Tšernobylin alueella

    6. 6

      Ihmiset ovat erilaisia lukemattomin eri tavoin, mutta yhdessä asiassa he ovat samanlaisia

    7. 7

      Rankan treenin jälkeen seuraava tunti on palautumisen kannalta tärkein, ja silloin kylmästä suihkusta voi olla haittaa

    8. 8

      Pyöräilijöiden suosima Pohjoisbaana kärsi vauriosta heti ensimmäisenä talvenaan: nyt uudehkon pyörätien kunto on paikoitellen karmea

    9. 9

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    10. 10

      Hallitus kaavailee jälleen uutta kielistrategiaa, mutta mitä tapahtui alle kymmenen vuotta sitten laaditulle ”kärkihankkeelle”?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    3. 3

      Kaiken nähnyt kaupunkitutkija jättää Helsingin yliopiston ja sanoo viimeisen sanansa: Helsinki ei ole vieläkään oikea kaupunki

    4. 4

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    5. 5

      Pahan olon tunnustaminen ihmissuhteessa on hyvä merkki

    6. 6

      Brittilehti The Guardian lyttää tylyin sanakääntein suomalaisten rakastaman Helene Schjerfbeckin näyttelyn: ”Kylmä suihku kakkoslaatuista taidetta”

    7. 7

      Yhdysvaltain edustajainhuone vaatii selvitystä siitä, onko punkkien kantaman borrelioosin leviämisen syynä Pentagonin bioaseohjelma

    8. 8

      Kaksi olutta päivässä nostaa painoa jopa pari kiloa kuukaudessa

      Tilaajille
    9. 9

      Venäjä-trollien vainoama Ylen toimittaja Jessikka Aro oli Yhdys­valtain alahuoneen kuultavana Venäjän informaatio­sodasta

    10. 10

      HS selvitti Rinteen hallituksen avustajien taustat: Tässä ovat hallituksen näkymättömät vallankäyttäjät

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhde etenee kolmessa vaiheessa ja yhdessä niistä on suurin riski erota – ongelmia voi ehkäistä, kun tekee muutaman asian ajoissa

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Tunteiden välttely voi johtaa elämään, jota ei halua elää – Psykologi Arto Pietikäisellä on siihen ratkaisu, jota moni ei halua kuulla

      Tilaajille
    4. 4

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    5. 5

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    6. 6

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    7. 7

      Töölönlahdelle rakennettiin kymmenen jalkapallokentän kokoinen puisto, jossa ei viihdy oikein kukaan

    8. 8

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    9. 9

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    10. 10

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    11. Näytä lisää