Talous
Google-käyttäjien äänitiedostoja vuoti medialle, yhtiö syyttää alihankkijaa
Google tutkii käyttäjiensä äänitiedostojen vuotoa medialle, ohjelmistoyhtiö kertoi blogissaan https://www.blog.google/products/assistant/more-information-about-our-processes-safeguard-speech-data/perjantaina.
Yhtiön mukaan vuodon takana on sen puheteknologian kehitystä tekevä alihankkija. Alihankkija on rikkonut Googlen tietoturvakäytäntöjä vuotamalla hollanninkielisiä äänitiedostoja, yhtiö kirjoittaa blogissaan.
”Teemme täydellisen selvityksen siitä, miten näitä tietoja suojataan, jotta tämänkaltaista väärinkäyttöä ei tapahtuisi uudestaan”, Google kirjoittaa blogissaan.
Asian tiimoilta tullaan ryhtymään toimenpiteisiin, yhtiö kertoo.
Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Jussi Eronen https://www.hs.fi/haku/?query=jussi+eronenarvioi, että tietoturvariskit liittyvät erityisesti Googlen ja Applen käyttämiin alihankkijoihin.
”Alihankintaa hankkivalla yrityksellä voi olla isot resurssit, joilla huolehtia tietoturvasta. Pienemmillä alihankintayrityksillä näin ei välttämättä ole”, Eronen sanoo.
Googlen käyttäjien äänitiedostoja vuoti julkisuuteen keskiviikkonahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006169634.html, kun Belgian hollanninkielinen televisioyhtiö VRT sai haltuunsa noin tuhat Google Assistant -sovelluksella tehtyä äänitallennetta.
VRT julkaisi näytteitä äänitallenteista Twitter-tilillään sekä kuuntelutti äänitteitä niillä puhuvilla ihmisillä.
HS kertoi torstainahttps://www.hs.fi/talous/art-2000006170875.html, että Googlen ja Applen alihankkijat kuuntelevat myös suomalaisten käyttäjien äänitiedostoja. Ääniviestien joukossa on ollut myös intiimejä tai tunnistettavia viestejä, joita on nauhoitettu ihmisten käyttäessä puheentunnistusohjelmia. Osa viesteistä on ollut myös vahingossa nauhoitettuja.
Erosen mukaan suomalaisten älylaitteiden kautta nauhoitettujen puheiden ja äänten kuunteleminen eri yrityksissä on osa laajempaa ongelmavyyhtiä. Kuuntelua on tehty yrityksissä laadunvalvonnan nimissä.
”Yritykset eivät ole kertoneet tästä kovin avoimesti tai ymmärrettävästi. Vastaavia kohuja on syntynyt esimerkiksi kuvantunnistusohjelmien suhteen”, hän sanoo.
Erosen mukaan ihmiset eivät usein ymmärrä mihin ryhtyvät, kun he hyväksyvät käyttöehdot, joissa he sitoutuvat luovuttamaan tietojaan yritykselle.
”Käyttöehdot ovat usein laajoja lakitekstejä, joista on hankala poimia olennaisia asioita. Jotkin yritykset ovat tosin pyrkineet selkeämpään viestintään”, hän sanoo.
Riskejä voi liittyä myös nauhoitusten sisältöön, jos ääninauhalla puhutaan esimerkiksi arkaluontoisista asioista. Eronen ei kuitenkaan usko, että nauhat olisivat rikollisille erityisen houkuttelevia kohteita.
”Nauhoitteita on paljon, ja suurin osa niistä ei sisällä tietoja, joita voisi hyödyntää rikollisesti”, hän toteaa.
Tuotteissa, joihin liittyy tietoturvaongelmia, ei Erosen mukaan ole vielä niin paljon sääntelyä kuin perinteisemmillä aloilla.
”Jos esimerkiksi leluvalmistaja haluaa tuoda uuden lasten lelun Euroopan markkinoille, liittyy siihen runsaasti sääntelyä, muun muassa materiaalien pitää olla palonkestäviä ja laturin sähköturvallinen. Mutta lelun sisältämää ohjelmistoa ei ole säännelty tietoturvan osalta”, Eronen vertaa.
Tietotekniikka on tullut vasta muutaman viime vuoden aikana osaksi ihmisten henkilökohtaista elämää esimerkiksi älylaitteiden myötä. Erosen mukaan tämä on yksi syy siihen, miksi sääntelyä ei vielä juuri ole.
”Olemme tilanteessa, jossa uusi tietotekniikka mahdollistaa uusia keksintöjä jatkuvasti”, hän lisää.
Jos tietoturvaa alettaisiin säännellä entistä enemmän esimerkiksi minimivaatimustasojen avulla, tarkoittaisi se myös sitä, että jonkun pitäisi tarkistaa ja valvoa tuotteita etukäteen.
”Se taas maksaisi ja veisi aikaa sekä väistämättä hidastaisi innovointia ja kehitystä. Kun ala vakiintuu, sääntelyn tarve tunnistetaan todennäköisesti paremmin”, Eronen sanoo.
Eronen vertaa tilannetta autojen tuloon markkinoille. Niitä ei vielä tuolloin säännelty esimerkiksi katsastusvelvoitteilla tai turvallisuusvaatimuksilla kuten nykyään.
”Kaikkien organisaatioiden tulisi kuitenkin pitää huolta tietoturvan hyvästä tasosta. Varsinkin silloin, mitä enemmän ja arvokkaampaa yrityksen keräämä tieto on”, Eronen sanoo.
Yhtiön mukaan vuodon takana on sen puheteknologian kehitystä tekevä alihankkija. Alihankkija on rikkonut Googlen tietoturvakäytäntöjä vuotamalla hollanninkielisiä äänitiedostoja, yhtiö kirjoittaa blogissaan.
”Teemme täydellisen selvityksen siitä, miten näitä tietoja suojataan, jotta tämänkaltaista väärinkäyttöä ei tapahtuisi uudestaan”, Google kirjoittaa blogissaan.
Asian tiimoilta tullaan ryhtymään toimenpiteisiin, yhtiö kertoo.
Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Jussi Eronen https://www.hs.fi/haku/?query=jussi+eronenarvioi, että tietoturvariskit liittyvät erityisesti Googlen ja Applen käyttämiin alihankkijoihin.
”Alihankintaa hankkivalla yrityksellä voi olla isot resurssit, joilla huolehtia tietoturvasta. Pienemmillä alihankintayrityksillä näin ei välttämättä ole”, Eronen sanoo.
Googlen käyttäjien äänitiedostoja vuoti julkisuuteen keskiviikkonahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006169634.html, kun Belgian hollanninkielinen televisioyhtiö VRT sai haltuunsa noin tuhat Google Assistant -sovelluksella tehtyä äänitallennetta.
VRT julkaisi näytteitä äänitallenteista Twitter-tilillään sekä kuuntelutti äänitteitä niillä puhuvilla ihmisillä.
HS kertoi torstainahttps://www.hs.fi/talous/art-2000006170875.html, että Googlen ja Applen alihankkijat kuuntelevat myös suomalaisten käyttäjien äänitiedostoja. Ääniviestien joukossa on ollut myös intiimejä tai tunnistettavia viestejä, joita on nauhoitettu ihmisten käyttäessä puheentunnistusohjelmia. Osa viesteistä on ollut myös vahingossa nauhoitettuja.
Erosen mukaan suomalaisten älylaitteiden kautta nauhoitettujen puheiden ja äänten kuunteleminen eri yrityksissä on osa laajempaa ongelmavyyhtiä. Kuuntelua on tehty yrityksissä laadunvalvonnan nimissä.
”Yritykset eivät ole kertoneet tästä kovin avoimesti tai ymmärrettävästi. Vastaavia kohuja on syntynyt esimerkiksi kuvantunnistusohjelmien suhteen”, hän sanoo.
Erosen mukaan ihmiset eivät usein ymmärrä mihin ryhtyvät, kun he hyväksyvät käyttöehdot, joissa he sitoutuvat luovuttamaan tietojaan yritykselle.
”Käyttöehdot ovat usein laajoja lakitekstejä, joista on hankala poimia olennaisia asioita. Jotkin yritykset ovat tosin pyrkineet selkeämpään viestintään”, hän sanoo.
Riskejä voi liittyä myös nauhoitusten sisältöön, jos ääninauhalla puhutaan esimerkiksi arkaluontoisista asioista. Eronen ei kuitenkaan usko, että nauhat olisivat rikollisille erityisen houkuttelevia kohteita.
”Nauhoitteita on paljon, ja suurin osa niistä ei sisällä tietoja, joita voisi hyödyntää rikollisesti”, hän toteaa.
Tuotteissa, joihin liittyy tietoturvaongelmia, ei Erosen mukaan ole vielä niin paljon sääntelyä kuin perinteisemmillä aloilla.
”Jos esimerkiksi leluvalmistaja haluaa tuoda uuden lasten lelun Euroopan markkinoille, liittyy siihen runsaasti sääntelyä, muun muassa materiaalien pitää olla palonkestäviä ja laturin sähköturvallinen. Mutta lelun sisältämää ohjelmistoa ei ole säännelty tietoturvan osalta”, Eronen vertaa.
Tietotekniikka on tullut vasta muutaman viime vuoden aikana osaksi ihmisten henkilökohtaista elämää esimerkiksi älylaitteiden myötä. Erosen mukaan tämä on yksi syy siihen, miksi sääntelyä ei vielä juuri ole.
”Olemme tilanteessa, jossa uusi tietotekniikka mahdollistaa uusia keksintöjä jatkuvasti”, hän lisää.
Jos tietoturvaa alettaisiin säännellä entistä enemmän esimerkiksi minimivaatimustasojen avulla, tarkoittaisi se myös sitä, että jonkun pitäisi tarkistaa ja valvoa tuotteita etukäteen.
”Se taas maksaisi ja veisi aikaa sekä väistämättä hidastaisi innovointia ja kehitystä. Kun ala vakiintuu, sääntelyn tarve tunnistetaan todennäköisesti paremmin”, Eronen sanoo.
Eronen vertaa tilannetta autojen tuloon markkinoille. Niitä ei vielä tuolloin säännelty esimerkiksi katsastusvelvoitteilla tai turvallisuusvaatimuksilla kuten nykyään.
”Kaikkien organisaatioiden tulisi kuitenkin pitää huolta tietoturvan hyvästä tasosta. Varsinkin silloin, mitä enemmän ja arvokkaampaa yrityksen keräämä tieto on”, Eronen sanoo.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Tietoturva Seuraa
- Datajournalismi Seuraa
- Google Seuraa
- Internet Seuraa
- Teknologia Seuraa
- Tietotekniikka Seuraa
Kommentit