Talous

Alussa on idea, mutta heti sen jälkeen tarvitaan rahaa: Kolme yritystä kertoo, miten alkuun tarvittavat varat saatiin kasaan

Kaksi musiikkia osaamatonta ystävystä kehitti musiikinopiskelupelin, jota myydään kymmenillä miljoonilla. Yousicianin niin kuin muidenkin kasvuyritysten alku on usein pienestä kiinni. HS selvitti, miten kolme menestyvää yritystä onnistui.

Sveitsiläinen fysiikan opiskelija Chris Thür oli tullut vuonna 2007 töihin Tampereen teknilliseen yliopistoon. Liikkeenjohtamisen kurssilla vuonna 2011 hän tutustui sähköinsinööri Mikko Kaipaiseen.

Kurssin päätteeksi miehet menivät hervantalaiseen pubiin oluelle juhlistamaan kurssin projektikilpailun voittoa. Tarkoitus oli tuhlata opettajalta palkintona saatu 20 euroa.

”Kävi ilmi, että olimme molemmat yrittäneet opetella lapsena soittamaan jotain, Mikko kitaraa, minä pianoa. Molempia harmitti, että soittotaito oli jäänyt hankkimatta, mutta perinteinen opetustapa ei vain sopinut meille. Päätimme kehittää uuden tavan oppia musiikkia”, Yousician-yhtiön toimitusjohtaja Thür kertoo.


Näin syntyi liike­idea kahdeksan vuotta sitten.

Viime vuonna Yousi­cianin matkapuhe­linsovellus tuotti yrityk­selle 20,6 miljoo­naa euroa liike­vaihtoa ja 850 000 euroa liike­voittoa. Tänä vuonna odo­tetaan jälleen noin 40 pro­sentin kasvua, eli liike­vaihto lähenee jo kolmea­kymmentä miljoonaa.

Yrityksen konttoreissa Hakaniemen torin laidalla ja New Yorkissa on yhteensä noin sata työntekijää.

Suomeen on syntynyt viime vuosina iso joukko menestyviä kasvuyrityksiä. Peliyhtiöt Rovio ja Supercell etunenässä ovat varmasti tunnetuimmat.

Niiden lisäksi on kymmeniä muita, jotka eivät ehkä ole johtaneet samanlaiseen jättipottiin, mutta kohtuullisen kokoiseen kannattavaan liiketoimintaan kumminkin.

Lähes kaikilla aloittelevilla yrityksillä on yksi suuri haaste. Idean kehittäminen myytäväksi tuotteeksi vaatii rahaa. Sitä tarvitaan vähintään yrittäjän omaan elantoon, mutta yleensä pitää pystyä myös ostamaan tarvikkeita ja palveluita.

Pankista rahaa ei saa, jos liiketoimintaa tai vakuuksia ei ole.

Jos liikeidea on tarpeeksi vakuuttava, joku yksityinen sijoittaja, bisnesenkeli, saattaa innostua jo siitä.

Thür ja Kaipainen esittelivät ideaansa kymmenille sijoittajille. Kaikki totesivat, että se oli raikas ja kiva, mutta rahaa ei silti herunut.

”Olimme toisaalta ilmiömäisen epäsopivia tehtävään. Kummallakaan ei ollut mitään ymmärrystä musiikista tai siitä, miten teknologiayritystä rakennetaan. Sekin varmasti vaikutti.”

Yrityksille on olemassa yhteiskunnan turvaverkko, valtion innovaatiorahoittaja Business Finland ja lainoja takaava Finnvera. Ne voivat auttaa alkuvaiheen tuotekehityksen rahoittamisessa ja myöhemminkin.

Siinä vaiheessa, kun yritys on saanut aikaan liikevaihtoa ja kestävän oloista kasvua, kasvuvaiheen rahoittajista voi olla jo suorastaan tunkua. Erityisesti ulkomaiset pääomasijoittajat ovat rahoittaneet suomalaisia yrityksiä viime vuosina enemmän kuin koskaan.

Pääomasijoittajien mukaan tulo ei toisaalta aina ole pelkästään iloinen asia.

Miten sitten esimerkiksi Yousician onnistui? HS otti selvää, miten se ja kaksi muuta aivan viime aikoina menestykseen noussutta yritystä saivat raha-asiansa järjestymään.

Alku voi olla pienestä kiinni.

Yousician: Slushissa se tapahtui

Thür ja Kaipainen panivat lopulta peliin omat rahansa ja saivat rahoitusta myös perheiltään ja ystäviltään. Rahat riittivät ensimmäisen prototyypin tekemiseen. Söpö Wild Chords -kitaransoittopeli voitti vuoden 2011 Slush-tapahtumassa palkinnon ja herätti Applen mielenkiinnon.

”Apple päätti nostaa sen esiin sovelluskaupassaan. Se oli meille tietysti todella hieno juttu”, Thür kertoo.

Peli teki kauppansa, ja yritys alkoi saada liikevaihtoa. Seuraavana vuonna Lontoossa järjestetyssä kasvuyritys­tapahtumassa myös sijoittajien mielenkiinto heräsi.


Siellä kaverukset ottivat yhdysvaltalaisen siemenvaiheen rahoittajan True Venturen osakkaaksi 1,5 miljoonan dollarin eli noin 1,3 miljoonan euron pääomasijoituksella.

Enempää pääomasijoittajien rahoitusta ei ole otettu mukaan. Näin on säilytetty myös yrittäjien itsenäisyys.

Venture capital -sijoittajat hakevat yleensä erittäin nopeaa kasvua, ja yrityksestä pyritään irtautumaan voitollisesti 5–7 vuoden kuluessa.

”Siinäkään ei ole mitään vikaa, mutta me haluamme tehdä tätä pitkällä aikavälillä. Tarkoituksemme on todella muuttaa ihmisten elämä tarjoamalla heille uutta aktiivista ja luovaa tekemistä pelkän materian kuluttamisen sijaan. Meidän tähtäimessämme ei ole vain nopea rikastuminen”, Thür sanoo.

Päämääräksi tuli tehdä yhtiöstä nopeasti kannattava, jotta kasvua voitaisiin rahoittaa omalla tuloksella. Se onnistui jo vuonna 2014. Yousician on saanut tuotekehityslainaa ja -avustuksia myös Tekesiltä, joka on nykyään osa Business Finlandia.

”Se rahoitus on erittäin tärkeätä ja mahdollistaa pitkäjänteisen tuotekehitystoiminnan.”


Kaksi vuotta sitten yrityksen luvut alkoivat olla niin vakuuttavia, että se pystyi saamaan liiketoiminnan ja kasvun rahoittamiseen myös tavallista pankkilainaa Nordeasta.

Kasvuyritysten pankkirahoituksen saantia on auttanut paljon EU:n Esir-ohjelma, joka tarjoaa lainoille vakuudet. Esir-rahoitusta välittävät monet suomalaiset pankit. Esir-vakuuksia on käytetty myös Yousicianin luotoissa.

”On hyvin poikkeuksellista, että pystyimme kehittämään valmiin kuluttajatuotteen alussa niin pienellä rahasummalla. Siksi olemme pystyneet rahoittamaan toimintamme ilman suurempaa pääomasijoittajien osuutta”, Thür sanoo.


Evondosin lääkeannosrobotti: Pitkä tie valmiiksi tuotteeksi

Tänäänkin moni oslolaisvanhus kuulee koneelta viestin: ”Ping, muistathan ottaa lääkkeesi”. Muistuttelija on suomalaisen Evondosin lääkeannostelurobotti.

Kun asiakas painaa nappia, robotti surauttaa lääkepussukan ulos koneesta. Jos pussia ei oteta kahden tunnin kuluessa pois, kone lähettää ilmoituksen hoitajalle tai omaisille. Hoitaja voi myös lähettää ja vastaanottaa robotin kautta asiakasviestejä.

Kone säästää hoitajien työaikaa, koska hoitokäyntejä ja ajomatkoja ei tarvitse enää tehdä pelkkien lääkkeiden takia.

”Tukholman alueen pilotissa pelkästään hoitajien ajoajassa työtunteja säästyi 6 000 puolessa vuodessa”, toimitusjohtaja Eetu Koski sanoo.


Hoitotyössä käytettävän laitteen kehittäminen on monin verroin kalliimpaa ja työläämpää kuin esimerkiksi kännykkäsovelluksen. Evondosin perusti jo 12 vuotta sitten Mika Apell, jonka opinnäytetyöhön yrityksen idea perustuu.

Ensimmäinen prototyyppi syntyi vasta vuonna 2012 Tekesin tuella. Sitten sitä piti testata ja tutkia ja hankkia sille CE-hyväksyntä. Kaikki tämä maksoi.

”Tekes-lainat olivat ihan keskeisessä asemassa alkuvaiheessa robotin sekä koko etähoitojärjestelmän ja ohjelmistoympäristön kehittämisessä. Ilman Tekesiä tätä palvelua ei olisi olemassa”, Koski sanoo.

Myös Magnus Ehrnrooth perheineen ja muita yksityissijoittajia tuli rahoittamaan yritystä varhaisessa vaiheessa yhteensä noin viidellä miljoonalla eurolla. Ehrnroothit ovat edelleen yrityksen toiseksi suurin omistaja.

Vasta vuonna 2014 yrityksellä oli tarvittavat luvat saanut tuote, jota voitiin alkaa tarjota markkinoille.

Kansainvälistymisen jälkeen vuonna 2017 rahoittajaksi tuli norjalainen pääomasijoittaja Serendipity Partners noin kahdeksalla miljoonalla eurolla osana isompaa rahoituskierrosta. Viime vuoden marraskuussa se ja suomalainen Tradeka sijoittivat vielä 3,6 miljoonaa euroa yhtiöön.

Kosken mukaan käyttökate eli tulos ennen poistoja ja rahoituseriä nousee tänä vuonna positiiviseksi. Liikevaihto kaksinkertaistui viime vuonna edellisvuodesta noin neljään miljoonaan euroon, ja kasvu jatkuu tänä vuonna nopeana.

Työntekijöitä on 70, joista 50 Suomessa ja loput muissa Pohjoismaissa. Robotit valmistetaan Nokian entisissä tuotantotiloissa Salossa.



Rahoitusjärjestelyjen lopputulos on yrityksen perustajien kannalta se, että omistuksesta ja äänivallasta noin 70 prosenttia on yhtiötä rahoittaneilla isoilla sijoittajilla. Myös toimivalla johdolla on osuus.

Hallituksen puheenjohtaja on Serendipity Partnersin osakas, professori Wenche Rolfsen.

Ilman tulevaisuuteen uskovia sijoittajia Evondos ei olisi toisaalta koskaan saanut tuotettaan markkinoille. Kosken mukaan pääomasijoittaja on tuonut yhtiölle paljon muutakin hyötyä kuin elintärkeätä omaa pääomaa.

”Se on terveysteknologiaan erikoistunut sijoittaja, joka ymmärtää alaa ja tuntee tietysti oman maansa markkinat myös hyvin. Siitä on paljon hyötyä.”

Evondos sai hiljattain 30 kuntaa sisältävän palvelusopimuksen Norjasta.

Nyt yritys on päässyt taloudelliseen asemaan, jossa se voi neuvotella normaalista lainarahoituksesta. Asiat rullaavat, ja liiketoiminta kasvaa vauhdikkaasti. Rasitteena ovat silti vielä pitkään alkuvuosien suuret tuotekehityskulut ja kymmeniin miljooniin euroihin nousevat edellisten vuosien tappiot.

Benemen: Sarjayrittäjä sijoitti omia rahojaan

Matkustaja on myöhästynyt jatkolennolta ja on nyt jumissa Frankfurtin lentokentällä. Kun hän soittaa lentoyhtiön asiakaspalvelunumeroon, järjestelmä tunnistaa soittajan, tietää millä lennolla hän on ollut ja tuntee ongelman.

Sen sijaan, että asiakasta pallotellaan numerovalikoissa ja väärillä henkilöillä, puhelu ohjautuukin automaattisesti henkilölle, jonka tehtäväksi on annettu reitittää uudelleen juuri tämän lennon matkustajat, kertoo Benemenin toimitusjohtaja Matti Heikkonen.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole sitä. Kymmenen vuotta sitten perustettu Benemen tekee tällaisia älykkäitä pilvessä toimivia viestintäjärjestelmiä ja on viime vuodet myynyt niitä menestyksellä.


Yrityksen alkutaival eroaa monista kasvuyrityksistä siinä, että perustaja Jouni Purontauksella oli takanaan jo yksi menestystarina. Wicom Communications -yhtiön myynnistä SAP:lle saaduilla rahoilla hän pystyi yhdessä veljiensä kanssa rahoittamaan Benemenin tuotteen alkuvaiheen tuotekehityksen. Lainaa saatiin myös Tekesiltä.

Omistus on säilynyt perustajilla, tosin omistajiksi on nyt otettu myös yrityksen henkilöstö.

Purontaus suhtautuu aiempien kokemustensa perusteella pääomasijoittajiin varauksella.

”Siihen rahoituksen liittyy sellaisia ehtoja, että yrittäjä huomaa olevansa aika nopeasti pelkääjän paikalla ja ajajan paikalla on ihan joku muu”, Purontaus sanoo.

Pääomasijoittajat vaativat Purontauksen kokemuksen mukaan sijoittamalleen pääomalle kovaa korkoa, joka otetaan käytännössä lisäomistuksena, ellei yrityksen arvo nouse odotetusti.

Usein sopimuksiin kuuluu myös ehto, jonka mukaan pääomasijoittaja saa yrityskaupassa rahansa ensin. Pahimmillaan yrityksen perustajalle jää luu käteen.

”Yritystä pitäisi pyrkiä kasvattamaan niin, että sille saadaan nopeasti jotain liiketoimintaa. Silloin kehitystä voidaan rahoittaa omilla tuloilla. Me otimme alussa myyntiin jopa toisen yrityksen tuotteen”, Purontaus sanoo.

Ohjelmisto­arkkitehtuuri kannattaisi myös suunnitella niin, että jotain osaa voidaan myydä aika nopeasti asiakkaille jo ennen kuin kokonaisuus on valmis.

”Se pienentää riskiä huomattavasti”, Purontaus sanoo.

Purontaus arvelee, etteivät kaikki aloittelevat yrittäjät edes ymmärrä sijoittajien tarjoamia monimutkaisia ehtoja.

”Neuvon palkkaamaan siinä vaiheessa hyvän juristin. Se maksaa jotain, mutta kannattaa.”

Kaikkien haastateltujen kasvuyrittäjien mukaan Business Finlandin tarjoama rahoitusapu ja muu palvelu on ollut erityisesti yrityksen perustamisvaiheessa erittäin arvokasta.

Benemenin toimitusjohtajalla Heikkosella on kokemusta Business Finlandin palveluista useissa kasvuyrityksissä.

”Toimintaa voisi vielä kehittää. Rahoitukseen liitetystä konsulttipalvelusta on kokemukseni mukaan harvoin ollut hyötyä. Mieluummin voisi antaa rahaa yrittäjille heidän itse valitsemansa konsultin palkkaamiseen.”

Heikkosen mielestä kansainvälistyviä yrityksiä ohjataan myös tekemään turhia markkinakartoituksia.

”Sanon aina, että kansainvälistyminen lähtee siitä, että ostetaan lentolippu, mennään paikalle ja tutustutaan kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Markkinoista saa parhaiten selvän, kun tapaa kilpailijan toimitusjohtajan ja juttelee tunnin hänen kanssaan”, Heikkonen sanoo.


Viime vuosi oli Benemenille läpimurto. Liikevaihto kasvoi yli 80 prosenttia 15,6 miljoonaan euroon, ja liikevoittoa tuli 1,2 miljoonaa euroa. Työntekijöitä on noin 70.

Palvelua myydään kuukausilaskutuksella ja yleensä kahden vuoden sopimuksilla, mikä tarkoittaa, että viime vuoden myynti oli jo pohjana, kun tämän vuoden myyntiä lähdettiin tekemään. Nyt yritys on ottanut käyttöpääoman rahoittamista varten myös pankkilainaa.

”Tänä vuonna liikevaihto kasvaa yli 30 prosenttia”, Heikkonen arvioi.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ikoninen keittiökaappi luotiin ennen kaikkea kestämään, ja siksi tuhannet keittiöt ympäri Suomea ovat toistensa kopioita

    2. 2

      Maria Tuominen haluaa murtaa romaneja koskevia stereo­typioita, mutta yksi niistä pitää hänen mukaansa paikkansa: ”Telkkari huutaa, urut huutaa, koirat huutaa ja lapset huutaa”

    3. 3

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    4. 4

      Kaksi tutkijaa jäi loukkuun Puolan syvimpään luolaan: Pelastajat pelkäävät tutkijoiden hengen puolesta ja varautuvat jopa viikkojen operaatioon

    5. 5

      Pulaa ruuasta ja lääkkeistä, ruuhkia ja mielenosoituksia: vuodettu salainen asiakirja ”Operation Yellowhammer” paljastaa brittihallituksen valmistautumisen kovaan brexitiin

    6. 6

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    7. 7

      Miksi koirankakkaa pusseineen ei saa panna biojätteisiin?

    8. 8

      Uusi miesihanne on peräkamarinpoika, joka pukeutuu haudassakin rippipukuun

    9. 9

      Britannia vei kansalaisuuden Isisin joukkoihin liittyneeltä ”Jihadi-Jackilta”

    10. 10

      Kuljettaja kuoli kiihdytysajoissa Lappeenrannassa: ajoi onnettomuushetkellä 300 kilometrin tuntivauhtia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    2. 2

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    3. 3

      Maria Tuominen haluaa murtaa romaneja koskevia stereo­typioita, mutta yksi niistä pitää hänen mukaansa paikkansa: ”Telkkari huutaa, urut huutaa, koirat huutaa ja lapset huutaa”

    4. 4

      Kävelyvauhti saattaa paljastaa, millainen on ikääntyneen kuolemanriski

    5. 5

      Uusi miesihanne on peräkamarinpoika, joka pukeutuu haudassakin rippipukuun

    6. 6

      Helsinkiin ilmestyi uusia kaupunkipyöriä, joilla voi ajaa yli 40 kilometrin tuntivauhtia ympäri vuoden

    7. 7

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    8. 8

      ”Hullu maalishow – hysteriaa Suomessa”: Näin jalkapalloilija Teemu Pukin hattutempusta kirjoitettiin Ruotsissa ja Englannissa

    9. 9

      Juha Rautaheimo on selvittänyt satoja henkirikoksia: ”Täydellinen rikos pitäisi tehdä yksin”

    10. 10

      70-luvulla rakennettu omakotitalo voi olla riskiostos, mutta Anu Turklinin tasakattoinen punatiilitalo hurmasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kalle Oikari jätti Audinsa Helsinki-Vantaalle pysäköitynä, ja loman aikana joku oli ajanut sillä 130 kilometriä

    2. 2

      Festareiden silmiinpistävät: Helsinkiläinen Otto, joka laittoi Flow-festivaalille ihan tavalliset vaatteet

    3. 3

      Jalkapallo. Kielletty. Farkut. Kielletty. Seurustelu. Kielletty – Nuoret naiset kertovat, miten heidän elämäänsä rajoitetaan Suomessa perheen kunniaan vedoten

      Tilaajille
    4. 4

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    5. 5

      Suomalainen kauppa löysi maailman­laajuisen asiakas­kunnan: ”Meillä on paljon asiakkaita, joilla ei ole puutetta rahasta”

      Tilaajille
    6. 6

      Tuomas Rajala erosi, kun perheen toisen lapsen syntymään oli kaksi kuukautta – Nyt hänellä on eronneille miehille yksi elintärkeä neuvo

      Tilaajille
    7. 7

      Vain viisivuotiaan kerrostalon keittiökalusteet näyttävät ikivanhoilta – lykkäävätkö valmistajat sekundaa hitas-taloihin?

    8. 8

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    9. 9

      Näistä merkeistä tietää, että ystävyys kannattaa lopettaa

      Tilaajille
    10. 10

      Washington Post: Monimiljonääri Epsteinin ruumiinavauksessa todettiin kieliluun murtuma, joka herättää kysymyksiä

    11. Näytä lisää