Keski-Pasilan täyttävän kauppakeskus Triplan pihalla liikkuu monenlaista kulkuvälinettä. Valtavalla työmaalla on yhä töissä 1 700 ihmistä. Tosin parhaimmillaan heitä oli vielä 500 enemmän.
Viisikerroksisen kauppakeskuksen sisällä huomaa kuitenkin, että moni asia on viimeistelyä vaille valmis. Tuohon näyttää tulevan Prisma, K-supermarket ja Lidl. Alkon liikkeen seinälläkin on jo kyltti.
Triplan kaupallisena kehitysjohtajana vuodesta 2014 toiminut Pirjo Aalto https://www.hs.fi/haku/?query=pirjo+aaltovakuuttaa, että valmista tulee.
”Voin panna pääni pantiksi. Melkein.”
Rakennusyhtiö YIT:n rakentaman Triplan kokonaisuuteen kuuluu kauppakeskuksen lisäksi Sokos-hotelli, neljä asuinkerrostaloa, kolme toimistotornia, pysäköintilaitos ja uusi Pasilan asema.
Viimeiset asuintalot valmistuvat vuonna 2020. Tähän mennessä kaikista neljästä talosta on myyty noin 50 prosenttia asunnoista. Ensimmäisestä, vuoden 2019 puolella valmistuvasta talosta on myyty noin 90 prosenttia.
Lue lisää: Pasilaan suunnitellaan pilvenpiirtäjiä, joista korkein olisi 51-kerroksinen ja 180-metrinen. HS:n erikoisartikkeli vie virtuaaliselle lennolle yli tulevaisuuden Helsingin.https://dynamic.hs.fi/2018/pasila/index.html
Kalasatamaan avattiin kauppakeskus Redi vasta marraskuussa 2018, joten vertailuilta ei voi välttyä.
Kalasataman kauppakeskus ja varsinkin siihen kuuluva tornitalo ajoivat rakennuttajayhtiö SRV:n vaikeuksiin.
Viime helmikuussa SRV ilmoitti, että edellisenä vuonna Redin rakentamisesta kertyi 41 miljoonaa euroa tappiota, kun kustannukset karkasivat käsistä.
Julkisuudessa on ollut lukuisia uutisia Redin alkuvaiheen ongelmista. Asiakkaat eivät löytäneet paikkaa odotusten mukaisesti, ja osa yrittäjistä joutui jopa lopettamaan toimintansa.
Pörssiyhtiöitä arvioivan Inderesin analyytikko Olli Koponen https://www.hs.fi/haku/?query=olli+koponennostaa esille kaksi olennaista yksityiskohtaa Triplasta ja Redistä.
Koposen mukaan on edelleen ennenaikaista tehdä pitkän ajan johtopäätöksiä Redin lopullisesta menestyksestä.
”Yleensä kauppakeskusten toiminnan vakiintuminen kestää kahdesta neljään vuotta. Kalasatamassa kauppakeskuksen ympärillä oleva asuinalue on myös yhä kesken.”
Triplan tapauksessa Koponen korostaa, että kauppakeskus syntyy ympäristöön, jossa on jo nyt runsaasti asutusta, toimistoja ja vilkas kauttakulkuliikenne – eli potentiaalisia asiakkaita.
”Redi myöhästyi, mikä nosti SRV:n kustannuksia. Tripla taas valmistuu selvästi edellä aikatauluaan, ja siinä on kaikki mennyt nappiin.”
YIT on jo myynyt toimistorakennukset saksalaiselle kiinteistösijoittajalle.
Triplan kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakentamista varten se perusti projektiyhtiön, josta YIT omistaa 38,5 prosenttia, kuten myös eläkeyhtiö Ilmarinen. Muita osakkaita ovat Conficap ja Fennia.
YIT:n Pirjo Aalto tunnustaa seuranneensa tarkasti kilpailijoiden liikkeitä.
”Olin paikalla Redin avajaisissa. Seuraavana päivänä menin heti uudelleen katsomaan, mitä asiakkaat pitivät Redistä. Ja sitten tein saman vielä parin kuukauden jälkeen uudelleen.”
Aallon työhön on kuulunut Triplan konseptin eli kokonaisuuden kaupallinen suunnittelu ja rakentaminen. Sitä varten hän on tutkinut kauppakeskuksia yli 20 maassa.
Aallon mielestä lähimpänä Triplaa on Tukholmassa sijaitseva Mall of Scandinavia. Samankokoinen, radan varrella, toimistojen, hotellin ja urheiluareenan kyljessä.
Aalto sanoo, että kauppakeskuksen pitäisi olla kuin kirkko ja sen pitäisi nousta kylän keskelle, missä ihmisetkin ovat. Kalasatamassa näin ei ollut.
Aalto toki tietää, mistä Rediä on eniten kritisoitu: sokkeloisuudesta. Triplasta puhuessaan hän vakuuttaa kuin ohimennen useaan otteeseen, että kauppakeskuksessa on helppo liikkua ja löytää tiensä kerroksesta toiseen.
Pääsisäänkäyntejä kauppakeskukseen on poikkeuksellisesti jokaiselta neljältä tasolta.
Keskustelu Redin ongelmista ei kuitenkaan aiheuttanut muutoksia, sillä Tripla oli tuolloin jo pitkälti valmis.
YIT:n johtaja Jarkko Pakkala https://www.hs.fi/haku/?query=jarkko+pakkalakertoo, että alkuperäiseen suunnitelmaan tehtiin kuitenkin jo 2016 suunnistamista helpottava muutos, kun toisen ja kolmannen kerroksen väliseen lattiaan lisättiin valoaukkoja.
Helmikuussa alueella työskentelee yli 5 000 ihmistä lisää, kun myös toimistorakennukset valmistuvat. Pääkonttorinsa niihin siirtävät muun muassa Telia ja HOK-Elanto.
Yrityksille ei tehdä erillisiä työmaaruokaloita, sillä ajatuksena on ohjata ihmiset kauppakeskukseen, jossa on 70 kahvilaa ja ravintolaa.
Pasilan juna-asemalle uudesta bussi- ja raitiovaunuterminaalista kuljetaan niin ikään kauppakeskuksen kautta: tämä tarkoittaa vuoden aikana 40 miljoonan ihmisen virtaa.
Kauppakeskuksessa on 250 vuokrattavaa liiketilaa, joista on vuokrattu 95 prosenttia. Ensimmäiset vuokrasopimukset syntyivät jo vuosia sitten.
Redissä SRV joutui ensimmäisten kuukausien jälkeen neuvottelemaanhttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005984845.html uusiksi kymmenien vuokralaisten sopimuksia, koska ne joutuivat pulaan vähäisten asiakasmäärien takia.
Aalto sanoo tietävänsä, että alku saattaa olla hankala. Hän oli aikoinaan Prisman leivissä seuraamassa kauppakeskus Jumbon hidasta käynnistymistä.
”Alussa tulosta tehtiin vain perjantai-illan ja lauantain välisenä aikana, joten eihän se hyvin mennyt. Vei useita vuosia, ennen kuin Jumbossa löytyi tasapaino.”
Aalto sanoo, että Triplassa vuokralaisille on tehty selväksi, että edessä voi olla haasteita. Aalto sanoo, että vuokralaisten kanssa on tehty 3–20 vuoden mittaisia sopimuksia.
”Toiset ovat sellaisia, että pärjäävät ihan varmasti, mutta kaikista ei välttämättä tiedä.”
Triplassakin on mukana muutamia yrittäjiä, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta kauppakeskuksista. Aalto kertoo, että liiketoimintasuunnitelmia on laadittu ja viilattu yhdessä.
”Joillekin on jouduttu sanomaan, että mieti vielä hetki, voiko tämä toimia. Olemme kysyneet, ymmärtävätkö he, että kahteen vuoteen ei välttämättä voi odottaa kannattavaa liiketoimintaa.”
Kommentit