Talous

Terhi Lahdesta, 34, ei pitänyt ikinä tulla yrittäjää, mutta sitten ajatus kypsyi – Suomalaiset perustavat nyt yrityksiä ennätys­vauhtia

Uusien yritysten perustaminen vilkastui runsaasti viime vuonna. Erityisesti sivutoiminen yrittäjyys on asiantuntijan mukaan ollut nousussa.

”Aikaisemmin ajattelin, että minusta ei ikinä tulisi yrittäjää”, sanoo markkinoinnin ammattilainen Terhi Lahti.

Nyt Lahti, 34, tekee töitä omalle yritykselleen keskellä heinäkuun hellettä, kun Suomen palkkatyöläiset ovat vetäytyneet mökeilleen.

Lahti irtisanoutui runsaat kaksi vuotta sitten yli yhdeksän vuoden työsuhteesta ja alkoi ”etsiä uutta suuntaa elämälleen”. Työnteon ja matkustelun lomassa ajatus omasta yrityksestä alkoi kehittyä.

Viime talvena Lahti perusti Heartive Marketing -yrityksensä, joka tarjoaa markkinoinnin palveluja suunnittelusta toteutukseen.

Asiakkaista suurin osa on pieniä yrityksiä, ja Lahti tekee niille muun muassa sosiaalisen median sisällöntuotantoa ja markkinointimateriaaleja.

Töitä on riittänyt siinä määrin, että Lahti jättää kesäloman pitämättä ensimmäisenä yrittäjävuotenaan. Päätöstä helpotti se, että hän teki ennen yrityksen perustamista kymmenen viikon reissun.

”Ja kun töitä tuntuu riittävän, niin pitää tehdä.”

Suomalaiset perustavat yrityksiä ennätysvauhtia.

Tilastokeskuksen mukaan yrityksiä perustettiin viime vuonna enemmän kuin kertaakaan vuoteen 2013 ulottuvissa tilastoissa. Tämän vuoden tammi–maaliskuussa kasvu ei enää jatkunut, mutta yritysten perustamisvauhti pysyi selvästi aiempia vuosia nopeampana.



Yrityksien lopettamisesta ei ole yhtä tarkkaa käsitystä tilastointitavan muutoksen takia, mutta se näyttää pikemminkin vähenevän.

Yrittämisen kasvusta on puhuttu viime vuosina paljon. Uhkakuvissa suomalaisten perinteisistä työpaikoista osan vievät robotit ja loput ulkoistetaan yrittäjille. Freelancereita kun on helppo riistää verrattuna lainsäädännön tiukasti suojelemiin työntekijöihin.

Työnteon ”yrittäjistymisen” näyteikkunana ovat toimineet ruokalähetit, joiden työehdoista ja tyytymättömyydestä on kerrottu mediassa laajasti. Woltin ja Foodoran ruokalähetit toimivat pääosin yrittäjinä, jolloin he maksavat itse palkkioistaan sivukulut, kuten eläkemaksut. Yrittäjämuotoiset työntekijät jäävät myös usein paitsi palkattujen työntekijöiden eduista, kuten työterveydenhoidosta, työvälineistä tai työtiloista.

Tähän asti murros ei ole näkynyt juurikaan tilastoissa. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan yrittäjien määrä on pysynyt tällä vuosituhannella varsin vakaana. Viimeisin lukema vuodelta 2017 oli itse asiassa aiempia vuosia pienempi.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen sanoo, että yksinyrittäjien määrä on ollut kasvussa jo pidempään. Sen sijaan työnantajayritysten määrä ei ole kasvanut.

Myös talouden suhdanteet vaikuttavat yrittäjien määrään. Lähtökohtaisesti hyvä taloustilanne vetää ihmisiä palkkatöihin ja heikompi työntää heitä yksinyrittäjiksi.

Kertooko tuore kasvu aloitettujen yritysten määrässä siitä, että yrittäjyyden arkipäiväistyminen työmuotona on vihdoin alkamassa?

Työelämän tutkija Anu Järvensivu Jyväskylän yliopistosta uskoo, että ilmiö on todellinen. Tärkeää on kuitenkin katsoa, millaisia uudet yritykset ovat.

”Pitkään on odotettu, että palkkatyön tekeminen alkaa jäädä pienempään rooliin suhteessa kaikenlaisiin muihin tapoihin tehdä työtä. Se ei missään nimessä tarkoita, että palkkatyö olisi katoamassa. Se tarkoittaa vain työn moninaistumista”, Järvensivu sanoo.

Järvensivu selittää, että erityisesti sivutoiminen yrittäjyys on ollut nousussa viime vuosina. Myös eläkeaikainen työnteko yrityksen kautta on kasvussa. Kaikki uusi yrittäjyys ei siis ole sellaista, että siihen siirryttäisiin palkkatöistä ja oltaisiin loppuelämä yrittäjinä.

”Kuva yrittäjyydestä on liukumassa siihen suuntaan, että se on vain yksi tapa tehdä töitä”, Järvensivu kuvailee.

Järvensivun mukaan yrittäjyyttä on yhä selvemmin kahta sorttia, ja ne ovat toisilleen vastakkaisia.

Ensimmäinen on se, josta välillä käytetään termiä ”pakkoyrittäjyys”. Kaikilla ei ole mahdollisuutta palkkatyöhön tai sen palkka ei riitä elämiseen, jolloin lisätienestejä hankitaan yrityksen kautta.

Toinen lisääntyvä yksinyrittämisen muoto liittyy vapauden kaipuuseen. Esimerkiksi asiantuntija-ammateissa on raskaita elementtejä, kuten byrokratiaa. Ainaisista organisaatiomuutoksista ja it-järjestelmämuutoksista voi päästä irti yrittäjänä ja saada enemmän vapautta tekemiseen.

Järvensivun mukaan yrittäjyys lisää jossain määrin epävarmuutta, mutta toisaalta myös palkkatöissä koetaan nykyään aiempaa enemmän epävarmuuden tuntemuksia.

”Kyselytutkimuksissa on tullut ilmi, että ihmiset ovat lopulta aika tyytyväisiä yrittäjinä. Vapausasteet ja henkinen hyvinvointi ovat parempia yrittäjinä toimiessa. Palkkatyössä on valitettavia trendejä, jotka ovat vieneet sitä suuntaan, jossa ihmiset eivät voi hyvin”, Järvensivu sanoo.

”Yleensä yrittäjillä on keskimäärin huonommat tulot kuin palkansaajilla. Se on vapaus, joka saa aikaan sen tyytyväisyyden tunteen.”

Vapaus. Se on sana, jolla myös Terhi Lahti perustelee päätöstään yrittäjäksi ryhtymisestä. Hänelle se tarkoittaa esimerkiksi vapautta valita asiakkaat.

”Vaikka teen tosi kaupallista työtä, toivon, että voisin markkinoida asioita, jotka edistävät jollain tapaa maapallon tai ihmisten hyvinvointia.”

Raha ei Lahden mukaan ole ratkaiseva asia. Kuukausipalkkatöissä harmitti kuitenkin se, että palkka ei muuttunut mihinkään, vaikka teki kuinka paljon töitä. Yrittäjänä on mahdollisuus kasvattaa ansioita lisätyöllä.

Lahdella on vakituisia asiakkaita, jotka luovat varmuutta toimintaan. Toisaalta epävarmuus on yrittäjällä läsnä.

”On ollut onni, etten ole ollut kertaakaan sairaana tänä vuonna. Kuukauden influenssa tekisi aikamoisen pudotuksen tuloihin.”

Yksinäisyys on toinen yrittämisen haittapuoli. Ystävillekään ei voi aina purkautua työasioista, koska asiakkaiden asioita ei voi jakaa eteenpäin.

Onko yrittäjien määrän kasvaminen sitten hyvä vai huono asia? Mitä Suomelle merkitsee, jos entistä suurempi osa suomalaisista elättää itsensä yksinyrittäjänä?

”Tämä on tärkeä kysymys. Mutta vastauksen antaminen on todella vaikeaa. Se riippuu täysin siitä, millaiset ihmiset ryhtyvät itsensä työllistäjiksi”, työ- ja elinkeinoministeriön Räisänen sanoo.

Ministeriön näkökulmasta olennaista on yritysten tuottavuus. Millaista arvoa uudet yritykset tuottavat taloudelle?

Yksinyrittäjät pystyvät ehkä elättämään itsensä, mutta luovat harvoin suuria kerrannaisvaikutuksia talouteen. Tavoite ei voi olla muuttaa Suomen Etelä-Euroopan suuntaan. Siellä työmarkkinat ovat heikosti kehittyneet ja laajat joukot elättävät itsensä yksinyrittäjinä.

Toisaalta yksinyrittäjien joukkoon voi siirtyä aiempaa enemmän korkeasti koulutettuja ihmisiä, joilla on edellytyksiä luoda uusia markkinoita ja laajentaa toimintaansa myöhemmin. Tällaisella yrittämisellä olisi laajempia vaikutuksia kansantalouden tasolla.

Viime vuosina poliittinen linja on ollut pienten yritysten kannalta varsin suotuisa. Edellinen konkreettinen muutos tuli voimaan heinäkuun alussa, kun uusien osakeyhtiöiden perustamista helpotettiin poistamalla vaatimus 2 500 euron alkupääomasta.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Syyskuussa tuli 40 000 työllistä lisää, joista 39 000 oli naisia

    2. 2

      Henriikka Virtanen, 16, meni autokouluun suorittamaan kevytautoilijan kursseja ja hämmästyi – ”En kyllä liikenteeseen lähtisi”

    3. 3

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    4. 4

      Suomella oli ”käsittämätön runsaudensarvi”, ja nyt se on ajamassa meitä turmioon, julistaa Björn Wahlroos

      Tilaajille
    5. 5

      Miehet katoavat työmarkkinoilta, eikä kukaan tiedä minne – olisiko syynä miehen kunnia?

    6. 6

      Ministeri Paatero puolusti Veikkauksen toimintaa A-studiossa – HS kysyi asian­tuntijoilta, pitävätkö väitteet paikkaansa

    7. 7

      Väärä uskomus itsestä voi paljastaa itsetunto-ongelman, sanoo asiantuntija – Moni puhuu huonosta itsetunnosta, vaikka tarkoittaa aivan toista asiaa

    8. 8

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemus­terapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    9. 9

      EU:n komissio huolestui Rinteen hallituksen rahankäytöstä

    10. 10

      Oslon ambulanssi­kaappaus: Molemmat epäillyt saatu kiinni, varastetusta ambulanssista löytyi haulikko ja kone­pistooli

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    2. 2

      Suomella oli ”käsittämätön runsaudensarvi”, ja nyt se on ajamassa meitä turmioon, julistaa Björn Wahlroos

      Tilaajille
    3. 3

      Jopa miljoonalla suomalaisella on tietämättään esidiabetes, joka voi jatkua vuosia – Neljällä muutoksella sairastumisen voi estää lähes varmasti

      Tilaajille
    4. 4

      Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista

    5. 5

      Ravitsemustieteen professori hätkähti lentokentällä kaadettua aamu­konjakkia – Onko aamu­juominen erityisen suomalainen ilmiö?

    6. 6

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemus­terapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    7. 7

      EU:n komissio huolestui Rinteen hallituksen rahankäytöstä

    8. 8

      Miksi kuollut läheinen voi ilmestyä terveellekin ihmiselle? Tutkijan mukaan harha­näkyihin liittyy vaarallinen tabu

      Tilaajille
    9. 9

      Oslon ambulanssi­kaappaus: Molemmat epäillyt saatu kiinni, varastetusta ambulanssista löytyi haulikko ja kone­pistooli

    10. 10

      Hukkaako säästeliäs rahansa? Nollakorkojen maailma kurittaa vanhoihin oppeihin nojaavia kotitalouksia

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    5. 5

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    6. 6

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    7. 7

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    10. 10

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    11. Näytä lisää