Talous

Mikä on IMF? Valuuttarahasto on pelastanut monien kehittyvien maiden talouden, mutta Etelä-Euroopassa sitä ei muisteta hyvällä

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EU:n talouskomissaarina toiminut Olli Rehn muistetaan edelleen Kreikassa talouskuria ajaneesta politiikasta, jota on syytetty liian ankaraksi.

Kun kansallisvaltion talousjärjestelmä uhkaa murtua, kutsutaan yleensä paikalle kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Esimerkiksi syksyllä 2018 se myönsi Argentiinalle historiansa suurimman lainan, joka oli yli 50 miljardia euroa.

Taustalla oli kriisi, jossa maan finanssijärjestelmä oli ajautunut kriisiin, romahduttaen kansallisen valuutan arvon.

Lainan myötä tulivat tiukat ehdot: Argentiinan oli sitouduttava seuraavan vuoden aikana pitämään alijäämänsä nollassa. Samalla maan keskuspankki sitoutui puuttumaan kansallisiin valuuttamarkkinoihin vain äärimmäisissä tilanteissa.

Juuri tällä tavalla IMF toimii: se antaa lainaa ja käytännössä sanelee, millä tavalla lainaa saavan maan on syytä laittaa taloutensa kuntoon.

IMF perustettiin vuonna 1945, samanaikaisesti Maailmanpankin kanssa. Tarkoitus oli välttää talouspolitiikan virheitä, jotka olivat juuri päättyneen toisen maailmansodan taustalla.

Perustamisesta sovittiin sodan ollessa vielä käynnissä kokouksessa, joka järjestettiin Yhdysvalloissa Bretton Woodsin kaupungissa. Keskusteluja johtivat Britannia ja Yhdysvallat.

Britannian puolesta neuvotteluja johti taloustieteilijä John Maynard Keynes, jonka ajatus IMF:n perustaminen oli.

Alusta alkaen IMF:n johtaja on perinteisesti ollut eurooppalainen, vaikka järjestön toimisto on Washingtonissa. Maailmanpankkia puolestaan johdetaan kokonaan Yhdysvalloista.

Maailmanpankki keskittyi erityisesti sodasta kärsineiden Euroopan ja Aasian jälleenrakennukseen. Kansainvälinen valuuttarahasto taas sitoutui antamaan pitkäaikaisia lainoja maille, joiden talousjärjestelmät kaipaavat uudistusta.

Lisäksi IMF otti tehtäväkseen valvoa jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa.

Yhdessä maailman kauppajärjestö WTO:n kanssa IMF ja Maailmanpankki muodostivat Bretton Woodsin järjestelmän, jonka tehtävä oli vakauttaa maailmantaloutta ja ratkaista valuuttaongelmia määrittelemällä sovitut vaihtokurssit valuutoille.

Vaihtokurssit perustuivat Yhdysvaltain dollariin, joka puolestaan oli sidottu maan kultakantaan. Kun presidentti Richard Nixonin hallitus irrotti dollarin kurssin vuonna 1971 kultakannasta, alkoi myös kansainvälisessä rahoituspolitiikassa uusi kausi.

Aikakautta leimasi kaksi ilmiötä: kansainvälisten finanssimarkkinoiden synty ja pyrkimys vapaakaupan esteiden purkamiseen. Suuntaus vahvistui 1980-luvulla Ronald Reaganin tultua presidentiksi, mikä heijastui myös Washingtonissa päämajaansa pitävien Maailmanpankin ja IMF:n toimintaan.

Hoitaessaan vuosina 1981-1982 Latinalaisen Amerikan velkakriisiä IMF edellytti lainoittamiltaan mailta niin tiukkaa talouspolitiikkaa, että seuraksena oli kriisin pitkäaikainen syventyminen.

Monien taloustieteilijöiden mielestä sama toistui Aasian talouskriisissä vuonna 1997.

Toisaalta IMF:ää on kiitetty esimerkiksi Bolivian talouden uudistukselta vuonna 1985, jolloin taloustieteilijä Jeffrey Sachsin suunnittelemalla ohjelmalla maa käytännössä pelastettiin inflaation aiheuttamalta maksukyvyttömyydeltä.

Aina 2000-luvulle asti IMF osallistui valtioiden hätärahoittamiseen pääasiassa länsimaiden ulkopuolella. Tilanne muuttui , kun Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi levisi euroalueelle ja erityisesti Kreikkaan.

Juuri tuolloin, vuonna 2010, aloitti EU:n talouskomissaarina Olli Rehn, joka on vahva ehdokas IMF:n uudeksi toimitusjohtajaksi.

Lue lisää: HS:n tiedot: Olli Rehn vahva ehdokas IMF:n toimitusjohtajaksi

”Kreikka oli Euroopan kriisimaista ainoa, jossa julkinen talous oli syynä kriisiin”, totesi Rehn HS:lle haastattelussa vuonna 2018.

Kreikan ottaminen rahaliittoon osoittautui virheeksi, sillä maa sai edullisia lainoja 2000-luvun alussa samoilla ehdoilla kuin Saksan kaltaiset vahvat taloudet. Se oli yksi syy Kreikan ylivelkaantumiseen.

Komissaarina Rehn joutui hoitamaan Kreikan kriisiä yhteistyössä IMF:n kanssa. Euromaat ja valuuttarahasto myönsivät Kreikalle hätälainoja yli 200 miljardilla eurolla. Tilanne oli nurinkurinen, sillä hätälainoilla maksettiin käytännössä lainoja takaisin saksalaisille ja ranskalaisille pankeille.

Hätälainoja saadakseen Kreikka määrättiin kitkemään veronkiertoa ja leikkaamaan rankasti julkista sektoria, palkkoja ja eläkkeitä. Kun säästöohjelman todelliset vaikutukset selvisivät, lähti kansa kaduille.

Kolme vuotta myöhemmin IMF määräsi Kreikan kiristämään veroja entisestään. Monet pienituloiset kreikkalaiset kokivat tämän kurituksena ja nöyryytyksenä. Huolimatta EU:n ja IMF:n antamasta lainoituksesta moni kreikkalainen pitää juuri lainoittajia syynä monen tavallisen kansalaisen kurjuuteen.

Toisaalta talouden lukujen perusteella Kreikka näyttäisi vuosien talouskurin seurauksena päässeen ohi pahimmasta.

Toimitusjohtajan pesti IMF:ssä on kansainvälisessä talouspolitiikassa arvostetuimpia tehtäviä. Järjestön johtajan linjauksilla on tuntuvia vaikutuksia maailmantalouteen.

Jotain tehtävän painoarvosta kertoo se, että vuodesta 2011 alkaen tehtävässä ollut toimitusjohtaja, ranskalainen Christine Lagarde,valittiin heinäkuussa Euroopan keskuspankin johtoon.

Lagarden palkaksi ilmoitettiin IMF:ssä noin 419 000 euroa vuodessa, josta hän ei maksanut lainkaan veroja. Lisäksi hän sai noin 74 000 euroa vuosittain elinkustannusten kattamiseen

IMF:n johtajat esiintyvät tiuhaan julkisuudessa. Vuosien 2007-2011 toimitusjohtaja Dominique Strauss-Kahn oli vakavasti otettava ehdokas Ranskan presidentiksi, kunnes julkisuuteen tulivat epäilykset seksuaalisesta väkivallasta ja parituksesta.

Oikaisu 29.7. klo 10:47: Jutussa kirjoitettiin alun perin virheellisesti IMF:n pääjohtajan tehtävästä. Kyseessä on kuitenkin toimitusjohtajan tehtävä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    2. 2

      Osa saa nuhan ja kuumeen helposti ja toiset eivät juuri koskaan – Professori listaa viisi syytä, jotka selittävät eron

      Tilaajille
    3. 3

      Nyt se on virallista: Kvanttitietokone saavutti herruuden eli laski 200 sekunnissa sen, mikä olisi vienyt supertietokoneelta 10 000 vuotta

    4. 4

      Helsingin valtuusto haluaa lisätietoa pormestarien ilmiriidasta: ”Pormestari on esiintynyt aika railakkaasti julkisuudessa”

    5. 5

      Maailman muoviroskasta suuri osa on peräisin vain muutaman suuryhtiön tuotteista – ykkösenä Coca-Cola

    6. 6

      Poliisi: Kauniaisissa liikkuu häiriköivä nuorisojoukko – ”Erittäin vakavasti otettava asia”

    7. 7

      Rekan kontista löytyi 39 ruumista Britanniassa

    8. 8

      Metsikköön ilmestyi yön pimeydessä 250 kiloa chilikastiketta Vuosaaressa: ”En pysty ymmärtämään”

    9. 9

      Mitä Putinin ja Erdoğanin Syyria-sopimus oikeasti tarkoittaa? Asiantuntija vastaa

    10. 10

      Kommentti: Vihreän Langan lakkauttaminen johtuu siitä, että lehti muuttui tarpeettomaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuri veronmaksaja Supercell huolestui: Suomi menettämässä miljoonien edestä vero­tuloja, jos verotukseen kaavailtu jätti­uudistus toteutuu

    2. 2

      Osa saa nuhan ja kuumeen helposti ja toiset eivät juuri koskaan – Professori listaa viisi syytä, jotka selittävät eron

      Tilaajille
    3. 3

      Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

    4. 4

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    5. 5

      Nyt se on virallista: Kvanttitietokone saavutti herruuden eli laski 200 sekunnissa sen, mikä olisi vienyt supertietokoneelta 10 000 vuotta

    6. 6

      Metsikköön ilmestyi yön pimeydessä 250 kiloa chilikastiketta Vuosaaressa: ”En pysty ymmärtämään”

    7. 7

      Rekan kontista löytyi 39 ruumista Britanniassa

    8. 8

      Henriikka Virtanen, 16, meni autokouluun suorittamaan kevytautoilijan kursseja ja hämmästyi – ”En kyllä liikenteeseen lähtisi”

    9. 9

      Vakavasti sairaiden nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan Helsingin seudulla väärin, sanoo kaksi kaiken nähnyttä ammattilaista

      Tilaajille
    10. 10

      Paralympiavoittajan elämä päättyi armokuolemaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    3. 3

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    4. 4

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    5. 5

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    6. 6

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    7. 7

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    8. 8

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    9. 9

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    10. 10

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää