Talous

Iiro Viljanen päättää, minkälaisissa toimistoissa tuhannet suomalaiset viettävät päivänsä: ”Jotain on mennyt pieleen, jos avokonttorissa tarvitsee kuulosuojaimia”

Martelan pääsuunnittelija Iiro Viljasen mukaan toimistoissa pitäisi olla yhtä viihtyisää kuin kotona.

Moni suomalainen ihmettelee, miksi toimistojen sisustuksista on tehty niin tylsiä. Matot, sohvat ja työpisteitä jakavat sermit ovat usein latistavan harmaita.

Siihen on kuitenkin tulossa muutos, kertoo 20 vuotta Martelalle toimistokalusteita suunnitellut Iiro Viljanen.

”Kun aloitin työt, harmaa tuntui todella modernilta. Sen jälkeen suosittiin valkoista. Seuraavaksi suunnittelussa on tulossa musta kausi”, Viljanen sanoo.

Sen huomaa, kun katsoo ympärilleen Martelan Turun toimipisteessä Kupittaalla. Avokeittiöt, tammipöytä ja tuolit ovat mattamustia. Värejäkin on: nyt toimistoissa suositaan luonnollisia ja lämpimiä sävyjä.

Osa huonekaluista on kuin suoraan jonkun tuttavan kodista. Viljasen mukaan näin on tarkoituskin, sillä toimistoista tehdään entistä enemmän kodinomaisia paikkoja.

”Työpaikan pitää olla sellainen, että sinne on mukava tulla. Toimiston viihtyisyys on tekijä, jolla kilpaillaan parhaista työntekijöistä”, Viljanen sanoo.

Viihtyisyys tarkoittaa mattoja, sohvia ja viherseiniä. Martelan toimisto on pieni, mutta väliseinien puuttuminen tuo tilaan avaruutta. Sen mukana tulevat myös tavallisimmat ongelmat.

”Melu on asia, josta avotoimistoissa valitetaan eniten”, Viljanen kertoo.

Samaan aikaan vieressä alkaa äänekäs poraus. Onko avotoimisto sittenkään hyvä idea?


Työhyvinvointia tutkittaessa avotoimistoissa on havaittu olevan sekä hyviä että huonoja puolia. Avotoimistossa esimerkiksi liikutaan enemmän ja keskustellaan hanakammin kollegoiden kanssa.

Toisaalta työhyvinvointia avotoimistossa heikentävät yksityisyyden puute, hälinä ja jatkuvat keskeytykset työnteossa.

Avokonttoreita pidetään nykyajan ilmiönä, mutta Viljasen mukaan ensimmäiset avotoimistot perustettiin jo lähes sata vuotta sitten, 1920-luvulla. Esimerkiksi arkkitehtitoimistoissa on perinteisesti istuttu avotiloissa.

Vuonna 1945 perustetulla Martelalla tunnetaan harvinaisen hyvin suomalaiset toimistot ja julkiset tilat. Martela on Suomen suurin toimistokalusteita ja tilaratkaisuja tekevä yritys, jonka kalusteita löytyy tuhansista suomalaisista toimistoista.

Kari Asikaisen muotoilema klassinen Kari-tuoli on yksi Suomen myydyimmistä yleistuoleista. Iiro Viljanen ei välttämättä ole suurelle yleisölle tuttu nimi, mutta tuhannet suomalaiset istuvat päivittäin hänen suunnittelemallaan James-työtuolilla.

”Työtuolitkin ovat muuttumassa. Enää ei haluta massiivisia, bussikuskin istuinta muistuttavia tuoleja. Sen sijaan niiden pitää olla siroja ja yksinkertaisia, jolloin ne sopivat monenlaiseen sisustukseen”, Viljanen sanoo.

Hänen kädenjälkensä näkyy etenkin avokonttoreissa: kun suomalainen toimistotyöläinen istuu aamulla työpöydän ääreen, näkee hän usein näyttöruutunsa takana Viljasen suunnitteleman seinäkkeen.


Seinäke on yksi tapa luoda rauhaa ja yksityisyyttä avokonttoriin. Suunnittelutyössään Viljanen miettii jopa niin yksityiskohtaisia asioita kuin kankaan akustisia ominaisuuksia, sillä sen on tarkoitus vaimentaa ääntä.

Martelan tuotteet ovat Suomessa tunnettuja, mutta liiketoiminta ei ole viime vuosina kasvanut aivan toivotulla tavalla. Parhaimmillaan Martelan osakkeen arvo oli noin 13 euroa vuonna 2017. Sittemmin osake on painunut kolmen euron tietämille.

Liikevaihto on pyörinyt vuosittain 90–100 miljoonan euron välillä. Vuonna 2018 toiminta oli lievästi tappiollista. Viljanen tietää siihen yhden selvän syyn.

”Aikaisemmin yritykset kävivät kerran vuodessa läpi Martelan ja Iskun katalogit ja tilasivat sieltä kalusteet. Nyt asiakkaalla on verkkokauppojen ansiosta paljon isommat valikoimat.”

Suurin kilpailija on Isku, joka valmistaa huonekaluja myös yksityistalouksille. Alalle on tullut viime vuosina uusia toimijoita, kuten ruotsalainen sisustusalan konserni Input Interiot osti suomalaisen EFT Toimistokalusteet -yrityksen. Myös Ikea myy toimistokalusteita suoraan yrityksille.

Kun lasketaan mukaan toimistojen ja oppilaitosten sekä julkisten tilojen kalusteet, on toimialan kokoluokaksi arvioitu noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Martelalla on edelleen tuosta iso siivu, mutta kasvua on hidastanut esimerkiksi julkishallinnon kalustehankintojen tyrehtyminen.

Kova kilpailu tarkoittaa sitä, että Martelan täytyy jatkuvasti päivittää tietojaan siitä, minkälaisia tiloja asiakkaat haluavat. Siksi Viljanen on kiertänyt paljon suomalaisia työpaikkoja. Omaa työhuonetta haikaileville hänellä ei ole hyviä uutisia.

”En usko, että ollaan palaamassa malliin, jossa jokaisella työntekijällä on oma työhuone. Yritykset eivät ole yksinkertaisesti valmiita maksamaan tilasta, joka ei ole tehokkaassa käytössä.”

Syynä on tietotyön luonteen muutos: entistä suurempi osa työstä tehdään työpaikan ulkopuolella, esimerkiksi kotona, junassa tai kahvilassa. Kun työpaikalle tullaan, on tarkoitus tehdä yhteistyötä ja pitää palavereja.

Täysin avoin konttori ei ole Viljasenkaan mielestä hyvä ratkaisu. Sen sijaan Martelassa puhutaan monitilatoimistoista. Viljanen käyttää esimerkkinä Martelan omaa toimistoa.

”Ideointivaiheessa istun esimerkiksi avokeittiön korkean pöydän ääressä. Silloin alistaa itsensä vaikutteille. Jos taas on jokin keskittymistä vaativa työ tekeillä, voi mennä suljettuun ja hiljaiseen huoneeseen työskentelemään”, Viljanen sanoo.

Suomalaisissa toimistoissa yleinen ongelma on se, ettei työskentelyyn saa rauhaa silloin kuin haluaisi. Siksi monella työpaikalla jaetaan työntekijöille kuppikuulosuojaimia, joita yleensä käytetään lähinnä teollisuudessa.

”Kyllä silloin on jotain mennyt suunnittelussa pieleen, jos toimistossa joutuu käyttämään kuulosuojaimia voidakseen työskennellä rauhassa”, Viljanen sanoo.

Mitä virheitä toimistojen suunnittelussa sitten tehdään?

Viljasen mukaan Martelalla tehdään yleensä sitä, mitä tilaajat eli yritykset haluavat. Hän ihmettelee sitä, miten paljon toimitilojen viihtyisyydestä ollaan valmiita tinkimään.

Yleisin virhe on se, ettei henkilöstön mielipidettä kysytä toimitiloja suunniteltaessa.

”Pitää selvittää, minkälaista työtä kukin tekee ja kuinka moni kokee tarvitsevansa hiljaista työtilaa”, Viljanen sanoo.

Yksi merkittävä tekijä on myös tilan määrä. Usein vähimmäismääränä pidetään 15 neliömetriä työntekijää kohden. Monilla työpaikoilla ihanne ei toteudu, vaan yritykset yksinkertaisesti haluavat enemmän työntekijöitä pienempään tilaan.

Pienissä tiloissa etenkin metelistä tulee ongelma, mutta siihenkin löytyy Viljasen mukaan ratkaisuja. Vieressä pauhaava porauksen ääni vaimenee huomattavasti, kun keskustelua jatketaan toimistoon pystytetyssä äänieristetyssä kopissa.


Ne ovat nyt Viljasen mukaan yleistymässä. Alalla huomiota on saanut esimerkiksi suomalainen Framery, mutta myös Martelalla on oma äänieristetty puhelinkoppi.

”Käytännössä jokaisella alan uskottavalla valmistajalla alkaa olla oma koppiratkaisunsa”, Viljanen sanoo.

Toimivaan nykyaikaiseen toimistoon kuuluu hänen mukaansa se, että tarvittaessa voi vetäytyä omaa rauhaan työskentelemään tai puhumaan. Entä jos kollegat eivät halua näin tehdä, vaan puhuvat päivät pitkät puhelimeen selän takana?

”Tutkimuksissakin on todettu, että melusta häiriintymisessä on isoja yksilökohtaisia eroja. Itseäni ei haittaa ollenkaan työskennellä, vaikka ympärillä on hälyä”, Viljanen sanoo.

On lopulta siis jokaisen työpaikan sisäisistä käytännöistä kiinni, minkälainen mahdollisuus toimistolla on työskennellä hiljaisuudessa.

Poran jyrinä on jo vaimennut Martelan toimistolla, mutta asentajilla riittää hommia. Yrityksen liiketoiminta perustuu jatkossa huonekalujen valmistamisen ohella yhä enemmän palveluun.

”Yritykset haluavat yleensä kaikki kalusteensa yhdeltä toimittajalta. Siksi hoidamme kaiken asentamisesta alkaen ja tarjoamme kokonaispalvelua”, Viljanen kertoo.

Kuukausimaksulliset palvelut ovat tulleet myös toimistojen kalustamiseen. Martela esimerkiksi vuokraa toimistokalusteita, jolloin henkilöstön muutoksiin voi reagoida nopeammin.

Asiakkaiden vaihtoehtojen laventuminen on johtanut siihen, että moni pienyritys hankkii kalusteensa käytettynä. Myös Martela ottaa uudesta ajattelusta oman osansa korjaamalla omia käytettyjä toimistokalusteitaan uudelleen käyttöön.

Eräs ongelma alalla on kopiointi.

”Kiinan markkinoilta löytyy käytännössä aivan suoria kopioita Martelan tuotteista, joita vain myydään halvemmalla ja eri nimellä”, Viljanen sanoo

Hän ei kuitenkaan halua, että Martelassa lähdetään mukaan halpatuotantoon. Se on hänen mielestään pidemmällä aikavälillä huono strategia, sillä laatu takaa maineen asiakkaiden parissa.

Sen sijaan hinnat saadaan pidettyä kohtuullisina käyttämällä alihankkijoita. Työtuolien jalkaristikot ja mekanismit, samoin kuin metalliosat, tulevat valmiina alihankkijoilta. Kaikki työtuolit verhoillaan Puolassa.

”Tuotekehitys ja kalusteiden kokoonpano on keskittynyt Nummelaan. Levyosat tehdään Kiteellä”, Viljanen kertoo.

Suunnittelun ohella hänen tehtävänsä on miettiä pieniäkin yksityiskohtia, kuten asennusprosessin tehokkuutta. Siksi Viljanen valitsee ruuvitkin siten, että kantamallit ovat keskenään samanlaisia – silloin asentaja joutuu vaihtamaan ruuvipäätä harvemmin.

Miten sitten tullaan hyväksi muotoilijaksi? Viljanen perehtyi kysymykseen jo 1990-luvun alussa, kun hän valmistui rakennusarkkitehdiksi. Töitä ei laman keskellä ollut, joten nuorukainen pestautui puusepän töihin.

Siitä oli myöhemmin hyötyä.

”Oli tärkeää oppia, miten kalusteet kannattaa tehdä. Jos vain piirtää huonekaluja paperille, tehtävä on paljon vaikeampi”, Viljanen sanoo.

Tuolin muotoilun periaatteet ovat lopulta melko yksinkertaisia.

”Pitää olla tuntuma, minkälainen kaltevuus sopii tuoliin. Liian suoralla on epämukava istua, ja toisaalta siitä ei saa valua eteenpäin”, Viljanen sanoo.

Viime kädessä tuoli on usein suunnittelijansa näköinen. Tämän Viljanen huomasi opiskellessaan sisustusarkkitehtuuria silloisessa Taideteollisessa korkeakoulussa. Opettaja oli Yrjö Kukkapuro.

”Kukkapuron joissain tuoleissa on yllättävän huono istua, vaikka hän on suunnitellut paljon hyviä tuoleja”, Viljanen sanoo.

Erityisen tunnettuja olivat Taideteollisessa luentotuoleina käytetyt tuolit. Ne olivat monien mielestä niin epämukavia, että niitä kutsuttiin nimellä ”Kukkapuron kirous”.

Kalusteita suunnitellessaan Viljanen tutkii ensin, mitä muut ovat tekemässä. Varsinaisen muotoilun hän tekee tietokoneen ruudulla, mutta lopputulos näkyy vasta ensimmäisen koekappaleen myötä.

Varsinaisena intohimonaan Viljanen pitää sen pohtimista, miten suomalaisista työpaikoista saataisiin viihtyisämpiä. Sama pätee kouluihin, joihin Viljanen on suunnitellut esimerkiksi pyörillä siirreltäviä nojatuoleja.

Koulujen lisääntyvä rauhattomuus askarruttaa Viljasta, ja hän kaivaa esiin huopaiselta tuntuvan seinäelementin, joka näyttää ikään kuin puolikkaalta teltalta.

”Ideana on, että se voidaan virittää sermiksi rauhattoman oppilaan viereen, jolloin hän voi keskittyä paremmin omaan tekemiseensä”, Viljanen sanoo.

Oikeasti tuote ei ole huopaa vaan puristettua polyesterikuitua. Viljanen uskoo, että kouluissa sisustuksella voitaisiin vaikuttaa työilmapiiriin aivan samalla tavalla kuin työpaikoilla.

Martelan kokemat myllerrykset ovat näkyneet esimerkiksi siten, että Viljanen on talon ainoa kokoaikainen suunnittelija.

”Olen aika onnekas, että olen koko työurani ajan saanut tehdä koulutustani vastaavaa työtä.”

Martelan aseman suomalaisen työn historiassa hän ymmärtää etenkin silloin, kun kiertää pienempiä konepajoja, joiden toimistoissa on käytetty samoja kalusteita vuosikymmeniä.

”Siellä saattaa olla 1960-luvun Kilta-tuoleja repaleisina. Mutta edelleen ne ovat kovassa käytössä”, Viljanen sanoo.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rankkasade on aiheuttanut ”valtavia vahinkoja” Helsingin rautatieasemalla, osa tiloista menee remonttiin: Metro­liikenne pysäytetty keskustassa

    2. 2

      Lisää vettä ryöppyää Helsingin taivaalta, suora lähetys keskustasta käynnissä

    3. 3

      Nainen lähti Alepasta, hyppäsi autoon ja törmäili pitkin Paloheinää – Kuvat näyttävät, millaista tuhoa epäilty rattijuoppo sai aikaan

    4. 4

      Maailman keuhkot puskevat nyt ilmaan hiiltä: Amazonilla riehuu valtavia metsä­paloja, joiden sytyttämisestä on todennäköisesti maksettu rahaa

    5. 5

      Mies valitsee nuoren ja kauneimman, ja lopulta kaikki häviävät: Deittisovellusten data piirtää raadollisen kuvan parinmuodostuksesta

      Tilaajille
    6. 6

      Tarvitseeko lippua ostaa ollenkaan, jos HSL:n mobiilisovellus ei toimi? Näin HSL vastaa

    7. 7

      Helsingin keskustaan syntyi vesiputous: video näyttää, kuinka tulvavedet syöksyvät pyöräväylä Baanalle

    8. 8

      Poliitikot vaativat brasilialaista lihaa pois kauppojen hyllyiltä – näin kauppaketjut vastaavat

    9. 9

      Yhdysvaltain republikaanien merkittävä miljardööri­tukija David Koch on kuollut

    10. 10

      Peliyhtiö Remedyn johto myi isoja osake­määriä ennen uuden pelin julkaisua – ”Ymmärrän, että voi syntyä kysymyksiä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rankkasade on aiheuttanut ”valtavia vahinkoja” Helsingin rautatieasemalla, osa tiloista menee remonttiin: Metro­liikenne pysäytetty keskustassa

    2. 2

      Mies valitsee nuoren ja kauneimman, ja lopulta kaikki häviävät: Deittisovellusten data piirtää raadollisen kuvan parinmuodostuksesta

      Tilaajille
    3. 3

      McDonald’sin paniikki vaihtui massa­hurmokseen – Kana­nugetti on suomalaistenkin suosikki, ja nyt HS:n erikois­artikkeli paljastaa, mitä sen sisältä löytyy

      Tilaajille
    4. 4

      Heidi Myllylä on tehnyt töitä melkein yötä päivää, mutta joutui raha­pulassa muuttamaan takaisin vanhempiensa luokse

    5. 5

      ”Miksei lapsia siepata kadulta?” Amerikkalaisvieraat tulivat Suomeen, ja viikon jälkeen he miettivät, voisiko tänne muuttaa

    6. 6

      Tarvitseeko lippua ostaa ollenkaan, jos HSL:n mobiilisovellus ei toimi? Näin HSL vastaa

    7. 7

      Maailmalla kirurgit käyttävät yhä ”absoluuttisesta pahasta syntynyttä” natsien anatomiakirjaa – Loisteliaan upeita kuvia, kommentoi suomalaisprofessori

      Tilaajille
    8. 8

      Ravintola puuttui lapsen itkuun ja sai vastaansa some-ryöpyn, joka romahdutti paikan maineen – ”Olemme antaneet jo periksi”

    9. 9

      Yhden sijoitustuotteen hinta nousee kohisten, ja se piirtää isomman kuvan talouden tilasta

      Tilaajille
    10. 10

      Helsingin keskustaan syntyi vesiputous: video näyttää, kuinka tulvavedet syöksyvät pyöräväylä Baanalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      McDonald’sin paniikki vaihtui massa­hurmokseen – Kana­nugetti on suomalaistenkin suosikki, ja nyt HS:n erikois­artikkeli paljastaa, mitä sen sisältä löytyy

      Tilaajille
    2. 2

      ”Miksei lapsia siepata kadulta?” Amerikkalaisvieraat tulivat Suomeen, ja viikon jälkeen he miettivät, voisiko tänne muuttaa

    3. 3

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    4. 4

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    5. 5

      Ravintola puuttui lapsen itkuun ja sai vastaansa some-ryöpyn, joka romahdutti paikan maineen – ”Olemme antaneet jo periksi”

    6. 6

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    7. 7

      Kylpyhuoneen lattia oli kodin paras paikka juoda – Näyttelijä Natalil Lintala joi päivästä toiseen ja syötti someen särötöntä elämää

      Tilaajille
    8. 8

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    9. 9

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    10. 10

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    11. Näytä lisää