Trumpin uusimman tulliuhkauksen taustalla on monimutkainen uhkapeli – Seuraukset voivat heijastua Suomeen monella tavalla, sanovat ekonomistit

Kauppakiista Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä on jälleen kiihtymässä. Presidentti Donald Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trump ilmoitti torstaina heti maiden kauppaneuvottelujen päätyttyä uusista tullimaksuista, jotka koskevat yhteensä 300 miljardin dollarin (270 miljardin euron) arvoista tavaraerää.

10 prosentin tullimaksut tulisivat voimaan syyskuun alussa. Trump on jo aikaisemmin asettanut 250 miljardin dollarin (225 miljardin euron) suuruiselle tavaraerälle tullimaksut, jotka ovat 25 prosenttia.

Uusien tariffien eli tuontitullien toteutuessa Kiinan koko Yhdysvaltain-vienti olisi käytännössä korotettujen tullimaksujen alaisuudessa.

”Uutta tässä on se, että tariffit osuisivat aikaisempaa enemmän kulutustavaroihin, joita on tähän mennessä kartettu tullitariffeissa”, sanoo kauppapolitiikan johtaja Petri Vuoriohttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK).

Trumpin uhkauksen toteutuessa monet tavallisten kuluttajien ostamat tuotteet, kuten Applen älypuhelimet ja tabletit, kallistuisivat. Tullimaksut osuisivat myös Yhdysvalloissa myytäviin leluihin ja videopelikonsoleihin, jotka valmistetaan lähes poikkeuksetta Kiinassa.

Kauppakiistan pitkittyminen voi heijastua useilla eri tavoilla myös Suomeen, sanoo kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuorihttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+vuori Keskuskauppakamarista.

”Välittömät vaikutukset tulevat talouden epävarmuuden kautta.”

Hänen mukaansa suoran viennin luvut ovat vielä tällä hetkellä hyvällä tasolla. Suomalaisten yritysten viennistä 57 prosenttia tapahtuu EU:n alueella. Sen sijaan epäsuorat vaikutukset voivat olla suurempia.

Yksi ongelma on Suomen talouden rakenne, joka on alihankintapainotteinen: 76 prosenttia Suomen vientituotteista on välituotteita, jotka kytketään osaksi suurempaa kokonaisuutta. Tästä syystä Suomen talous on alttiimpi maailmantalouden suhdannevaihteluille kuin EU-maat keskimäärin, Vuori sanoo.

Esimerkiksi Vuori nostaa Uudenkaupungin autotehtaan, jossa valmistettavia Mercedes-Benzejä viedään tilastojen perusteella Saksaan.

”Todellisuudessa niitä autoja viedään Saksan kautta eniten juuri Yhdysvaltoihin. Jos kauppakiista leviää, vaikutus tuntuu tätä kautta myös Suomessa. Silloin emoyhtiökin joutuu pohtimaan omia tuotantoketjujaan.”

Esimerkiksi Mercedes-Benz on lisännyt Trumpin vaatimuksesta tuotantoaan Yhdysvalloissa samalla kun se on vähentänyt tuotantoaan rajan takana Meksikossa.

EU:ssa Kiinan ja Yhdysvaltojen kiistaa seurataan myös siksi, että EU:lla ja Yhdysvalloilla on edessä omat kauppaneuvottelunsa syksyllä. Yhdysvallat on vaatinut, että sen maataloustuotteet pääsisivät paremmin EU-markkinoille.

Tilanne kytkeytyy Kiinan ja Yhdysvaltojen kiistaan sikäli, että markkinoiden avaaminen amerikkalaisille maataloustuotteille oli yksi asioista, joiden toimeenpanosta maiden piti sopia heinäkuun lopussa.

”Maataloustuotteiden päästäminen Kiinan markkinoille olisi vähentänyt painetta Euroopan suuntaan. Nyt asia voi olla juuri toisin päin”, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivuhttps://www.hs.fi/haku/?query=tuuli+koivu.

Euroopassa ollaan huolissaan siitä, että epäonnistuminen Kiinan pakottamisessa sopimukseen voi kääntää Trumpin katseen kohti Eurooppaa.

Erityisesti Ranska on pitänyt tiukasti kiinni siitä, ettei amerikkalaisia maataloustuottajia päästetä EU-markkinoille.

Koivun mukaan kauppavaje Euroopan kanssa on edelleen yksi Trumpia hiertävistä kysymyksistä, joihin hän tulee palaamaan. Kyse on lähinnä siitä, missä järjestyksessä hän asiat tekee.

”EU:lle on kuitenkin hankalampi asettaa pakotteita, koska se on Yhdysvalloille markkina-alueena paljon tärkeämpi kuin Kiina.”

Kiina on uhannut Yhdysvaltojahttps://www.hs.fi/talous/art-2000006191710.html vastatoimilla, jos uudet tullimaksut toteutuvat syyskuun alussa. EK:n Vuorion mukaan Kiinan tuonti Yhdysvalloista on huomattavasti pienempää kuin toisin päin, joten Kiina ei pysty vastaamaan tullimaksuilla.

Sen sijaan Kiinalla on muita painostuskeinoja: se voi esimerkiksi vaikeuttaa amerikkalaisyritysten toimintaa markkinoillaan entisestään ja lykätä kalliita hankintoja, kuten lentokoneostoja, Yhdysvalloista.

Vuorion mukaan iso kysymys on kuitenkin se, onko kyse kovasta neuvottelutaktiikasta. On myös mahdollista, että tariffien voimaantuloa lykätään kuten monta kertaa aikaisemminkin.

”Joka tapauksessa tilanne lisää epävarmuutta maailmantaloudessa eikä lupaa hyvää talousnäkymille.”

Amerikkalaisille yrityksille kauppakiistan venyminen on kova paikka. Erityisesti vähittäiskauppiaat ovat kritisoineet Trumpin ilmoitusta sanomalla, että kärsijäksi joutuvat ennen kaikkea kotimaiset markkinat.

”Tariffit ovat veroja amerikkalaisille kuluttajille”, todettiin Yhdysvaltojen teollisuusjohtajien liiton lausunnossa.

Myös sijoittajat ovat jo reagoineet voimakkaastihttps://www.hs.fi/talous/art-2000006192131.html Trumpin lausuntoihin. Pörssi-indeksit ovat olleet laskussa ympäri maailmaa, myös Euroopassa.

Kiinan suhteen Koivu myös ymmärtää amerikkalaisten turhautumista, joka on näkynyt esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakamarin kyselyissä.

Amerikkalaisyritykset ovat huolissaan siitä, että Kiinan markkinoille on vaikea päästä, kun samaan aikaan kiinalaisyritykset tulevat valtaamaan kotimarkkinoita Yhdysvalloissa.

Kiina kilpailee monen asiantuntijan mielestähttps://www.hs.fi/talous/art-2000006101618.html maailmanmarkkinoilla epäreiluilla keinoilla.

Trump on pitänyt meteliä esimerkiksi Kiinan asemasta Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa, jossa se määritellään edelleen kehittyväksi taloudeksi.

Ratkaisu on peräisin vuodelta 2001, jolloin Kiina tuli järjestön jäseneksi ja maa määriteltiin kehittyväksi taloudeksi 15 vuoden siirtymäajalla.

”Itse ajattelen, että Yhdysvalloilla on tässä pointti. Tiedän suomalaistenkin yritysten kokemuksien perusteella, että Kiinassa on hankala toimia, eikä valtiojohtoisuus ole tuottanut missään hyvää taloudellista lopputulosta”, Koivu sanoo.

Yhdysvaltojen tavoite onkin ollut saada Kiina muuttamaan talousjärjestelmäänsä ja takaisin muutosten tielle. Erimielisyyttä on etenkin siitä, ovatko Trumpin keinot tähän oikeita.

Koko tilanteen taustalla vaikuttavat marraskuussa 2020 pidettävät presidentinvaalit, joissa Trump pyrkii toiselle kaudelle.

”Presidentinvaalien näkökulmasta Trumpin pitäisi saada Kiinasta murskavoitto. Siinä onnistukseen hänen täytyy lisätä painetta Kiinan suuntaan”, Vuorio sanoo.

Yhdysvaltojen oma talouskasvu on pahasti Trumpin tavoitteen tiellä. Vuoden 2019 tammi–maaliskuussa talous kasvoi 3,1 prosenttia ja huhti–kesäkuussa enää 2,1 prosenttia.

Heinäkuun lopussa Reutersin laajassa ekonomistikyselyssä arvioitiinhttps://www.reuters.com/article/us-global-economy-poll/global-economic-growth-rut-at-risk-of-deepening-despite-rate-cuts-reuters-polls-idUSKCN1UL00M, että maailmantalouden taantuman mahdollisuus on jopa 50 prosenttia kahden seuraavan vuoden aikana. Trumpille tulee siis kiire saavuttaa näyttäviä voittoja.

Trump itse on todennut uusista, 300 miljardin dollarin tavaraerään kohdistuvista tullimaksuista, että kyse on ”pienestä” 10 prosentin tullimaksusta.

Koivun mukaan tämä pitää sinänsä paikkansa, koska kansainvälisessä kaupassa jo pelkästään valuuttakurssien vaikutuksella voi olla vastaavanlainen vaikutus tuotteiden sisäänostohintoihin.

”Kiinassa palkat nousevat viidellä prosentilla vuodessa, joten sielläkin on totuttu siihen, että tuottavuutta pitää jatkuvasti lisätä.”

Myös Petri Vuorio uskoo, että hankalasta tilanteesta voidaan vielä selvitä. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos tulleja nostetaan 10:stä 25 prosenttiin.

”Paras lopputulos olisi näillä näkymin se, että elokuun aikana tulleja päätetään lykätä ja palataan neuvottelupöytään syyskuussa.”


Oikaisu 2.8. kello 22.27: Vuoden 2019 huhti–kesäkuussa Yhdysvaltain talous kasvoi 2,1 prosenttia. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että talous kasvoi 1,8 prosenttia.