Talous
Saksan talous yskii pahasti ja maata pyörittävä autoteollisuus on suurissa vaikeuksissa – ”Nyt ollaan aidosti
Saksa julkaisee tänään ennakkotiedot bruttokansantuotteensa (bkt) kehityksestä toisella vuosineljänneksellä. Niiden ennustetaan kertovan talouden supistumisesta.
Samalla julkaistaan vuoden ensimmäisen neljänneksen tarkentuneet bkt-luvut. On mahdollista, että myös ne kääntyvät negatiivisiksi. Jos näin kävisi, Euroopan talousmahdin katsottaisiin olevan taantumassa.
Saksan talouden yskiminen tarkoittaa huonoja uutisia myös Suomelle.
Saksa on Euroopan suurin talous, jonka kehitys vaikuttaa koko maanosaan. Se on myös tavaravienniltään ollut jo pitkään Suomen suurin vientimaa.
Suomen Pankki nostikin viimeisimmässä ennusteessaan euroalueen ja erityisesti Saksan talouskasvun hidastumisen Suomen talouden keskeiseksi riskiksi.
Saksasta on kantautunut ikäviä talousuutisia jo pitkin kesää.
Teollisuustuotanto laski kesäkuussa enemmän kuin lähes vuosikymmeneen. Tulevaisuutta ennustavat luottamusindikaattorit ovat osoittaneet alas niin teollisuus- kuin palvelusektorillakin, ja lisäksi vienti osoittaa hyytymisen merkkejä.
Tiistaina julkaistiin saksalaisen Zew-tutkimuslaitoksen luottamusta kuvaava indeksihttps://www.zew.de/en/, joka romahti alhaisimmalle tasolleen lähes kahdeksaan vuoteen. Indeksi kuvaa analyytikkojen ja sijoittajien odotuksia Saksan talouden suhteen.
Mistä Saksan teollisuuden ongelmat johtuvat?
Ensimmäiset merkit ongelmista ilmaantuivat jo viime syksynä, mutta niitä pidettiin tilapäisinä. Esimerkiksi autoteollisuus oli ongelmissa uusien maailmanlaajuisten päästömittausstandardien käyttöönoton vuoksi. Testilaboratoriot ruuhkautuivat ja tämä pienensi suoraa autoteollisuuden tuotantoa. Henkilöautojen tuotanto pieneni jopa 17 prosenttia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä, verrattuna edelliseen neljännekseen.
Lisäksi esimerkiksi Reinjoki oli kuivuuden takia alhaalla. Se haittasi kemianteollisuuden kuljetuksia ja hidasti näin alan kasvua.
Tilanteen piti korjaantua ongelmien ratkettua. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.
”Saksan autonvalmistajat ovat jossain määrin sopeutuneet päästöstandardeihin, mutta nyt sieltä alta on paljastunut, että koko autosektorilla menee huonommin kuin luultiin”, kertoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichhttps://www.hs.fi/haku/?query=jan+von+gerich.
Hänen mukaansa kaikilla Saksan teollisuuden sektoreilla rakentamista lukuun ottamatta menee huonosti.
Suurempi syy ongelmiin ovat maailmankauppaan liittyvät epävarmuustekijät. Ne ovat vanhoja tuttuja: Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota, Britannian EU-ero ja Trumpin aikomus asettaa EU:lle lisää tulleja esimerkiksi autoteollisuuteen.
Lisäksi Italian talouden ongelmat heijastuvat kauppaan EU:ssa, von Gerich lisää.
”Nämä tekijät osuvat kaikista pahimmin juuri teollisuuteen”, hän sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen https://www.hs.fi/haku/?query=sami+pakarinenon samaa mieltä.
”Tällainen maailmantalouden epävarmuus ei voi olla heijastumatta sellaiseen hyvin vientivetoiseen ja isoon talouteen kuin Saksa on”, hän sanoo.
Pakarisen mukaan myös maailman toiseksi suurimman talouden eli Kiinan talouskasvu hidastuu. Tämä vaikuttaa teollisuustuotteiden kysyntään. Lisäksi esimerkiksi autojen kysyntä on maailmanlaajuisesti vähentynyt, eli uusia autoja rekisteröidään vähemmän kuin aiemmin.
”On turha puhua tilapäisistä ongelmista. Nyt ollaan ihan aidosti jo pysyväisluonteisissa ongelmissa. Siihen viittaavat esimerkiksi tulevaisuutta ennustavat ostopäällikköindeksit”, Pakarinen sanoo.
Huolena on, että teollisuuden ongelmat leviävät esimerkiksi palvelualoille. Luottamusindikaattorit viittaavat Pakarisen mukaan tähän suuntaan. Palveluala on Saksassa kokonaisuutena suurempi kuin teollisuus, vaikka ei niin vientivetoinen olekaan. Sen ajautuminen ongelmiin voisi lisätä negatiivista kierrettä Saksan taloudessa.
Juuri autoteollisuus on koko Saksan teollisuuden moottori.
Saksa on autotuotannon arvolla mitattuna maailman suurin autonvalmistaja. Maan bruttoarvonlisästä noin 4,7 prosenttia syntyy autoteollisuudessa ja viennistä se muodostaa noin viidenneksen.
Autoteollisuus on suunnilleen yhtä merkittävä Saksalle kuin Nokia oli Suomelle vuonna 2001: Nokian osuus Suomen bruttoarvonlisästä oli tuolloin noin 4,5 prosenttia.
Koon lisäksi on toinenkin syy autoteollisuuden tärkeydelle Saksassa:
”Vaikka sen osuus työllisyydestä ei ole kovin suuri, autoteollisuuden lonkerot ulottuvat hyvin laajalle”, kertoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Seija Parviainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=seija+parviainen.
Autoteollisuus työllistää suuren määrän alihankkijoita niin Saksan sisällä kuin ulkomaillakin, kuten Tšekissä. Usein alihankkijoilla on vielä omat alihankkijansa. Tuotantoketjut ovat siis pitkiä.
Saksan autoteollisuuden lonkerot ulottuvat Suomeenkin: Uudessakaupungissa sijaitsevassa Valmet Automotiven tehtaassa valmistetuista Mercedes-Benz-autoista valtaosa menee Saksan kautta Yhdysvaltoihin. Uudenkaupungin tehdas työllistää noin 4 500 ihmistä.
Monilla saksalaisilla autonvalmistajilla on tuotantolaitoksia Yhdysvalloissa.
Esimerkiksi Kiinaan myytäviä autoja valmistetaan usein Yhdysvalloissa. Tämän takia Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota iskee lujaa Saksan autoteollisuuteen.
Parviaisen mukaan myös sopimukseton eli kova brexit haittaisi eniten juuri Saksan autoteollisuutta. Kaikista vaikein tilanne olisi, jos kaikki nämä uhat kärjistyisivät samaan aikaan.
Kaiken tämän takia Parviainen pitää Saksan autoteollisuuden tuotannon kehitystä huolestuttavana. Kesäkuun luvut ovat karua luettavaa: niiden mukaan tuotanto supistui 17 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Lyhyellä aikavälillä autoteollisuus on riippuvainen maailmankaupan ja sen esteiden kehittymisestä. Parviaisen mukaan pidemmällä aikavälillä saksalaisen autoteollisuuden menestys riippuu etenkin siitä, miten se pärjää teknologisessa kehityksessä.
Ilmastonmuutoksen myötä päästörajoitukset ovat tiukentuneet ja se on johtanut kilpailuun sähköautojen kehittämisessä. Tällä hetkellä kilpaa johtaa Kiina, ei Saksa, Parviainen sanoo.
”Saksa on kyllä mielestäni ottanut kehitystä kiinni, sillä sähköautoihin on nyt panostettu paljon”, hän sanoo.
Monet suomalaiset yritykset ovat saksalaisten yritysten alihankkijoita. Tämän takia tilauskantojen pienentyminen voi siirtyä viiveellä Suomeen.
Vielä Saksan teollisuuden ongelmat eivät ole näkyneet Saksan kanssa kauppaa tekevien suomalaisten yritysten toiminnassa kovin paljon, arvioi saksalais-suomalaisen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jan Fellerhttps://www.hs.fi/haku/?query=jan+feller.
”Jäsenyrityksiltämme ei ole tullut sellaisia viestejä”, hän sanoo.
Fellerin mukaan Saksan teollisuuden tilauskannat eivät ole muutenkaan notkahtaneet niin paljon kuin luulisi.
”Tilauskannat supistuivat suurtilauksista pudistettuna noin 0,4 prosenttia.”
Feller kuitenkin arvioi, että jos tilauskantojen supistuminen Saksassa jatkuu, alkaa se näkyä vääjäämättä myös Suomessa.
Esimerkiksi laivamoottori- ja energiateollisuusyhtiö Wärtsilästä kerrotaan, että ongelmat eivät ole vielä näkyneet.
”Voi kuitenkin olla mahdollista, että vaikutus tulee viiveellä”, sanoo yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Kari Hietanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kari+hietanen.
Metsäyhtiö UPM:n biorefining-liiketoiminta-alueen johtaja Bernd Eikenshttps://www.hs.fi/haku/?query=bernd+eikens puolestaan arvioi, että Saksan ongelmat voivat heijastua myös UPM:n toimintaan.
”Vientivetoinen Saksa ei ole eristyksissä globaalista kehityksestä. Epävarmuuden lisääntyminen vaikuttaa siten, että yritykset eivät ole niin luottavaisia ja pienentävät esimerkiksi markkinointibudjettejaan. Nämä tekijät voivat vaikuttaa tuotteidemme kysyntään”, hän sanoo.
UPM:llä on Saksassa yli 4 000 työntekijää ja useita tehtaita. UPM:n myynti oli Saksassa 1,7 miljardia euroa vuonna 2019. Yhtiö myy Saksassa esimerkiksi sellua ja paperia.
Pitääkö Saksan kehityksestä olla huolissaan Suomessa?
”Sanotaan näin, että samoihin viennin kasvulukuihin ei varmaan päästä tavaraviennin suhteen. Mutta suomalaisten yritysten digipalveluiden vienti on kasvanut räjähdysmäisesti. Uskon, että se jatkuu”, Feller vastaa.
Syynä tähän on hänen mukaan se, että saksalaisilla yrityksillä on kassassa paljon rahaa hyvien vuosien jäljiltä. Ja Suomessa digiosaaminen on paljon pidemmällä kuin Saksassa, jossa digitalisaation suhteen ei ole pidetty kiirettä yrityksissä.
”Suomi auttaa Saksaa digitalisoitumaan”, Feller tiivistää.
Samalla julkaistaan vuoden ensimmäisen neljänneksen tarkentuneet bkt-luvut. On mahdollista, että myös ne kääntyvät negatiivisiksi. Jos näin kävisi, Euroopan talousmahdin katsottaisiin olevan taantumassa.
Saksan talouden yskiminen tarkoittaa huonoja uutisia myös Suomelle.
Saksa on Euroopan suurin talous, jonka kehitys vaikuttaa koko maanosaan. Se on myös tavaravienniltään ollut jo pitkään Suomen suurin vientimaa.
Suomen Pankki nostikin viimeisimmässä ennusteessaan euroalueen ja erityisesti Saksan talouskasvun hidastumisen Suomen talouden keskeiseksi riskiksi.
Saksasta on kantautunut ikäviä talousuutisia jo pitkin kesää.
Teollisuustuotanto laski kesäkuussa enemmän kuin lähes vuosikymmeneen. Tulevaisuutta ennustavat luottamusindikaattorit ovat osoittaneet alas niin teollisuus- kuin palvelusektorillakin, ja lisäksi vienti osoittaa hyytymisen merkkejä.
Tiistaina julkaistiin saksalaisen Zew-tutkimuslaitoksen luottamusta kuvaava indeksihttps://www.zew.de/en/, joka romahti alhaisimmalle tasolleen lähes kahdeksaan vuoteen. Indeksi kuvaa analyytikkojen ja sijoittajien odotuksia Saksan talouden suhteen.
Mistä Saksan teollisuuden ongelmat johtuvat?
Ensimmäiset merkit ongelmista ilmaantuivat jo viime syksynä, mutta niitä pidettiin tilapäisinä. Esimerkiksi autoteollisuus oli ongelmissa uusien maailmanlaajuisten päästömittausstandardien käyttöönoton vuoksi. Testilaboratoriot ruuhkautuivat ja tämä pienensi suoraa autoteollisuuden tuotantoa. Henkilöautojen tuotanto pieneni jopa 17 prosenttia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä, verrattuna edelliseen neljännekseen.
Lisäksi esimerkiksi Reinjoki oli kuivuuden takia alhaalla. Se haittasi kemianteollisuuden kuljetuksia ja hidasti näin alan kasvua.
Tilanteen piti korjaantua ongelmien ratkettua. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.
”Saksan autonvalmistajat ovat jossain määrin sopeutuneet päästöstandardeihin, mutta nyt sieltä alta on paljastunut, että koko autosektorilla menee huonommin kuin luultiin”, kertoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichhttps://www.hs.fi/haku/?query=jan+von+gerich.
Hänen mukaansa kaikilla Saksan teollisuuden sektoreilla rakentamista lukuun ottamatta menee huonosti.
Suurempi syy ongelmiin ovat maailmankauppaan liittyvät epävarmuustekijät. Ne ovat vanhoja tuttuja: Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota, Britannian EU-ero ja Trumpin aikomus asettaa EU:lle lisää tulleja esimerkiksi autoteollisuuteen.
Lisäksi Italian talouden ongelmat heijastuvat kauppaan EU:ssa, von Gerich lisää.
”Nämä tekijät osuvat kaikista pahimmin juuri teollisuuteen”, hän sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen https://www.hs.fi/haku/?query=sami+pakarinenon samaa mieltä.
”Tällainen maailmantalouden epävarmuus ei voi olla heijastumatta sellaiseen hyvin vientivetoiseen ja isoon talouteen kuin Saksa on”, hän sanoo.
Pakarisen mukaan myös maailman toiseksi suurimman talouden eli Kiinan talouskasvu hidastuu. Tämä vaikuttaa teollisuustuotteiden kysyntään. Lisäksi esimerkiksi autojen kysyntä on maailmanlaajuisesti vähentynyt, eli uusia autoja rekisteröidään vähemmän kuin aiemmin.
”On turha puhua tilapäisistä ongelmista. Nyt ollaan ihan aidosti jo pysyväisluonteisissa ongelmissa. Siihen viittaavat esimerkiksi tulevaisuutta ennustavat ostopäällikköindeksit”, Pakarinen sanoo.
Huolena on, että teollisuuden ongelmat leviävät esimerkiksi palvelualoille. Luottamusindikaattorit viittaavat Pakarisen mukaan tähän suuntaan. Palveluala on Saksassa kokonaisuutena suurempi kuin teollisuus, vaikka ei niin vientivetoinen olekaan. Sen ajautuminen ongelmiin voisi lisätä negatiivista kierrettä Saksan taloudessa.
Juuri autoteollisuus on koko Saksan teollisuuden moottori.
Saksa on autotuotannon arvolla mitattuna maailman suurin autonvalmistaja. Maan bruttoarvonlisästä noin 4,7 prosenttia syntyy autoteollisuudessa ja viennistä se muodostaa noin viidenneksen.
Autoteollisuus on suunnilleen yhtä merkittävä Saksalle kuin Nokia oli Suomelle vuonna 2001: Nokian osuus Suomen bruttoarvonlisästä oli tuolloin noin 4,5 prosenttia.
Koon lisäksi on toinenkin syy autoteollisuuden tärkeydelle Saksassa:
”Vaikka sen osuus työllisyydestä ei ole kovin suuri, autoteollisuuden lonkerot ulottuvat hyvin laajalle”, kertoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Seija Parviainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=seija+parviainen.
Autoteollisuus työllistää suuren määrän alihankkijoita niin Saksan sisällä kuin ulkomaillakin, kuten Tšekissä. Usein alihankkijoilla on vielä omat alihankkijansa. Tuotantoketjut ovat siis pitkiä.
Saksan autoteollisuuden lonkerot ulottuvat Suomeenkin: Uudessakaupungissa sijaitsevassa Valmet Automotiven tehtaassa valmistetuista Mercedes-Benz-autoista valtaosa menee Saksan kautta Yhdysvaltoihin. Uudenkaupungin tehdas työllistää noin 4 500 ihmistä.
Monilla saksalaisilla autonvalmistajilla on tuotantolaitoksia Yhdysvalloissa.
Esimerkiksi Kiinaan myytäviä autoja valmistetaan usein Yhdysvalloissa. Tämän takia Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota iskee lujaa Saksan autoteollisuuteen.
Parviaisen mukaan myös sopimukseton eli kova brexit haittaisi eniten juuri Saksan autoteollisuutta. Kaikista vaikein tilanne olisi, jos kaikki nämä uhat kärjistyisivät samaan aikaan.
Kaiken tämän takia Parviainen pitää Saksan autoteollisuuden tuotannon kehitystä huolestuttavana. Kesäkuun luvut ovat karua luettavaa: niiden mukaan tuotanto supistui 17 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Lyhyellä aikavälillä autoteollisuus on riippuvainen maailmankaupan ja sen esteiden kehittymisestä. Parviaisen mukaan pidemmällä aikavälillä saksalaisen autoteollisuuden menestys riippuu etenkin siitä, miten se pärjää teknologisessa kehityksessä.
Ilmastonmuutoksen myötä päästörajoitukset ovat tiukentuneet ja se on johtanut kilpailuun sähköautojen kehittämisessä. Tällä hetkellä kilpaa johtaa Kiina, ei Saksa, Parviainen sanoo.
”Saksa on kyllä mielestäni ottanut kehitystä kiinni, sillä sähköautoihin on nyt panostettu paljon”, hän sanoo.
Miten tämä vaikuttaa Suomeen?
Saksa on Suomen suurin kauppakumppani tavaraviennillä mitattuna. Saksan osuus on tavaraviennistä on noin 15 prosenttia, kun seuraavana olevan Ruotsin osuus on noin 10 prosenttia. Saksaan viedään erityisesti teollisuuden investointihyödykkeitä.Monet suomalaiset yritykset ovat saksalaisten yritysten alihankkijoita. Tämän takia tilauskantojen pienentyminen voi siirtyä viiveellä Suomeen.
Vielä Saksan teollisuuden ongelmat eivät ole näkyneet Saksan kanssa kauppaa tekevien suomalaisten yritysten toiminnassa kovin paljon, arvioi saksalais-suomalaisen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jan Fellerhttps://www.hs.fi/haku/?query=jan+feller.
”Jäsenyrityksiltämme ei ole tullut sellaisia viestejä”, hän sanoo.
Fellerin mukaan Saksan teollisuuden tilauskannat eivät ole muutenkaan notkahtaneet niin paljon kuin luulisi.
”Tilauskannat supistuivat suurtilauksista pudistettuna noin 0,4 prosenttia.”
Feller kuitenkin arvioi, että jos tilauskantojen supistuminen Saksassa jatkuu, alkaa se näkyä vääjäämättä myös Suomessa.
Esimerkiksi laivamoottori- ja energiateollisuusyhtiö Wärtsilästä kerrotaan, että ongelmat eivät ole vielä näkyneet.
”Voi kuitenkin olla mahdollista, että vaikutus tulee viiveellä”, sanoo yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Kari Hietanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kari+hietanen.
Metsäyhtiö UPM:n biorefining-liiketoiminta-alueen johtaja Bernd Eikenshttps://www.hs.fi/haku/?query=bernd+eikens puolestaan arvioi, että Saksan ongelmat voivat heijastua myös UPM:n toimintaan.
”Vientivetoinen Saksa ei ole eristyksissä globaalista kehityksestä. Epävarmuuden lisääntyminen vaikuttaa siten, että yritykset eivät ole niin luottavaisia ja pienentävät esimerkiksi markkinointibudjettejaan. Nämä tekijät voivat vaikuttaa tuotteidemme kysyntään”, hän sanoo.
UPM:llä on Saksassa yli 4 000 työntekijää ja useita tehtaita. UPM:n myynti oli Saksassa 1,7 miljardia euroa vuonna 2019. Yhtiö myy Saksassa esimerkiksi sellua ja paperia.
Pitääkö Saksan kehityksestä olla huolissaan Suomessa?
”Sanotaan näin, että samoihin viennin kasvulukuihin ei varmaan päästä tavaraviennin suhteen. Mutta suomalaisten yritysten digipalveluiden vienti on kasvanut räjähdysmäisesti. Uskon, että se jatkuu”, Feller vastaa.
Syynä tähän on hänen mukaan se, että saksalaisilla yrityksillä on kassassa paljon rahaa hyvien vuosien jäljiltä. Ja Suomessa digiosaaminen on paljon pidemmällä kuin Saksassa, jossa digitalisaation suhteen ei ole pidetty kiirettä yrityksissä.
”Suomi auttaa Saksaa digitalisoitumaan”, Feller tiivistää.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit