Talous

Alhainen korkotaso nosti oudon kysymyksen: Entä jos rahan pitämisestä pankkitilillä pitäisi maksaa pankille?

Pankit ja yritykset joutuvat maksamaan miljoonan euron talletuksesta 4 000 euroa vuodessa. Silti kuluttajien talletustilien korkoja ei ole pankeissa painettu miinuksen puolelle. Siihen on monta hyvää syytä.

Kuluneen viikon aikana on väläytelty mahdollisuutta siihen, että tavalliset kuluttajatkin voivat joutua maksamaan pankille talletuksista.

Esimerkiksi Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh sanoi uutistoimisto Bloombergille maanantaina, että kuluttaja-asiakkailtakin voitaisiin periä negatiivista korkoa, koska näin pankkien asiakkaat saataisiin kuluttamaan tai sijoittamaan.

Syynä on ennätyksellisen matalaksi painunut korkotaso.

Todellisuudessa negatiivisten korkojen periminen kuluttaja-asiakkailta edes tulevaisuudessa ei ole kovin todennäköistä, vaikka teoriassa pankeilla olisi siihen hyvät perusteet.


Yritysasiakkaat maksavat negatiivista korkoa jo nyt

Euroopan keskuspankki (EKP) perii pankeilta keskuspankkitalletuksista -0,4 prosentin korkoa. Pankit joutuvat siis maksamaan siitä, että ne laittavat ylimääräiset varansa keskuspankkiin riskittömään säilöön.

Näin EKP yrittää kannustaa pankkeja lainaamaan rahan eteenpäin sen sijaan, että ne varastoivat varojaan keskuspankissa.

Olisi siis loogista, että pankit perisivät omilta asiakkailtaan negatiivista korkoa talletuksista ja kannustaisivat näin varoja liikkeelle. Itse asiassa ne tekevätkin niin, kun kyseessä ovat yritykset ja suuret instituutiot.

Esimerkiksi OP perii pääsääntöisesti yritysasiakkailtaan talletuksista -0,4 prosentin korkoa eli pientä hintaa. Se tarkoittaa, että vaikkapa miljoonan euron kassavarojen makuuttaminen pankkitilillä maksaa yritykselle 4 000 euroa vuodessa.


Negatiivinen korko toisi satoja miljoonia tuloa

HS kysyi pankeilta, miksei samaa jo sovelleta kuluttajiin.

Korot ovat nimittäin pankkitoiminnan ydin. Pankkien perinteinen ansaintakeino on ollut juuri talletusten ja lainojen välinen korkoero.

Kotitalouksilla on Suomessa talletuksia lähes 94 miljardia euroa. Tästä summasta esimerkiksi 0,4 prosentin negatiivinen korko tarkoittaisi 376 miljoonaa euroa tuloa vuodessa.

Suurin piirtein sen verran Suomen kaksi suurinta pankkia, Nordea ja OP, maksoivat tuloksestaan veroa Suomeen viime vuonna. Kyse on siis isoista rahoista.

Tästä grafiikasta käy ilmi, että kotitalouksien talletusten määrä on kaiken lisäksi kasvanut vuoden 2018 alusta yli 10 prosenttia.



Talletuksista oli kesäkuussa tavallisia eli yön yli -talletuksia 81,1 miljardia euroa. Yön yli -talletus tarkoittaa sitä, että varat ovat kuluttajan milloin tahansa nostettavissa.

Määräaikaistalletuksia oli 4,8 miljardia euroa. Uusien määräaikaistalletusten korko oli kesäkuussa 0,34 prosenttia. Kaikkien talletusten keskikorko oli 0,11 prosenttia.


OP poikkeaa yleisestä linjasta

Aiemmin käyttelytilien korot määritettiin suhteessa euribor-korkoihin, mutta negatiivisten korkojen aikaan moni pankki on siirtynyt kiinteään nollakorkoon.

Isoista pankeista poikkeus on OP, joka maksaa omistaja-asiakkailleen 0,1 prosentin korkoa. Muille asiakkaille korko on nolla.

Jotkut lähinnä kulutusluottomarkkinoilla toimivat pankit maksavat talletuksista vielä selvästi parempaa korkoa, mutta niiden tilejä ei yleensä voi käyttää tavalliseen pankkiasiointiin kuten maksamiseen.

Tileistä ja maksamisesta vastaavan johtajan Masa Peuran mukaan OP-ryhmässä korkoa maksetaan omistaja-asiakkaille edelleen, koska heidän kuuluu saada asiakkuudestaan hyötyä.

”Talletukset ovat myös pankin varainhankinnan rakenteen kannalta tärkeitä. Meillä kuluttajien negatiivisten talletuskorkojen pohtimista ei pidetä ajankohtaisena”, Peura sanoo.

Myöskään Danske Bankissa ei ole vähittäisasiakkaista vastaavan johtajan Riikka Laine-Tolosen mukaan vakavasti pohdittu negatiivisia korkoja.

”Tilannehan ei ole viime aikoina mitenkään hirveän radikaalisti muuttunut. Pankkitoimintaan liittyy paljon epävarmuuksia, tämä on niistä vain yksi asia. Meillä ei ole aikomusta muuttaa nykyistä käytäntöä”, hän sanoo.

Danske Bankissakin kuluttajien käyttelytilien korko on nollassa.


Talletuspako on pankkien pahin uhka

Pankinjohtajat eivät sitä mainitse, mutta ainakin teoriassa kuluttajien tilien negatiivinen korko voisi aiheuttaa talletuspaon.

Toisin kuin yritykset, tavalliset ihmiset voisivat suivaantuessaan nostaa rahojaan pois tililtä ja säilyttää niitä vaikkapa patjan alla käteisenä. Tai ainakin he voisivat tallettaa rahat toiseen pankkiin.

Talletuspako on pankkien kauhuista pahin, sillä pankit ovat lainanneet talletusvarat eteenpäin. Ne eivät siis pysty maksamaan talletuksia nopeassa tahdissa asiakkailleen takaisin, jos kaikki päättäisivät nostaa rahansa yhtä aikaa.

Laine-Tolonen arvelee, ettei käyttelytilin korolla ole tavallisille asiakkaille kuitenkaan lopulta kovin paljon merkitystä. Korko lasketaan kuukauden alimman saldon mukaan, ja se on useimmilla tavallisilla palkansaajilla melko pieni.

”Esimerkiksi asuntolainan koroilla ja marginaalilla on paljon enemmän merkitystä.”

Yksi perustelu negatiivisia korkoja vastaan löytyy itse asiassa juuri asuntolainoista. Uusiin asuntolainoihin on kirjattu, että lainan viitekorko on vähintään nolla, vaikka viitekorot olisivat todellisuudessa negatiivisia.

Tätä on perusteltu sillä, että tilienkin korko on kuluttajille vähintään nolla. Olisi siis epäloogista muuttaa vain toista puolta koskematta toiseen.

Voi hyvin olla totta, ettei ihmisiä lopulta kauheasti kiinnosta tilin korko. Muuten on vaikea ymmärtää, että talletusten määrä on kasvanut nopeasti, vaikka tuottoa ei heru.

OP-ryhmän Peura arvelee talletusten kasvun syyksi muiden riskittömien tai matalan riskin sijoituskohteiden puutteen. Talouden yleinen toimeliaisuuskin vaikuttaa, kun esimerkiksi työllisyystilanne on parantunut.

Laine-Tolosen mielestä korkojen mataluus on ylipäätään vähentänyt ihmisten kiinnostusta talletusvarojaan kohtaan. Niitä pidetään tilillä sen kummemmin vaihtoehtoja miettimättä.

”Raha on laiskistunut. Suomalaisten ongelma on se, ettei varoilla tehdä mitään, vaikka olisi hyvä olla jokin sijoitussuunnitelma. Matalankin riskin sijoituksissa varat tuottaisivat edes jotain. Riskipitoisemmissa sijoituskohteissa on historiallisesti saanut paremman tuoton kuin jos ei tee mitään”, Laine-Tolonen sanoo.


Negatiivinen korko on piilotettu kuluihin ja inflaatio syö varoja

Vaikka nimellisesti negatiivisia korkoja ei pankeissa ole, se ei ole koko totuus.

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Tuulia Asplund huomauttaa, että todellisuudessa kuluttajat maksavat jo nyt varojen pitämisestä tilillä. Hinta vain on piilotettu pankkiasioinnin muuhun hintaan. Inflaatio myös syö koko ajan nollakorolla makaavien varojen ostovoimaa.

”Talletustilien reaalinen, inflaation huomioiva korko on ollut negatiivinen jo pitkään. Se on usein negatiivinen myös korkeammalla korko- ja inflaatiotasoilla”, Asplund sanoo.

Asplund ei usko, että pienellä nimellisesti negatiivisella korolla olisi merkittävää vaikutusta käyttelytileillä makaavaan rahaan. Käytännössä käyttötilistä ei voisi ainakaan kokonaan luopua, koska sinne maksetaan palkat ja etuudet, ja sieltä maksetaan laskut.

Käyttötili on Asplundin mukaan tarpeellinen palvelu, josta maksetaan niin kuin muistakin palveluista.

”On kuitenkin mahdollista, että asia konkretisoituu kuluttajille selvemmin, jos tilin nimellinen korko tippuu alle nollan. Mahdollinen reaktio riippuu siitä, mitä korkoa sovellettaisiin, kenelle ja kuinka laajasti.”

Myös Asplund uskoo, että talletusten kasvun taustalla on monien suomalaisten taipumus vältellä riskiä. Varat pidetään mieluummin pankkitilillä kuin sijoitetaan vähänkään riskipitoisempiin kohteisiin.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    6. 6

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    7. 7

      Ilmastopaneelin puheenjohtajan mielestä tiukka ilmastopolitiikka on etu suomalaisille vientiyrityksille: ”Suomessa on tästä omituinen harha”

    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Sydänlihastulehduksen voi saada vuodelevossakin, lääkärin mukaan valtaosa tulehduksista on oireettomia

    10. 10

      Valkoposkihanhet ovat Helsingille aarre ja turistinähtävyys, mutta kaupunki ei tajua sitä – fanien mielestä helsinkiläisten olisi korkea aika oppia elämään hanhien kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    6. 6

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    7. 7

      Jennifer Lopez käytti niin tyrmäävää mekkoa, että Googlen oli pakko kehittää kuva­haku­palvelu – nyt laulaja kohahdutti samassa asussa Milanon muoti­viikoilla

    8. 8

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    9. 9

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    10. 10

      Aalto-yliopiston professori nimitti korkeakoulua arvostelleita opiskelijoita ”kaheleiksi”, yliopiston mukaan kommentit ovat asiattomia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää