Talous

Saksa rakastaa ”mustaa nollaa”: Velan pelko on syvällä talousmahdin ajattelussa, ja tästä se johtuu

Taantuman partaalla oleva Saksa on toistaiseksi pysynyt budjettikurissaan. Lisävelkaa ei haluta ottaa, vaikka velkaantumisesta jopa maksettaisiin.

Syy. Vika. Velka.

Saksankielen sanalla Schuld on monia merkityksiä. Jo niistä voi päätellä, että saksalaisten suhteessa velkaan on erityistä painolastia.

Velka ja sen ottaminen ovat Saksassa nyt pinnalla. Euroopan suurimmasta talousmaasta on kantautunut huolestuttavia talousuutisia jo jonkin aikaa. Teollisuustuotanto on laskenut, samoin luottamusta kuvaavat indeksit. Saksan bruttokansantuote on niin ikään pienentynyt, ja maa on teknisesti taantuman partaalla.

Nyt pitäisi höllentää, nimekkäät ekonomistit ovat kehottaneet. Maa kaipaisi elvytystä.

”Saksa on tehnyt liian vähän investointeja. Kun tulee tänne, näkee, että tiet rapistuvat ja koulut ovat heikossa kunnossa. On selvää, että tarvitsemme lisää julkisia investointeja”, sanoo professori Sebastian Dullien HS:lle.

”Olisi järkevää ottaa lainaa ja investoida.”

Hän työskentelee kansantalouteen keskittyvän IMK-instituutin tutkimusjohtajana Düsseldorfissa. Instituutti on osa säätiötä, jonka omistaa Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö.

Kehotuksia investointeihin tulee muualtakin kuin duunarihenkisten piiristä. Kolme nimekästä saksalaisekonomistia kirjoitti vastikään Süddeutsche Zeitung -lehdessä, että Saksan tulisi tehdä pitkän aikavälin investointisopimus ja kääntää talouspolitiikkansa suunta.

Saksan taloustilanteella ja siellä tehtävillä päätöksillä on suuri merkitys myös Suomelle.

Saksa on Euroopan suurin talous, jonka kehitys vaikuttaa koko maanosaan. Se on myös tavaraviennin osalta ollut jo pitkään Suomen suurin vientimaa.

Saksalle höllentäminen olisi nyt poikkeuksellisen helppoa, koska lainaa on tarjolla hyvin edullisesti. Saksan valtionlainat ovat kauttaaltaan miinuksella. Toisin sanoin Saksalle maksettaisiin velkaantumisesta.

Mutta Saksa on sanonut velalle ei.

Saksan julkinen talous on ollut viisi viime vuotta ylijäämäinen.



Saksassa tälle on ihan oma terminsä: musta nolla, schwarze Null. Siinä päättäjät ovat toistaiseksi halunneet pysyä, eli pitää julkisen talouden tasapainossa.


Aivan viime aikoina mustan nollan järkevyyttä on alkanut pohtia myös maan hallitus.

Saksalainen Der Spiegel -lehti raportoi perjantaina lähteisiinsä perustuen, että jos taantuma uhkaa, liittokansleri Angela Merkel ja valtiovarainministeri Olaf Scholz olisivat valmiita luopumaan tasapainoisen budjetin periaatteesta ja ottamaan uutta velkaa. Uutistoimisto Reutersille Saksan valtiovarainministeriö kieltäytyi virallisesti kommentoimasta asiaa.

Miksi kynnys tehdä elvyttävää talouspolitiikkaa vaikuttaa olevan Saksalle korkeampi kuin monille muille Euroopan maille?

Saksa perustaa taloudenpitonsa sääntöihin, ja siksi talouspolitiikan liikkumavara on pienempi, sanoo Helsingin yliopiston yliopistotutkija Timo Miettinen. Tiukoilla säännöillä Saksa on halunnut luoda talouspolitiikkaan vakautta ja ennakoitavuutta.

”Tämä on ordoliberaalin tradition perintöä”, eurooppalaisen talousajattelun historiaa tutkinut Miettinen sanoo.

Ordoliberalismissa on kyse talouspoliittisesta ideologiasta, jonka keskiössä ovat hintavakaus sekä julkisen talouden tulojen ja menojen tasapaino.

Ideologian juuret ulottuvat 1930-luvulle. Se oli levoton vuosikymmen: Adolf Hitler teki nousuaan diktaattoriksi, elettiin lama-aikaa ja ihmisten mielissä oli elävästi 1920-luvun voimakas hyperinflaatio, jolloin setelit kelpasivat enää poltettavaksi.

Joukko niin sanottuun Freiburgin koulukuntaan kuuluneita talous- ja oikeustieteilijöitä katsoi, että moni ajan ongelmista kumpusi siitä, että politiikka ulottui liikaa talouden rattaisiin. He olivat myös pettyneitä aikaisempiin liberaaleihin teoreetikkoihin, jotka eivät olleet kiinnittäneet tarpeeksi huomiota rahajärjestelmään ja sen vakauteen.

Tarvittiin siis liberalismista ammentava teoria, joka perustuisi selville säännöille, kurille ja hintavakaudelle.

Mutta väliin tuli natsivalta.

Vastarintaliikkeeseen kuuluneet tutkijat joutuivat yhä tiukempaan natsien syyniin. Osan heistä oli lähdettävä maanpakoon. Yksi keskeisistä jäsenistä, Wilhelm Röpke, pakeni Istanbuliin Turkkiin.

Kun toinen maailman­sota oli päättynyt, ordo­liberalismi pääsi kukois­tamaan. Röpkestä ja muista koulu­kunnan jäsenistä tuli talous­uudistusten tärkeitä vaikuttajia. Heidän opeillaan Länsi-Saksa nousi jaloilleen hämmäs­tyttävän nopeasti.

Ordo­liberalismi eroaa muista uus­liberalismin haaroista siten, että ordoliberaalit tunnistavat valtion roolin merkittäväksi. Valtion on luotava vankka kilpailulainsäädäntö ja päivän politiikasta riippumaton keskuspankki, mutta suhdannevaihteluihin ei ordoliberaalien mielestä tule puuttua.

”Toisin kuin keynesiläisyydessä, valtion tehtäväksi ei ordoliberalismissa tullut investointien toteuttaminen vaan vahvojen sääntöjen valvominen”, Miettinen sanoo.

Ordoliberaaliin järjestykseen kuuluu vahvan kilpailulainsäädännön lisäksi Miettisen mukaan se, että valtio rajoittaa itse itseään.

Ja juuri näin Saksa tekee velan suhteen.

Vuodesta 2009 lähtien maan finanssipolitiikkaa on rajoittanut perustuslakiin kirjattu velkajarru. Saksa ei itse luomien sääntöjensä mukaisesti saa ottaa vuodessa enempää lainaa kuin 0,35 prosenttia bruttokansantuotteestaan eikä osavaltioilla tule myöskään olla budjettialijäämiä.

Velkajarrun taustalla ovat 2000-luvun alun kokemukset. Siinä missä komissio on viime vuosina huomauttanut Saksaa sen talouden ylijäämästä, oli tilanne 2000-luvun alussa päinvastainen. Saksojen yhdistymiseen liittyvät hankkeet aiheuttivat alijäämää ja talouskasvu oli niin heikkoa, että Saksaa tituleerattiin ”Euroopan sairaaksi mieheksi”. Nykyisin Saksan julkisen talouden velkasuhde on noin 60 prosenttia, mikä on selvästi alle EU-maiden keskitason.

Suhde velkaan on maailmalla juuri nyt jonkinasteisessa murroksessa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa käynnistyi keväällä mittava keskustelu siitä, kannattaako velkaantumista sittenkään pelätä niin paljon. Myös Saksassa velkajarrua vastustetaan nyt aiempaa äänekkäämmin ja laajemmalla joukolla – erityisesti taantuman uhatessa.

”En tiedä ainuttakaan perinteistä ordoliberaalia ajattelijaa, joka tällä hetkellä kannattaisi lisävelan ottamista. Velan vastustamisessa ja ordoliberalismissa on selvästi kytkös”, sanoo Dullien, joka kuuluu itse velkajarrua vastustaviin ekonomisteihin.

Dullienin mukaan nuoremman polven kansain­välisesti orientoi­tuneet saksalais­ekonomistit harvoin kokevat ordo­liberaalia lähestymis­tapaa omakseen, mutta ideologia on vaikuttanut monien talous­vaikuttajien ja vanhempien ekono­mistien ajatuksiin. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla saksa­laisissa talous­tieteen oppi­kirjoissa oli hänen mukaan selviä ordo­liberalismin elementtejä.

Esimerkiksi Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmann on nimennyt ordoliberalismin luojan, Walter Euckenin, teoksen hänen omaan ajatusmaailmaansa syvästi vaikuttaneeksi kirjaksi, Dullien sanoo.

Joidenkin saksalaisekonomistien mielestä ordoliberalistisen perinteen merkitystä tänä päivänä on liioiteltu.

Miettisen mukaan on totta, ettei yksittäisten politiikkatoimenpiteiden ideologista taustaa voi suoraan määrittää. Saksalla on myös omat perustelunsa säästäväisyyteen. Samoin kuin Suomen, myös Saksan väestö vanhenee nopeasti. Väestön ikärakenteen muutoksella on selitetty talouden ylijäämää. Miettisen mukaan myös kotitalouksien korkeaa säästöastetta on perusteltu usein sillä, että ihmiset säästävät eläkepäivikseen.



Mutta ordoliberalismi näkyy yksittäisiä toimenpiteitä laajemmin, Miettinen sanoo.

”Se on osa sitä, miten talouspolitiikkaa lähestytään. Esimerkiksi euroaluetta lähestytään maiden vastuun, moraalikadon, hintavakauden ja sääntöperustaisuuden kautta. Ne ovat selvästi muokanneet Saksan linjaa.”

Ja Saksan linja on taas muokannut Euroopan unionia ja esimerkiksi Euroopan keskuspankin ensisijaista mandaattia hintavakauden ylläpitämisestä. Tutkijoiden mukaan ordoliberalismi nosti päätään erityisesti eurokriisin hoidossa. Sen syyksi kun tulkittiin laajasti kriisimaiden löyhä julkinen taloudenpito, ja vastaukseksi talous- ja rahaliiton oikeudellista perustaa voimistettiin sopimuksin.

Saksan taloudessa on yksi erityispiirre, joka on herättänyt laajaa arvostelua. Maan vaihtotaseen ylijäämä on maailman suurin, eli Saksa saa ulkomaan liiketoimistaan paljon enemmän tuloja kuin sillä on menoja.

Esimerkiksi EU-komissio ja valuuttarahasto IMF ovat moittineet tätä, sillä voimakas ylijäämä luo epätasapainoa. Kun iso osa euromaiden viennistä menee muihin euromaihin, tarkoittaa Saksan ylivoimainen vaihtotase alijäämiä muissa euromaissa.

Jos Saksa tukisi viennin sijaan kotimaista kysyntää esimerkiksi kuluttajille suunnatuilla veronkevennyksillä tai talouskasvua vauhdittavilla infrastruktuuri-investoinneilla, se auttaisi muuta Euroopan taloutta elpymään.

Miettinen näkee vaihtotaseen ylijäämässä niin ikään yhteyksiä ordoliberalismin perintöön.

”Tämänkin suhteen korostetaan ajatusta siitä, että jokainen maa vastaa omasta taloudenpidostaan, eikä ylijäämää nähdä siksi ongelmana.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Aalto-yliopiston professori nimitti korkeakoulua arvostelleita opiskelijoita ”kaheleiksi”, yliopiston mukaan kommentit ovat asiattomia

    2. 2

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    3. 3

      Vihreiden Ohisalo bensa­verosta: Onko keski­luokalle tärkeämpää muutama euro kuussa vai se, että yhteis­kunta on kunnossa?

    4. 4

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    5. 5

      Sudet raatelivat neljä lammasta hengiltä Kouvolassa – Poliisi: eläimet lopetettava ihmisille mahdollisesti vaarallisina

    6. 6

      Sen piti olla tavallinen opinnäyte: Järven­pääläinen Ilja Oikarinen, 25, repäistiin suoraan koulusta Maseratin huippu­suunnittelijaksi Italiaan

    7. 7

      Teal Swan kertoo olevansa Arcturus-tähdeltä ja antaa neuvoja niin rahan kuin kannabiksenkin käytöstä: Nykyajan kultti­johtajat manipuloivat ihmisiä verkossa

      Tilaajille
    8. 8

      Halla-aho Ylen haastattelussa: Perussuomalaiset ei halua halpatyövoimaa, tässä suuri näkemysero kokoomuksen kanssa

    9. 9

      Bisneseliitin raamattu varoitti koronkiskoja­kapitalismin vaarantavan läntiset arvot, mutta vielä suurempi uhka saattaa olla hyperkilpailun kyllästämä Kiina

    10. 10

      HS-analyysi: Merivoimat on saamassa kaikessa hiljaisuudessa suunniteltua suurempia taistelualuksia – miksi Puolustusvoimat on puhunut asiasta vähätellen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    2. 2

      Sen piti olla tavallinen opinnäyte: Järven­pääläinen Ilja Oikarinen, 25, repäistiin suoraan koulusta Maseratin huippu­suunnittelijaksi Italiaan

    3. 3

      Äiti teki Aada Hämäläisestä vahingossa someilmiön, ja pian harrastajapiirtäjälle sateli kymmeniä työtarjouksia – Jotkut kuitenkin yllättyivät, paljonko viikkojen työ maksaa

    4. 4

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    5. 5

      Raittiiden opiskelijoiden määrä kasvaa: Tilastot näyttävät, minkä alan opiskelijat juovat eniten ja minkä vähiten

    6. 6

      Helsingin Etelärannassa pitää majaansa vain kaksi vuotta vanha yritys, joka on hankkinut jo lähes 5 000 asuntoa Suomesta

    7. 7

      Mies porasi ryyppykaveriaan päähän Lohjalla, hovioikeus piti vankeustuomion

    8. 8

      Jyrki Kataiselle Sitran johtopaikan hävinnyt Markku Wilenius purkaa tuntojaan Kalevassa: ”En tiedä kenellä olisi enemmän natsoja hommaan kuin minulla”

    9. 9

      Vihreiden Ohisalo bensa­verosta: Onko keski­luokalle tärkeämpää muutama euro kuussa vai se, että yhteis­kunta on kunnossa?

    10. 10

      Naapuri paljasti aiemman asukkaan omin päin teettämän kylpyhuoneremontin – Voiko asunnon ostaja joutua vastuuseen amatööriasentajan virityksistä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    5. 5

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    6. 6

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    7. 7

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    8. 8

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    9. 9

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    10. 10

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    11. Näytä lisää