Talous

Suomi on jäänyt kauas Ruotsin jälkeen, ja nyt Lintilä vaatii investointeihin ”turbonappia” – Miksi suomalais­yritykset eivät investoi?

Suomi ei pärjää vertailussa esimerkiksi Ruotsille. Keinoista investointihalukkuuden lisäämiseksi ollaan eri mieltä.

Suomalaiset yritykset eivät investoi tarpeeksi.

Tätä mieltä on valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk), jonka mukaan investointien vähyys haittaa työllisyyden kehittymistä.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki alkaa nyt selvittää Lintilän pyynnöstä, miten investointeja voitaisiin lisätä. Lintilä kertoi asiasta valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen esittelyn yhteydessä viime keskiviikkona.

Rahoituskustannukset ovat tällä hetkellä ennätyksellisen alhaalla, eli käytännössä investointeihin olisi saatavilla halpaa lainaa. Lisäksi suomalaisten yritysten kannattavuus on paremmalla tasolla kuin pitkään aikaan.

Edellytyksiä investointien kasvattamiseen siis olisi.

Mutta miksi ne eivät houkuttele?

”On hyvä kysymys, mikä on investointien kasvun esteenä. Olivat ne sitten aineettomia tai kiinteitä investointeja. Tuottavuuden kasvu kuitenkin edellyttäisi niitä”, Martti Hetemäki toteaa.

Hänen selvityksensä pitäisi olla valmiina syyskuun budjettiriiheen mennessä.

Tilanteen ratkaisemiseksi pitää Hetemäen mukaan löytää keinoja, jotka puuttuvat ilmiön syihin.

”Jotta talouden kasvu olisi kestävämmällä pohjalla”, hän sanoo.

Investoinnilla tarkoitetaan rahan sijoittamista esimerkiksi yrityksen laitteisiin tai kehitystoimintaan, jotka myöhemmin tuottavat yritykselle rahaa. Investoinnit ovat usein elinehto yrityksille, jotta ne pystyvät kilpailemaan muiden yritysten kanssa.

Yritysten investointien määrä lähti Suomessa nousuun 1990-luvun laman jälkeen. Erityisesti 2000-luvulla elettiin ”kulta-aikaa”, joka päättyi finanssikriisiin vuonna 2008.

Sen jälkeen yritykset ovat olleet varovaisempia käyttämään rahaa uusiin investointeihin.

”2010-luvulla netto­investointien taso on ollut nolla. Pääomaa on siis kulunut saman verran kuin on investoitu. Tuotannollista pääomaa ei ole saatu yhtään lisää tällä vuosikymmenellä”, elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi vanhoja laitteita ja koneita on poistettu käytöstä samalla vauhdilla kuin on ostettu uusia. Viime vuosina pääomakanta jopa kului nopeammin kuin uusia investointeja tehtiin.
Tällä hetkellä tilanne näyttää hieman valoisammalta, sillä Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteiden investointien arvioidaan nousevan 4,1 miljardiin euroon vuonna 2019. Se on noin yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän.

”Taso on silti hirveän huono. Niin historiallisesti kuin muihinkin maihin verrattuna,” Kangasharju sanoo.

Hänellä on myös selitys tilanteelle.

”Suomi on jäänyt pelon valtaan. Täällä on puhuttu työvoiman loppumisesta ja kestävyysvajeesta pitkään, ja yritykset ovat sen sitten uskoneet.”

Kangasharjun mukaan myös 2010-luvun pitkä nollakasvun aika kansantaloudessa sekä erityisesti vuosien 2014–2016 huonot vuodet ovat jättäneet jälkensä investoijiin. Ei uskalleta, hän sanoo.

Esimerkiksi Ruotsissa yritykset investoivat huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ero on vuosittain noin viisi prosenttiyksikköä, eli Ruotsi investoi lähes kolmanneksen enemmän kuin Suomi. Vuosien kuluessa ero kumuloituu merkittäväksi.

”Se tarkoittaa, että tuottavuuskasvu tulee olemaan Suomessa hitaampaa. Uhkaamme menettää myös työpaikkoja ja kilpailukykyä. Tulevaan kansantalouden kasvuprosenttiin nämä ilman muuta vaikuttavat”, Kangasharju sanoo.



Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen korostaa kuitenkin, että suomalaisten yritysten investointihalukkuutta on jo yritetty parantaa useilla erilaisilla keinoilla viime kymmenen vuoden aikana. Tulokset eivät ole olleet kovin hyviä.

Suurin muutos oli hänen mukaansa yritysten yhteisöveron laskeminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Sekään ei Pylkkäsen mukaan ole auttanut ongelmaan.

”Onnis­tuukohan suunnan muuttaminen nytkään?”, hän sanoo.

Pylkkäsen mukaan yrityksiä kannustetaan tälläkin hetkellä investoimaan esimerkiksi kiky-sopimuksella, yritystuilla ja EU:n investointi- ja innovaatiotukirahoilla.

”Yrityksille annetaan esimerkiksi suoria tukia ja verotukia yhteensä noin 4,5 miljardia euroa vuosittain. Nämä kaikki keinot ovat siis olemassa, mutta suurta muutosta investointitasossa ei ole näkynyt”, Pylkkänen sanoo.

Hänen mukaansa valtiosihteeri Hetemäen pitäisikin ottaa sekä kaikki jo toteutetut keinot että tutkimus- ja seurantatieto huomioon ennen kuin uusista keinoista päätetään.

Pylkkänen itse uskoo, että tärkein investointihalukkuutta lisäävä tekijä olisi epävarmuuden poistuminen markkinoilta. Ne heijastelevat hänen mukaansa tällä hetkellä poliittisia epävarmuustekijöitä muun muassa kansainvälisessä kaupassa.

”Epävarmuus tulevasta kysynnästä on niin suurta tällä hetkellä, että investointipäätöksiä ei ole uskallettu tehdä, vaikka investointien rahoituskustannukset ovat nyt historiallisen alhaiset”, hän sanoo viitaten yritysten saatavilla olevaan halpaan lainaan.

Etlan Kangasharju muistuttaa kuitenkin, että tilanne on sama kaikkialla Euroopassa, mutta silti investointitaso ei laahaa jäljessä samalla tavalla kuin Suomessa.

Hän suosittelisi investointiongelman ratkaisuun poisto-oikeuksien etupainottamista. Kangasharjun mukaan kansainväliset tutkimukset osoittavat tämän olevan toimiva keino.

Poisto-oikeuksien etupainottaminen tarkoittaa, että sen kuluja voitaisiin vähentää verotuksessa heti uuden investoinnin valmistuttua.

”Tällöin investointi muuttuisi nopeammin kannattavaksi. Se kannustaisi sijoittajia osinkojen ottamisen sijaan jättämään rahat yritykseen, kun tuotto tulisi aiempaa nopeammin”, hän sanoo.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    3. 3

      Opioidikriisistä todennäköisesti miljardikorvauksiin joutuva Sacklerien perhe siirtänyt omaisuuttaan Sveitsiin

    4. 4

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    6. 6

      Lankku on teholiike, mutta nämä 5 muunnelmaa ovat vielä tehokkaampia – saat myös vahvat pakarat ja paremman ryhdin

      Tilaajille
    7. 7

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    8. 8

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    9. 9

      Helsinkiin aukeaa maailman suurimman hotelli­ketjun huippu­hotelli – Taustalla häärii jälleen eläkeläinen Kasperi Saari, jonka mukaan luksus ei ole enää se juttu

      Tilaajille
    10. 10

      Vastustajan kannattajien ele liikutti vaimonsa menettäneen valmentajan kyyneliin: 92 000 katsojan stadion loisti vaaleanpunaisena

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    5. 5

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    6. 6

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    7. 7

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    8. 8

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    9. 9

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    10. 10

      Historian suurin tutkimus­hanke tapahtuu napajään keskelle jäätyneessä laivassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      15-vuotias Inka otti hatkat vuosi sitten, eikä häntä etsi enää kukaan – osa laitoksesta karanneista lapsista jää täysin heitteille

      Tilaajille
    4. 4

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    5. 5

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    7. 7

      Elämme viheliäistä ja mitätöntä aikakautta, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja – ”Hävettävää elää näin typerässä ajassa”

      Tilaajille
    8. 8

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    10. 10

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    11. Näytä lisää