Talous

Essee: Trumpin sotaisa asenne maailman­taloudessa ammentaa historiallisista peloista: ”Kiinalaisten invaasio! He tulevat, ja heitä on 900 000”

Trumpin sotaisa asenne maailman­taloudessa ammentaa peloista, joita Yhdysvalloissa on tunnettu maan alkuajoista asti. Kiinassa talousmahdiksi pyrkiminen taas kietoutuu pyrkimykseen parantaa ”nöyryytyksen vuosisadan” haavoja, kirjoittaa sekä Pekingissä että Washingtonissa HS:n kirjeenvaihtajana työskennellyt Pekka Mykkänen esseessään.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on käynyt kahden ja puolen virkavuotensa aikana ulkomaailmaa vastaan monen rintaman sotaa, joka kietoutuu raha-asioihin. Tulilinjalle ovat joutuneet Euroopan unioni, Etelä-Korea ja moni muu ”liittolainen”, mutta kaikkein aggressiivisimmat viestit ja toimet hän on kohdistanut Meksikoa ja Kiinaa vastaan.

Perjantaina koko maailman taloutta ravisteleva kauppasota kiihtyi jälleen, kun Kiina ilmoitti määräävänsä uusia tullimaksuja Yhdysvalloista tuleville tuotteille. Varhain lauantaina Suomen aikaa Trump vastasi ilmoittamalla Yhdysvaltain uusista korotuksista tulleihin Kiinasta tuotaville tuotteille.

Jo aiemmin perjantaina Trump kehotti yhdysvaltalaisia yrityksiä etsimään ”vaihtoehtoja Kiinalle”.

”Mahtavia yhdysvaltalaisia yhtiöitämme määrätään täten ryhtymään välittömästi etsimään vaihtoehtoja Kiinalle, mukaan lukien yhtiöiden tuominen KOTIIN ja tuotteiden valmistaminen Yhdysvalloissa”, Trump twiittasi.

Osakkeet halpenivat Yhdysvalloissa perjantaina huomattavasti, koska monet sijoittajat pelkäävät kauppasodan vahingoittavan yrityksiä ja taloutta. Kiinan ja Yhdysvaltain taloudet ovat kietoutuneet toisiinsa monin tavoin, mutta Trump näkee Kiinan enimmäkseen uhkana.

Mistä pelot kumpuavat?

Trumpilla on ärhentelyssään kolme pääsyytöstä: muut maat huijaavat Yhdysvaltoja kaupankäynnissä (erityisesti Kiina), lypsävät amerikkalaisilta veronmaksajilta ja asevoimilta ilmaiseksi turvallisuutta (esimerkiksi eurooppalaiset Nato-liittolaiset) tai lähettävät rikollisiaan ja halpatyövoimaansa vaarantaen amerikkalaisten välittömän turvallisuuden ja elintason (ennen kaikkea Meksiko).

Vaikka meksikolaisiin ja kiinalaisiin kohdistuvien syytösten taustat ovat erilaisia, Trump yhdistelee pelkoja, jotka ovat olleet läsnä Yhdysvalloissa jo ainakin puolitoista vuosisataa. Uhkakuvat Yhdysvaltoihin kohdistuvasta ”invaasiosta” liittyvät nykyisin meksikolaisiin, mutta tämän puhetavan juuret ovat esimerkiksi kiinalaisten aiheuttamissa peloissa 1800-luvun loppupuoliskolla eli Kiinaa hallinneen viimeisen dynastian Qingin aikoina.

”KIINALAISTEN INVAASIO! He tulevat, ja heitä on 900 000. Mitäpä aiotte asialle tehdä?” luki vuonna 1873 julkaistussa San Francisco Chronicle -lehden artikkelin ennakkomainoksessa.


Kiinalaisten vierastyöläisten pelko johti vuonna 1882 säädettyyn Chinese Exclusion Actiin, joka oli ensimmäinen merkittävä kokonaista kansanryhmää vastaan suunnattu laki Yhdysvaltain historiassa. Kiinalaiset pysykööt ulkopuolella, oli lain sanoma – ensimmäisenä merkkinä siitä, etteivät Yhdysvaltain ovet olekaan avoinna aina ja kaikille.

1840- ja 1850-lukujen taitteessa Kaliforniassa oli käynnissä kultaryntäys, jota varten tarvittuun työvoimaan kiinalaiset olivat aluksi tervetulleita. Lisäksi heitä tarvittiin mantereen ylitse kulkevan rautatien rakentamiseen, kertoo Yhdysvaltain historiaan perehtynyt Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Henriksson.

Kun kullan saanti vaikeutui ja rautatie valmistui, kiinalaiset siirtyivät muihin töihin. Se painoi palkkoja alas ja sai aiemmin siirtolaisina tulleet amerikkalaiset pelkäämään elantonsa puolesta. Esimerkiksi Wyomingin kaivoksilla kiinalainen halpatyövoima kiihotti väen väkivaltaisiin mellakoihin: Rock Springsin verilöylyssä vuonna 1885 sai surmansa ainakin 28 kiinalaista.

”Aina vallankumouksesta alkaen pelko ulkomaailmasta on ollut Yhdysvalloissa kova ja varsinkin silloin alkuaikoina, kun Yhdysvallat oli vielä heikko”, Henriksson sanoo.

Peloistaan huolimatta Yhdysvalloista kasvoi tulevina vuosikymmeninä maailman ykköstalous ja suurin sotilasmahti. Vaikka maailman meno näytti vuonna 1941 suursodan keskellä toivottomalta, lehdenkustantaja Henry Luce julisti Life-lehden artikkelissaan, että käsillä oli ”amerikkalainen vuosisata”.

Ajat ovat muuttuneet, mutta pelkääminen ei ole loppunut. Kun pikakelataan historiaa vaikkapa 1970-luvun lopulle, Kiina ja Meksiko olivat vielä pikkutekijöitä maailmantaloudessa. Silloin amerikkalaiset pelkäsivät japanilaisten yritysten ja sijoittajien jyräävät heitin.

”Kylmä sota on ohi, Japani voitti”, summasi tunnelmia nyt jo edesmennyt Massachusettsin senaattori Paul Tsongas vuoden 1992 presidentinvaalien yhteydessä.

Tsongasin usein lainattuun lausahdukseen kiteytyy erityisesti Trumpin ajattelutapa: maailmantaloudessa yksi voittaa ja muut häviävät.

Japani kuitenkin nuupahti 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, ja Neuvostoliittokin luhistui. Yhdysvalloissa alkoivat talouden saralla pulleammat vuodet, jotka jatkuivat enimmäkseen keskeytyksettä syksyn 2008 finanssikriisiin asti. Amerikkalainen vuosisata sai jatkua, ja kuin sen kruunajaisiksi valittiin puoliksi musta demokraatti Barack Obama presidentiksi.

Samaan aikaan toisaalla:

Amerikkalaiset ja eurooppalaiset yritykset siirsivät tuotantoaan Kiinaan, joka oli 1980-luvun alussa raottanut oviaan varovasti muulle maailmalle. Talousuudistusten isä Deng Xiaoping totesi, että ikkunoita avatessa on pakko sallia jonkin verran kärpäsiä ja hyttysiä tupaan mutta tarkoitus pyhittää keinot.

Kiina vaurastui, ja autoritaarinen maa salli askel kerrallaan sekä kansalaisilleen että ulkomaisille yrityksille vapauksia. Länsimaissa niiden toivottiin johtavan maan demokratisoitumiseen ja täysipainoiseen markkinatalousmalliin. Yhden teorian mukaan demokratia tulisi vääjäämättä, kun tulotaso nousisi ja keskiluokka alkaisi vaatia itselleen enemmän.


Toisin kävi. Kansanvallan sijaan tuli kansainvälisesti erittäin kilpailukykyinen – ja joillain sektoreilla lyömätön – talousmahti. Valta pysyi kommunistisella puolueella, joka halusi pitää myös talouden tiukasti ohjaksissaan.

Nykyinen presidentti Xi Jinping on lujittanut otetta kansalaisista entisestään. Siinä auttaa myös teknologia, jonka saralla Kiina on haastanut sekä Yhdysvallat että Euroopan: yritysostoilla, omalla tuotekehityksellään sekä syytösten mukaan osaamista kopioimalla ja varastamalla.

Tilanne muistutti hieman Kalifornian kultakuumetta. Ensiksi kiinalaisten mukanaoloa pidettiin kaikille hyödyllisenä – se oli win–win. Kiinalaisten kyky tuottaa halvemmalla tavaraa oli amerikkalaisille yrityksille ja kuluttajille tie uusiin vaurauksiin.

Kuin hiipien kiinalaisten vauraus alkoi kuitenkin ottaa amerikkalaisia puristusotteeseen, ja runsas vuosikymmen sitten puhuttiin eräänlaisesta kauhun tasapainosta Kiinan ja Yhdysvaltain talouksien välillä. Sen lisäksi, että kiinalaiset valmistivat Wal-Martissa ostetut tavarat, Kiina rahoitti keskuspankkinsa välityksellä velalle ahnetta Yhdysvaltain valtiota ja epäsuorasti sen kuluttajiakin.

Brittihistorioitsija Niall Ferguson teki vuonna 2008 tunnetuksi nokkelan termin, joka kuvaa Yhdysvaltain ja Kiinan talouksien symbioosia: Kiimerikka. Tässä suhteessa riippuvuus koski myös Kiinaa, joka pystyi pitämään valuuttansa yuanin arvon vakaana ja löytämään dollarireserveilleen turvasataman.

Kiimerikka, englanniksi Chimerica, viittasi Khimairaan, joka oli kreikkalaisen mytologian tulta syöksevä hirviö. Sillä oli leijonan pää, vuohen ruumis ja häntänään käärme.

Kun tällainen hirviö riehaantuu – tai ajautuu sisäisiin erimielisyyksiin – valtoimenaan heiluva pyrstö uhkaa koko maailmantaloutta Suomessakin asti.

”Saksan ja Suomen kaltaiset taloudet kärsivät aina, kun maailmantaloudessa on epävakautta”, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on todennut, että kauppasota on suurin uhka globaalille talouskasvulle tulevina kuukausina. Yhdysvalloissa yritysjohtajat ja ekonomistit varoittelevat jo lähivuosina koittavasta taantumasta, ellei kauppasotaan löydy ratkaisua.

Viime viikolla julkaistut luvut näyttävät, että Kiinan teollisuustuotannon kasvu on hitaimmillaan sitten vuoden 2002 ja Saksan talous keikkuu taantuman partaalla. Suomessa kysellään samanaikaisesti, perustuuko hallituksen budjetti liian ruusuisiin odotuksiin maailmantalouden näkymistä.


On hätkähdyttävää huomata, miten nopeasti Kiimerikan osapuolten välinen tasapaino on muuttunut. Vuonna 2001 Kiinan bruttokansantuote oli vain 13 prosenttia verrattuna Yhdysvaltain bkt:hen, mutta nyt suhde on 65 prosentissa. Ostovoimakorjatuilla luvuilla mitattuna Kiina on jo selvästi Yhdysvaltoja isompi.

Vaikka vuonna 2008 alkanut finanssikriisi sai vuosikymmen sitten Kiimerikka-olion kouristelemaan, se ei kaatunut. Epämukavan liiton pelastivat elvytystoimet, joihin kumpikin maa joutui vuosien ajan turvautumaan.

”Elvytyspolitiikka muutti Kiimerikan osapuolet vastakohtien avioliitosta tasavertaisten avioliitoksi”, Niall Ferguson kirjoitti viime vuonna kollegansa Xiang Xun kanssa International Finance -julkaisun artikkelissa ”Tehdään Kiimerikasta taas suuri”.

Yhdysvallat nousi jaloilleen, mutta Kiina jatkoi kirimistään ja vanha meno näytti jatkuvan. Vienti- ja kasvuvaikeuksista kärsinyt Kiina päästi kuitenkin valuuttansa yuanin heikkenemään vuosien 2014 ja 2016 välillä, mikä paisutti entisestään Yhdysvaltain kaupan alijäämää.

Tässä vaiheessa valtaan pyrki ja pääsi republikaani Donald Trump, joka syytti Kiinaa huijaamisesta taloussuhteissa. Rajuun epätasapainoon vääntynyt kauppa oli hänelle suurin todiste tästä.

Trumpin, republikaanien sekä monien demokraattien ja eurooppalaistenkin mielestä Kiinan mahtiasema perustuu kaikenkattavaan epärehellisyyteen: vakoiluun, markkinoidensa suojaamiseen ulkomaisilta yrityksiltä, suuryritystensä ylenpalttiseen tukemiseen ja jopa valuuttamanipulaatioon.

Viime vuonna Trump siirtyi sanoista tekoihin ja Yhdysvallat alkoi mätkiä kiinalaisille tuotteille suurempia tulleja. Kiina on vastannut omilla tullinkorotuksillaan.

Perjantaina kierrokset taas kovenivat, kun sekä Kiina että Yhdysvallat ilmoittivat uusista tullikorotuksista.

Elokuun alussa Trump oli yllättäen päättänyt lykätä osaa aiemmin ilmoittamistaan korotuksista. Selitys oli paljonpuhuva: ”Teemme tämän joulukauden takia, koska ­jotkut tariffit saattaisivat vaikuttaa amerikkalaisiin kuluttajiin”, Trump perusteli.

Nordean Koivun mielestä kyseessä oli ”niin populistinen veto kuin olla ja osaa”.

”Ei Trump eikä Xi voi jättää huomiotta sitä, miltä kauppasota kotimaassa näyttää.”


Kiinaa ei kansan mielipiteellä johdeta, mutta tuntemukset otetaan ehdottomasti huomioon. Presidentti Xille on tullut viime viikkoina paljon muutakin mietittävää, sillä Kiinan erityishallintoalue Hongkong on ajautunut laajojen mielenosoitusten myötä kaoottiseen tilaan. Tämä voi korottaa kynnystä tehdä minkäänlaisia myönnytyksiä Trumpille.

Jos Trumpin ulkomaalaisvastaisuudessa kuuluu historian kaikuja, historiaa luetaan myös Kiinassa, mutta kovin eri vinkkelistä. Britannia kahmi Hongkongin siirtomaakseen vuonna 1842 ensimmäisen oopiumisodan päätteeksi, ja alue palautui Kiinalle vasta vuonna 1997.

Hongkongin menettäminen oli yksi lukuisista tapahtumista, jotka tunnetaan Kiinaa syvästi katkeroittaneena ”nöyryytyksen vuosisatana” (1839–1949). Kiinan nykyjohdon ja kansan vahvasti tukeman ajattelun mukaan vastaavaan ei tule enää ikinä taipua.


Kaikkein hankalinta kauppasodassa on se, että Yhdysvallat käytännössä vaatii Kiinaa muuttamaan koko talousmallinsa amerikkalaisille suotuisampaan suuntaan. Vaatimus esitetään hetkenä, jolloin Kiinalla on epävarmuutta lyhyen ajan talouskasvustaan ja pitkän aikavälin tavoitteistaan.

Kiina pyrkii olemaan maailman ykkösvaltio tämän vuosisadan puoliväliin mennessä. Kyse on lopulta maailmanherruudesta – ei siitä, montako tonnia soijaa kiinalaiset ostavat Yhdysvalloista lokakuussa tai miten monta taulutelevisiota myydään Yhdysvaltain Best Buy -liikkeissä adventtina.

Markku Henrikssonin mukaan Trumpin päätös lykätä uusia tulleja joulumielen turvaamiseksi paljastaa sen, että amerikkalaisilla on paljon vähemmän sietokykyä kärsiä tappioita kauppasodassa kuin kiinalaisilla. Trump miettii jo kuumeisesti, miten hän onnistuisi takaamaan itselleen jatkokauden 15 kuukauden päästä koittavissa presidentinvaaleissa.

”Pelkään pahoin, että kauppasota vahingoittaa kaikkia muita paitsi Trumpia. Kauppasota on yksi Trumpin tapa pysyä otsikoissa ja tehdä itseään tärkeäksi”, Henriksson sanoo.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    2. 2

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    8. 8

      Ilmastopaneelin puheenjohtajan mielestä tiukka ilmastopolitiikka on etu suomalaisille vientiyrityksille: ”Suomessa on tästä omituinen harha”

    9. 9

      Valkoposkihanhet ovat Helsingille aarre ja turistinähtävyys, mutta kaupunki ei tajua sitä – fanien mielestä helsinkiläisten olisi korkea aika oppia elämään hanhien kanssa

    10. 10

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    6. 6

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    7. 7

      Jennifer Lopez käytti niin tyrmäävää mekkoa, että Googlen oli pakko kehittää kuva­haku­palvelu – nyt laulaja kohahdutti samassa asussa Milanon muoti­viikoilla

    8. 8

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    9. 9

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    10. 10

      Aalto-yliopiston professori nimitti korkeakoulua arvostelleita opiskelijoita ”kaheleiksi”, yliopiston mukaan kommentit ovat asiattomia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää