Talous

EU-virkamiehiä pyydetty välttämään Finnairin lentoja niiden kalleuden takia –  Miksi Brysselistä pääsee Tukholmaan 200 euroa halvemmalla kuin Helsinkiin?

EU-puheenjohtajakausi lisää työnantajan maksamia lentomatkoja Brysselin ja Helsingin välillä, eikä kilpailua reitillä ole.

Ainakin osaa EU:n työntekijöistä on pyydetty välttämään Finnairin lentoja Brysselin ja Helsingin välillä niiden hinnan vuoksi.

Euroopan ulkosuhdehallinnon virkamiehille lähetettiin perjantaina viesti, jossa suositeltiin painokkaasti harkitsemaan halvempia vaihtoehtoja suorille Finnairin lennoille. Euroopan ulkosuhdehallinto eli EU:n "ulkoministeriö" huolehtii unionin diplomaattisista suhteista.

”Budjettiosastolta tuli perjantaina tällainen yleinen viesti koko henkilökunnalle, jossa kehotettiin suoraan, että budjettisyistä käytettäisiin muita yhtiöitä kun Finnairia, koska hinnat saattavat olla jopa kolmasosan siitä, mitä Finnair laskuttaa”, kertoo ulkosuhdehallinnon virkamiehenä työskentelevä Tuula Peussa.

Peussan tiedossa ei ole, onko viestiä lähetetty muillekin EU-organisaatioille.

Viestissä todetaan, että Suomen puheenjohtajakauden aikana matkat Helsinkiin lisääntyvät huomattavasti. Suomen puolivuotinen kausi EU:n puheenjohtajana alkoi heinäkuun alussa.

”Koska hintaero KLM:n, Lufthansan tai Air Francen lennon sekä suoran Finnairin lennon välillä on todella merkittävä (matka Amsterdamin, Münchenin tai Pariisin kautta voi maksaa vain kolmanneksen Finnairin ehdottamasta hinnasta) ja pysähdykset ovat todella lyhyitä (40–55 minuuttia) ja joissain tapauksissa lähtö ja saapuminen on Brysselin Midi-rautatieasemalta, painavasti suosittelemme harkitsemaan halvemman vaihtoehdon käyttöä, kun mahdollista”, kirjoitetaan viestissä vapaasti suomennettuna.

Käytännössä halvempi vaihtoehto on ostaa vaihdollinen lento tai mennä alkumatka junalla. Jotkin lentoyhtiöt tarjoavat yhdistettyjä juna- ja lentolippuja.

Finnairin lentohinta Brysselin ja Helsingin välillä todella on huomattava verrattuna vaihdollisiin yhteyksiin. Finnair on Brysselin ja Helsingin välisissä suorissa lentoyhteyksissä ainoa toimija, eli kilpailua ei ole. Väliä matkataan erityisesti EU-asioissa, jolloin maksaja on tyypillisesti joku muu kuin lentomatkustaja itse.

Esimerkiksi marraskuun alkuun saa Brysselistä Helsinkiin suorat meno-paluulennot halvimmillaan noin 280 eurolla. Sama matka esimerkiksi SAS:lla tai AirBalticilla yhdellä vaihdolla maksaa samaan aikaan noin 170 euroa, vaikka valitsisi alle tunnin vaihtoajan.

Vähintään sadan euron hintaero Finnairin ja edullisempien vaihtoehtojen välillä pysyy, vaikka katsoo lentohintoja esimerkiksi ensi helmikuulta.

Vaihdolliset lennot ovat tunnetusti suoria halvempia, mutta Finnairin Bryssel–Helsinki-lennot ovat kalliita myös, jos niitä vertaa suoriin lentoihin Brysselistä esimerkiksi Osloon, Tukholmaan tai Tallinnaan.

Marraskuuksi suoria edestakaisia lentoja saa Brysselistä näihin kolmeen kaupunkiin alle satasella, Tukholmaan parilla kympilläkin, jos lentää halpalentoyhtiö Ryanairilla kaukaisemmille kentille. Helsinkiin lentoja ei irtoa kuin vajaalla 300 eurolla.

Kyse ei ole pelkästään Finnairin kalleudesta, vaan myös Brysselin-reitin kalleudesta. Finnairin suoria meno-paluulentoja Amsterdamista Helsinkiin saa marraskuulle noin 130 eurolla. Hintoja on katsottu lentoyhtiöiden omilta sivuilta sekä Skyscanner-sivustolta.

Mikä Brysselin-lennoissa maksaa, Finnairin mediasuhteiden johtaja Päivyt Tallqvist?

Lentojen hintaan vaikuttaa Tallqvistin mukaan lennon arvioitu kysyntä, varaushetki, sisältyvät palvelut, kuten matkatavarat, sekä se, voiko lippua vaihtaa ja millä hinnalla – sekä kilpailu. Sitä ei Brysselin-reitillä ole.

”Lennot hinnoitellaan markkinapohjaisesti. Esimerkiksi Tukholman-reitillä on muitakin lentoyhtiöitä, jotka lentävät suoraan, ja silloin hinnan täytyy olla kilpailukykyinen.”

Hintaero on niin merkittävä, että EU:n ulkosuhdehallinnossa työskentelevä Peussa kertoo, että hänen lisäkseen moni suomalaistuttava on siirtynyt Finnairilta vaihdollisiin lentoihin jo ennen ohjeistustakin. Säästetty hinta on Peussan mukaan merkittävä erityisesti lomakautena, kun hinnat ovat ylipäätään tavallista korkeampia.

”Mieluummin lennän vaihdon kautta, kun vaihto Kööpenhaminasta tai Tukholmasta on monesti alle tunnin, ja siinä voittaa 200 euroa.”

Vaihdollinen lento on tyypillisesti suoraa halvempi, toteaa myös Tallqvist.

”Miksi muuten ihminen ostaisi vaihdollisen lennon ja käyttäisi matkustukseen pidemmän ajan ja vaivan.”

Vaihdollinen lento tuottaa kuitenkin selvästi enemmän ilmastopäästöjä kuin suora. Lentoonlähtöön voi kulua jopa 25 prosenttia koko matkan polttoaineenkulutuksesta, kertoo Finavia.

”Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita lentojensa päästövaikutuksista toivottavasti myös katsovat, kuinka paljon lento aiheuttaa päästöjä. Eli suorat lennot suorinta mahdollista tietä ovat myös yleensä päästöjen kannalta paras vaihtoehto”, Tallqvist sanoo.

Hinnassa päästöt eivät kuitenkaan näy, joten kuluttaja voi joutua maksamaan ilmastovalinnasta suuren laskun ainakin Brysselin-välillä.

”Hinnat määräytyvät markkinapohjaisesti ihan joka puolella maailmassa ja kaikilla lentoyhtiöillä”, Tallqvist sanoo.

STT ei tavoittanut lauantaina EU:n ulkosuhdehallintoa kommentoimaan ohjeistusviestiä. Komission tiedottaja Johannes Bahrke kuitenkin kertoi yleisellä tasolla, että komissiolla ja ulkosuhdehallinnolla on tiukat säännöt siitä, että kaikki henkilöstön matkat ovat mahdollisimman kustannustehokkaita.

”Tämä käsittää ylärajan hotellikuluille kohteesta riippuen ja samoin säännön, jonka mukaan on valittava kaikista tarkoituksenmukaisin kulkuväline”, Bahrke kertoi sähköpostitse.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiläinen Peter Barmer keksi yhdeksän vuotta sitten, että Helsingin alla luikertelee jo keskustatunneli – Se puolitti hänen työmatkansa keston

    2. 2

      Äiti joi läpi koko raskauden, ja se näkyi Annakaisa Koskisesta jo synnytyssairaalassa – ”Tämä ei ole minun syyni, ja aion selviytyä”

      Tilaajille
    3. 3

      Taloyhtiöissä muhii poikkeuksellinen pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja

      Tilaajille
    4. 4

      Piratismi on arkipäivää suomalaiskouluissa: ”Käytän tallenteita, joita ei saa käyttää, otan monisteita, joita ei saisi ottaa”

    5. 5

      Nuorten ilmastoliike on populistinen ja valitsee kohteensa tarkkaan: ”Se on valovuosia vanhaa ilmastoväkeä edellä”, sanoo amerikkalaisprofessori

    6. 6

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    7. 7

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    8. 8

      Sadasosan tappio teki Juha Miedosta kansansuosikin: uusi kirja paljastaa, miksi Kurikan hiihtojätti loukkaantui keskustalle

    9. 9

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    10. 10

      Miki Kuusta, 30, pidetään teknologia-alan nuorena nerona, mutta itseään Slushin ja Woltin perustaja ei laske edes menestyjäksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    5. 5

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    6. 6

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    7. 7

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    10. 10

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää