Talous

Howard Wilkinson paljasti työpaikkansa väärinkäytökset ja sai potkut – Nyt yrityksiin tulee pakollinen ilmiantokanava, ettei enää kävisi samoin

Ilmiantajaa ei saa irtisanoa, vainota, paljastaa tai kohdella millään tavalla kaltoin. Ilmiantajalla on myös oikeus julkistaa tietonsa, jos väärinkäytöksiä ei aleta korjata kolmen kuukauden kuluessa.

Näin asioiden ei pitäisi mennä.

Danske Bankin johtotehtävissä Baltiassa työskennellyt Howard Wilkinson ilmoitti pankin johdolle joulukuussa 2013, että pankin asiakkaana oli venäläistaustaisia yrityksiä, joista annetut tiedot eivät pitäneet paikkansa.

Pankin pääkonttorissa asioita hiukan selviteltiin, mutta vasta vuonna 2015 pankki alkoi lopettaa Viron-yksikön epäilyttäviä asiakkuuksia.

Kaksi vuotta myöhemmin tanskalainen sanomalehti paljasti, että Viron-yksikön kautta oli kulkenut vuosina 2007–2015 200 miljardia euroa suurelta osin epäilyttävää rahaa. Syyskuussa 2018 pankki julkisti selvityksen tapahtumista ja pääjohtaja Thomas Borgen sai potkut.

Pankin johtoa useita kertoja varoit­tanut Wilkinson itse oli menettänyt työnsä jo vuonna 2014. Häntä oli oikeustoimien uhalla kielletty kertomasta havainnoistaan kenellekään.

Kaiken lisäksi vuosi sitten tiedotusvälineet paljastivat hänen henkilöllisyytensä. Wilkinson itse arvelee, että tieto oli vuodettu pankin sisältä. Hänellä ei käytännössä ole tämän jälkeen mahdollisuutta työllistyä ainakaan finanssialalle.

Konsulttiyhtiö KPMG:n johtajan Antti Aallon mukaan Wilkinsonin kohtalo on hyvä esimerkki siitä, mikä yritysten ilmiantojärjestelmissä on pielessä. Ilmiantaja nähdään usein yrityksen vihollisena, eikä hänelle taata sen paremmin suojaa kostotoimilta kuin anonymiteettiä.

Useimmista EU-maista ilmiantajan suojaa koskeva lainsäädäntö puuttuu kokonaan tai se on vajavaista. Niin myös Suomessa.

”Arvopaperimarkkinalaissa lukee markkinoita koskevien väärinkäytösten ilmiantojärjestelmästä kolme riviä. Se tarkoittaa käytännössä, että nimetöntä järjestelmää ei ole edes olemassa. Järjestelmä ei herätä luottamusta”, Aalto sanoo.

Tilanteeseen on tulossa muutos. Vajaan kahden vuoden kuluttua voimaan tulee EU:n direktiivi, joka pakottaa yritykset ja julkiset organisaatiot luomaan sisäisen ilmiantokanavan, jossa ilmiantajan nimettömyys ja suoja kaikenlaisia kostotoimia vastaan on taattu.

Alle 50 hengen yrityksiä säädös ei koske, paitsi rahoitusalalla.

Ilmiannettavat väärinkäytökset voivat koskea esimerkiksi tuote- tai elintarviketurvallisuutta, julkista terveydenhuoltoa, finanssipalveluita, julkisia hankintoja, liikenneturvaa, tietojärjestelmien turvallisuutta tai kuluttajansuojaa.

Ilmoituksen tekijä voi olla työntekijä, mutta myös esimerkiksi yrityksen osakkeenomistaja tai organisaation alihankkijan edustaja.

Viranomaisten puolestaan pitää luoda ulkoiset ilmoituskanavat, joiden kautta ilmiantoja on mahdollista tehdä myös suoraan viranomaisille luottamuksellisesti ja nimettömänä.

Direktiivi takaa ilmiantajalle oikeuden ilmoittaa epäilyistään viranomaisille tai julkistaa havaintonsa, jos yritys tai organisaatio ei ryhdy toimiin ongelmien korjaamiseksi kolmen kuukauden kuluessa. Ilmoittajalla on oikeus saada tieto siitä, mihin toimiin ilmoitus on johtanut.

Tiedot on oikeus julkistaa saman tien, jos ilmiantaja uskoo, että julkinen etu on välittömässä vaarassa.

Tämä on selvä muutos nykyiseen käytäntöön, jossa valtionhallinnossakin saatetaan jahdata väärinkäytöksistä tai niiden epäilyistä kertoneita ”vuotajia”, ja esimerkiksi kohun keskelle joutuneet hoivayhtiöt kieltävät työntekijöitään kertomasta työn ongelmista.

Direktiivi toteaa, että tämä oikeus ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä ylittää esimerkiksi mahdolliset vaitiolosopimukset.

Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtajan Ville Hinkkasen mukaan se ei kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi valtiollista turvallisuutta koskevia salaisuuksia, liikesalaisuuksia ja terveydenhuoltoon tai rikosprosessiin liittyviä salassa pidettäviä asioita saisi kertoa julkisuuteen. Tämäkin todetaan direktiivitekstissä.

”Nämä ovat tätä keskeistä salassapitoa koskevaa sääntelyä. Sitä tullaan vielä analysoimaan, mikä tämän direktiivin suhde on muuhun salassapitoa ja lojaliteettia koskevaan lainsäädäntöön”, Hinkkanen sanoo.

Koska kostamisen muodot voivat olla työelämässä moninaisia, direktiivi listaa erikseen ettei ilmiantajaa saa esimerkiksi irtisanoa, alentaa, hyljeksiä, uhkailla, siirtää toisiin tehtäviin, arvioida kielteisesti työtodistuksessa, estää pääsemästä koulutuksiin tai mitenkään muutenkaan kohdella kaltoin.

Viranomaisten myös edellytetään tukevan ja auttavan kiellettyjen toimien kohteeksi joutuvia ilmiantajia. Kaikkien EU-maiden on myös säädettävä sopivia rangaistuksia niille, jotka toteuttavat kostotoimia ilmiantajaa vastaa tai paljastavat ilmiantajan henkilöllisyyden.

Näin siitä huolimatta, että ilmiantokanavan pitäisi taata ilmiantajan täysi nimettömyys.

”Käytännössä esimerkiksi yhdysvaltalaisten yritysten ilmiantokanavissa saatetaan vinkata, että ilmianto kannattaa ehkä tehdä muulta kuin työkoneelta tai työnantajan järjestelmästä. Mutta jos haluaa saada palautetta tehdyistä toimista, jonkinlainen palautekanava on itse sallittava”, KPMG:n Aalto sanoo.

Aallon mukaan nimettömät ilmiannot ovat kuitenkin käytännössä vaikeita tutkittavia, kun ilmoittajalta ei saada tarvittavia lisätietoja.

”Siksi järjestelmän pitäisi kannustaa ilmiantajaa kaksisuuntaiseen viestintään, mikä edellyttää tietysti erittäin suurta luottamusta siihen, että ilmiantajan saama suoja on pitävä”, Aalto sanoo.

Aallon mukaan direktiivin voimaantulo edellyttää toimia käytännössä kaikilta julkisilta organisaatioilta ja yrityksiltä, niiltäkin, joilla jo on käytössä jonkinlainen ilmiantokanava. Järjestelmän pitää täyttää direktiivin vaatimukset ja ilmiantojen käsittelylle pitää luoda direktiivin mukainen järjestelmä.

”Direktiivi edellyttää, että tietoja säilytetään vuosia. Silloin pitää ottaa huomioon esimerkiksi, miten näitä henkilötietoja sisältäviä aineistoja käsitellään ja tehtävä siitä tietosuojavaikutusarvio, jossa dokumentoidaan ja arvioidaan käsittelyyn liittyvät riskit.”

Ilmiantojärjestelmiä on mahdollista käyttää myös väärin.

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa ilmiantokanavat tyypillisesti täyttyvät irtisanomisten alla, kun ihmiset haluavat saada irtisanomissuojan. Siksi suojan pitää koskea vain vilpittömässä tarkoituksessa tehtyjä ilmiantoja”, Aalto sanoo.

Se ei tarkoita, ettei ilmiantaja saisi olla väärässä, mutta jos ilmianto on tehty kiusantekomielessä tai toisen kunnian loukkaamiseksi, ilmiantaja riskeeraa joutumisen itse syytteeseen.

”Järjestelmään kuuluu myös se, että myös ilmiannon kohteita ja heidän henkilöllisyyttään suojellaan kunnes asia on tutkittu”, Aalto sanoo.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään muita yrittäjiä vähemmän

    2. 2

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    5. 5

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    6. 6

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    7. 7

      Emil Ruusuvuori murskaavan ylivoimainen Glasgow’n haastajaturnauksen finaalissa: ”Olen erittäin tyytyväinen, miten pelasin täällä”

    8. 8

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    9. 9

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    10. 10

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    8. 8

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    9. 9

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    10. 10

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää