Talous

Miehet ansaitsevat naisia enemmän lähes puolessa ammattiryhmistä – Katso, millaiset erot ovat eri ammateissa

Naisten tuntipalkka on harvoissa ammattiryhmissä miehiä suurempi. Sukupuolten välinen palkkaero on tapetilla viime viikolla käynnistyneellä palkkakierroksella.

Naisten tuntipalkka on miehiä suurempi vain ani harvoissa ammattiryhmissä.

46 prosenttia ammattiryhmistä oli viime vuonna sellaisia, joissa miehet ansaitsivat enemmän. Useammassa kuin joka kolmannessa ammattiryhmässä naisten ja miesten tuntipalkat olivat hyvin lähellä toisiaan.

Naisten tuntipalkkakohtainen mediaani oli suurempi kuin miesten vain kuudessa prosentista kaikista ammattiryhmistä. Esimerkkejä näistä ammattiryhmistä ovat kuntien palveluksessa olevat eläinlääkärit ja yksityisellä sektorilla työskentelevät työkoneiden kuljettajat.

Tämä kävi ilmi, kun HS vertaili Tilastokeskuksen perjantaina julkaiseman palkkarakennetilaston tietoja naisten ja miesten tuntipalkoista eri ammateissa. Miesten tuntiansioiden mediaani oli 19,2 euroa ja naisten 16,5 euroa. Naisten ansiot olivat 86 prosenttia miesten mediaanista.

Kyseessä ovat osa- ja kokoaikaisten palkansaajien tuntikohtaiset mediaanit. Mediaani tarkoittaa jonon keskimmäistä lukua, eli puolet ansaitsi tätä summaa enemmän ja puolet vähemmän. Vertailussa otettiin huomioon myös se, työskentelivätkö palkansaajat valtiolla vai kunta- tai yksityisellä sektorilla.

Suurimmat erot olivat yhteiskunnan peruspalvelujen sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelujen johtajien joukossa. Tässä ryhmässä naiset ansaitsivat yksityisellä sektorilla noin 63 prosenttia miesten palkoista. Ero tuntipalkassa oli yli 16 euroa.



Mistä palkkaerot saman ammattiryhmän sisällä johtuvat?

Keskeisiä syitä on kaksi: ylityö- ja vuorolisät sekä ammattiryhmien sisäinen eriytyminen eli miesten ohjautuminen ammattiryhmän sisällä parempipalkkaisempiin töihin.

Miehet tekevät keskimäärin enemmän ylitöitä kuin naiset. Tuntikohtaisiin mediaanipalkkoihin sisältyvät ylitöistä maksettavat korvaukset ja vuorolisät, eli esimerkiksi paljon ylityötä tekevän keskimääräinen tuntipalkka on korkeampi.

Vartiointi- ja suojelutyöntekijöiden ammattiryhmässä tämä selittää ainakin osin noin 24 prosentin palkkaeroa sukupuolten välillä.

”Miesvartijoilla on tilaston mukaan selkeästi enemmän vuoro- ja ylityökorvauksia kuin naisvartijoilla”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo Pehkonen.

Ammattiryhmään kuuluvat myös poliisit, joiden keskuudessa miesten vuorolisät olivat Pehkosen mukaan keskimäärin noin 25 prosenttia naisia suuremmat.

Mikäli ylitöistä ei makseta rahallista palkkaa, niiden vaikutus ansioihin ei myöskään näy tilastossa. Tämä on yleisintä erityisasiantuntijoilla ja johtajilla.

”Työajan mittaamiseen liittyy haasteita, ja on vaikea arvioida, mikä ylitöiden laajempi merkitys on sukupuolten välisille palkkaeroille”, tiivistää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.


Suomen työmarkkinat ovat poikkeuksellisen eriytyneet naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin. Eriytymistä on hyvin todennäköisesti tapahtunut myös näiden ammattiluokitusten sisällä, Kauhanen arvioi.

Samaa sanoo Tilastokeskuksen Pehkonen.

”Monesti käy niin, että naiset ovat luokan sisällä sellaisissa ammateissa, joissa on tyypillisesti pienemmät ansiot.”

Tilastokeskuksen tilastoissa on luokiteltu 179 ammattia. Osa luokituksista on hyvin laajoja.

Kirjo ammattinimikkeiden välillä on luokan sisällä kuitenkin mittava. Ryhmään lukeutuvat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat sekä henkilöt, jotka johtavat pankkeja ja vakuutusyhtiöitä.

”Jos katsotaan samassa yrityksessä ja samassa tehtävässä olevia, naisten ja miesten palkkaerot ovat pieniä”, sanoo Etlan Kauhanen.

Niin sanottua selittämätöntä palkkaeroa kuitenkin on arvioiden mukaan noin muutaman prosentin verran, julkisella puolella tätäkin vähemmän.

Eriytyminen naisvaltaisiin – ja matalapalkkaisiin – aloihin sekä miesvaltaisiin, paremmin palkattuihin aloihin selittää myös laajempaa palkkaeroa.

Kokoaikaista työtä tekevien naisten kuukausipalkkojen mediaani oli viime vuonna 83 prosenttia miesten mediaanista. Ero on tasoittunut parissakymmenessä vuodessa vain aavistuksen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1995 naisten mediaanipalkka oli noin 80 prosenttia miesten mediaanista.

Aihe on nyt ajankohtainen, sillä meneillään on ammattiliittojen keväälle ulottuva neuvottelukierros. Valtaosa kaksi- tai kolmevuotisista työehtosopimuksista päättyy syksyn tai ensi kevään aikana.

Sukupuolten välinen palkkaero luo painetta neuvotteluihin. Hoitajien järjestöt Tehy ja Super ehdottivat maaliskuussa, että valtion budjetissa osoitettaisiin joka vuosi kymmenen seuraavan vuoden ajan 100–150 miljoonaa euroa koulutetun hoitohenkilökunnan palkankorotuksiin.

Jos naisvaltaisten hoitoalojen palkkoja nostettaisiin tällä jaksolla joka vuosi 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesvaltaisten alojen, saavutettaisiin palkkatasa-arvo.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi HS:n haastattelussa elokuun lopussa, että Tehyn palkankorotukset voivat ”totta kai” olla suuremmat kuin ne, jotka Teollisuusliitto onnistuu neuvottelemaan. ”Nämähän ovat arvovalintoja”, hän sanoi.

79 prosenttia Teollisuusliiton jäsenistä on miehiä. Tehyn jäsenistä 92 prosenttia on naisia.

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Paula Koskinen Sandbergin mukaan keskustelussa sukupuolten välisistä palkkaeroista ei saa unohtaa yhtä asiaa.

”Kaikkein keskeisin tekijä palkkaeroihin on kuitenkin se, että historiallisista ja osin kulttuurillisista syistä naisvaltaisilla aloilla maksetaan käytännössä liian pieniä palkkoja. Isot rakenteelliset vinoutumat eivät ole perusteltuja.”

Koskinen Sandberg on tutkinut työmarkkinapolitiikkaa. Hänen mielestään syksyn neuvotteluista kiinnostavan tekee erityisesti se, että matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla, sosiaali- ja terveysalalla sekä varhaiskasvatuksessa, on tällä hetkellä kova työntekijäpula.

”Aikaisemmin ratkaisuksi palkkaeroihin tarjottiin sitä, että naisten pitäisi kouluttautua miesvaltaisille aloille ja näin kasvattaa omia ansiotulojaan. Nyt ollaan taas toisenlaisen kysymyksen äärellä, kun hahmotetaan, miten tärkeitä nämä alat ovat ja pitäisi varmistaa, että ihmiset haluavat työskennellä niissä.”

Fakta

Palkkarakennetilasto


 Tilastokeskus julkisti perjantaina palkkarakennetilaston. Se kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset sekä julkisen sektorin kaikki palkansaajat.

 Työsuhde- ja palkkatiedot edustavat noin 1,65 miljoonaa työsuhdetta.

 Tilastokeskuksen tilastoissa on luokiteltu 179 ammattiryhmää.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään muita yrittäjiä vähemmän

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    7. 7

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    8. 8

      Emil Ruusuvuori murskaavan ylivoimainen Glasgow’n haastajaturnauksen loppuottelussa: ”Tämä oli yksi parhaista viikoistani”

    9. 9

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    10. 10

      Harvinainen näky: Lähes kerrostalon ulko-ovella mönkivä mäyrä tallentui videolle Herttoniemessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    10. 10

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää