Talous

Euroalueen talous nilkuttaa ja keskuspankin keinot alkavat olla vähissä – tutkijat kannattavat finanssipoliittista elvytystä

Ekonomistit ja sijoittajat odottavat, että Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoittaa torstaina uusista poikkeustoimista inflaatiovauhdin ja talouskasvun voimistamiseksi. Taloustieteilijöiden mielestä rahapoliittisten poikkeustoimien lisäksi tarvittaisiin finanssipoliittista elvytystä.

Euroalueen talouskasvu on hidastunut ja inflaatio matelee kaukana Euroopan keskuspankin (EKP) tavoitteesta. Siksi keskuspankilta odotetaan uusia poikkeustoimia talouskasvun virvoittamiseksi, kun EKP:n neuvosto tänään kokoontuu. Keskuspankki kertoo päätöksistään iltapäivällä.

Euroalueen rahapolitiikassa keskeinen kysymys on, missä määrin keskuspankin keinot riittävät inflaation ja talouskasvun kiihdyttämiseen.

Vuodenvaihteessa EKP lakkautti rahapoliittisen elvytyksen. Vuonna 2015 aloitetun osto-ohjelman keskipisteessä oli arvopapereiden ostaminen markkinoilta. Ostoista vastasivat pääasiassa eurovaltioiden keskuspankit.

Ekonomistit ja sijoittajat arvioivat, että EKP ilmoittaa torstaina uudesta arvopapereiden osto-ohjelmasta ja asettaa liikepankkien talletuskoron yhä enemmän negatiiviseksi. Negatiivisella talletuskorolla se kannustaa liikepankkeja siirtämään talletuksiaan pois keskuspankista.

Ennakoidut poikkeustoimet ovat suhdanteen huonontuessa välttämättömiä, mutta myös ongelmallisia.

Liikepankkien talletuskoron asettaminen yhä enemmän negatiiviseksi rasittaa pankkien kannattavuutta. Siksi ne eivät välttämättä voi lisätä lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille, mikä on EKP:n tavoitteena.

Arvopapereiden osto-ohjelman aloittaminen taas saattaa jouduttaa hintakuplien muodostumisesta. Laaja-alainen arvopapereiden hintakuplien puhkeaminen voisi laukaista uuden kriisin rahoitusmarkkinoilla.

”Euroopan keskuspankki on tietyllä tapaa jäänyt loukkuun. Perusrahoitusoperaatioiden ohjauskorko on nollassa eikä negatiivisesta talletuskorosta ole päästy eroon, koska inflaatio-odotukset ovat yhä hyvin vaimeat. Ei vaikuttaisi olevan mitään yksiselitteistä keinoa, jolla inflaatio-odotuksia saataisiin vauhditettua”, sanoo Helsingin yliopiston empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti.

EKP:n hinta­vakaus­tavoitteen mukaan euro­alueen inflaatio­vauhdin pitäisi olla hieman alle kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Keväällä ja kesällä inflaatiovauhti on ollut Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin mukaan yhden prosentin tuntumassa.

Professori Ripatin mielestä euroalue on hieman samanlaisessa loukussa kuin Japani oli vuosituhannen vaihteessa. Kotitalouksien, yritysten ja sijoittajien odotuksiin on iskostunut käsitys hyvin hitaana jatkuvasta inflaatiosta, jolloin keskuspankin on vaikea sitä kiihdyttää. Myös talouskasvu on ollut Japanissa pitkään heikkoa.

Hankenin ja Helsinki Graduate School of Economicsin taloustieteen professori Ari Hyytinen korostaa, että tutkimuskirjallisuudesta on vaikea löytää selvää vastausta siihen, missä määrin rahapoliittiset keinot talouskasvun ja inflaatiovauhdin kiihdyttämiseksi ovat nykyisessä tilanteessa ehtyneet.

”Viime aikoina on toistuvasti käyty keskustelua pitkittyneestä hitaan talouskasvun ajanjaksosta. Se voi johtua vähentyneestä kysynnästä tai runsaasta säästämisestä, johon yhtenä syynä on todennäköisesti väestön vanheneminen.”

Vanhemmat ihmiset eivät yleensä kuluta yhtä paljon kuin nuoremmat. Kun vanhempien ihmisten osuus väestöstä kasvaa, seurauksena on säästämisen lisääntymisen suhteessa kulutukseen.

”Ongelmana on myös matalaksi painunut luonnollinen korkotaso ja se, että reaalikorkoa voi olla hankalaa painaa alemmaksi, jolloin se tukisi esimerkiksi investointeja. Toisaalta pitkittynyt hitaan talouskasvun kausi voi liittyä siihen, että potentiaalinen tuotanto ei kasva entiseen malliin.”

Lu
on­nollinen korko eli tasa­paino­korko tarkoittaa korkoa, jolloin säästäminen ja investoinnit ovat tasapainossa. Toisin sanoen se tarkoittaa korkotasoa, jolloin talous ei ole noususuhdanteessa eikä laskusuhdanteessa. Kun tasapainokorko on lähellä nollaa, rahapolitiikan mahdollisuudet elvyttää taloutta suhdanteen huonontuessa ovat rajalliset.

Merkittävä syitä euroalueen talouskasvun hidastumiseen ovat Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota ja pelko Britannian sopimuksettomasta eroamisesta Euroopan unionista.

Uusien rahapoliittisten toimien lisäksi huomio kiinnittyy torstaina EKP:n uuteen suhdanne-ennusteeseen: kuinka paljon suhdanne on kesällä huonontunut ja mitkä ovat lähivuosien näkymät.

”Tutkijoiden keskuudessa vallitsee aika laaja yksimielisyys, että rahapoliittinen elvytys yhdessä finanssipoliittisen elvytyksen kanssa olisi tehokkainta. Euroalueen taloudet ovat kytkeytyneet voimakkaasti toisiinsa, jolloin finanssipoliittisesta elvytyksestä pitäisi sopia koordinoidusti eri valtioiden välillä”, Ripatti sanoo.

Finanssipolitiikan koordinointi taas on euroalueella poliittisesti vaikeaa. Jos finanssipoliittista elvytystä ei tehdä koordinoidusti, joillakin valtioilla saattaa olla kiusaus olla tekemättä mitään.

Finanssipolitiikka on valtioiden vastuulla, kun taas rahapolitiikasta päättää itsenäisesti Euroopan keskuspankki. Finanssipolitiikka tarkoittaa julkisen talouden tulojen ja menojen säätelyä kokonaiskysyntään vaikuttamiseksi.

Professori Hyytinen painottaa, että finanssipoliittisessa elvytyksessä on yleensä ajoitusongelmia: sen vaikutukset voivat toteutua väärässä ajankohdassa. Nykyisellä poikkeuksellisen matalan korkotason ja hyvin hitaan inflaation aikakaudella se voisi virkistää kotitalouksien kysyntää.

”Nykyisessä tilanteessa finanssipoliittinen elvytys ja keveä rahapolitiikka voivat parhaimmillaan olla toisiaan täydentäviä ja tukevia.”

Hyytinen korostaa myös, että pitkällä aikavälillä talouskasvun turvaaminen edellyttää talouden uudistumista ja toimia, joilla voidaan tukea ja nopeuttaa uuden tekniikan kehittymistä. Uudella tekniikalla voidaan parantaa työn tuottavuutta, joka on euroalueen talouden keskeisiä pitkän ajan kompastuskiviä.

Professori Ripatin mielestä toinen keskeinen kysymys euroalueen taloudessa on liikepankkien heikko kunto, joka on huomattava ongelma etenkin Italiassa.

”Siellä pankeilla on paljon järjestämättömiä lainoja ja pankkien voitot ovat pieniä. Pankkisektorilla on vaikeuksia tukea talouskasvua, koska niillä ei ole mahdollisuuksia lisätä lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille talouskasvulle tärkeitä investointeja varten”, Ripatti sanoo.

Toisin sanoen pankkien pitäisi olla sen verran kannattavia ja vakavaraisia, että ne pystyvät lisäämään lainojen myöntämistä yrityksille ja kotitalouksille. Jos ne eivät sitä pysty tekemään, EKP:n uudet toimet menettävät tehoaan.

Periaatteessa EKP voisi tarjota vaikeuksissa oleville pankeille kohdistettua rahoitusta erittäin edullisilla ehdoilla, mutta Ripatti ei pidä sitä välttämättä kovin realistisena vaihtoehtona.

Entä mitä ajattelevat sijoittajat? Työeläkeyhtiö Varma on eurooppalainen suursijoittaja, joka sijoittaa eläkevaroja useisiin arvopapereihin ja muihin sijoituskohteisiin. Varman toimitusjohtaja Risto Murto seuraa tarkasti EKP:n toimia, koska ne vaikuttavat myös yhtiön sijoituksiin ja sijoituspäätöksiin.

”Euroalueella keskuspankin rahapolitiikalla on korostunut asema, koska rahapolitiikka on yhteistä, mutta finanssipolitiikka ei. Jos EKP ennakko-odotusten mukaisesti asettaa talletuskoron yhä enemmän negatiiviseksi ja aloittaa uudestaan arvopapereiden ostot, ei ole täysin selvää, että se kiihdyttäisi pysyvästi inflaatiota ja talouskasvua, koska rahapolitiikan välitysmekanismi ei enää toimi niin kuin sen pitäisi.”

Raha­politii­kan välitys­mekanis­mi tarkoittaa sitä, miten keskuspankin toimet vaikuttavat pankkeihin, yrityksiin ja kotitalouksiin sekä viimesijaisesti inflaatioon. Toimitusjohtaja Murron mielestä on selvää, että keskuspankki on ristiriitaisessa asetelmassa.

”Ostamalla paljon arvopapereita EKP myös sekoittaa markkinoiden toimintaa. Euroalueen valtioiden joukkolainoista sijoituskohteina on jo pulaa, koska keskuspankit ovat ostaneet niitä aikaisemmin hyvin paljon. Siksi joukkolainojen hinnat ovat kohonneet, mikä taas herättää kysymyksen, mihin pääomaa kannattaisi turvallisesti sijoittaa”, Murto sanoo.

Joukkolainojen kallistuminen suuren kysynnän takia tarkoittaa, että sijoittajien tuottovaatimus pienenee, jolloin tuottoprosentit laskevat.

Yksi teoreettinen ajatus, jota osa taloustieteilijöistä on kannattanut, on helikopteriraha. Se tarkoittaa julkisen talouden alijäämien rahoittamista luomalla uutta keskuspankkirahaa.

Käytännössä keskuspankki voisi tilittää esimerkiksi jokaiselle kotitaloudelle rahaa tai tarjota vaikkapa ikuisen lainan. Tällaisessa asetelmassa keskuspankki siis päättäisi, miten se jakaa helikopterirahan, jolloin se irtautuisi rahapolitiikasta ja sekaantuisi poliitikoille kuuluvaan finanssipolitiikkaan.

”Jos valtioiden joukkolainojen osto-ohjelma toteutetaan siten, että kansalliset keskuspankit korvaavat aina erääntyvät lainat uusilla vastaavan suuruisilla ostoilla ja tilittävät saamansa korot takaisin valtiolle, kyseessä on tavallaan helikopteriraha. Ero on vain siinä, että valtio päättää miten se saamansa varat jakaa”, Ripatti sanoo.

EKP:n pääjohtaja Draghi torjui ajatuksen helikopterirahasta jo kolme vuotta sitten. Ripatti pitää helikopterirahaa huonona ajatuksena, eikä Hyytinenkään siitä erityisemmin innostu.

Helikopteriraha tarkoittaisi liki varmasti, että hinnat nousisivat eli inflaatio kiihtyisi. Vaarana on, että hinnat kallistuisivat hallitsemattomasti. Pahimmillaan se voisi johtaa hyperinflaatioon, josta on taloushistoriassa erittäin vakavia esimerkkejä.

”Helikopterirahan takia rahapolitiikka menettäisi uskottavuutensa, jolloin helikopterirahaa tarvittaisiin aina vain lisää, koska se vaikuttaa kertaluonteisesti. Sillä olisi inflaation voimakkaan kiihtymisen takia suuria reaalitaloudellisia kustannuksia, joita kukaan tuskin haluaa edes kokeilla. Tällaisiin peruuttamattomiin toimiin ei pitäisi ryhtyä”, Ripatti sanoo.

Professori Hyytinen on kutakuinkin samaa mieltä.

”Helikopterirahoituksen kaltaisen toimen toimivuudesta ei ole takeita ja sen kokonaiskysyntää lisäävä vaikutus riippunee tavasta, jolla se toteutettaisiin. Lisäksi tällaiseen toimeen liittyy riski keskuspankin uskottavuuden heikkenemisestä”, Hyytinen sanoo.

Fakta

Keskeiset käsitteet


 Rahapolitiikka tarkoittaa toimia, joilla keskuspankki säätelee lyhyitä korkoja ja rahan tarjontaa. Rahapolitiikan keventäminen merkitsee yleensä sitä, että keskuspankki laskee ohjauskorkoaan.

 Keskuspankki voi turvautua myös rahapoliittiseen elvytykseen helpottamalla liikepankeille ja rahoitusyhtiöille myönnettävien lainojen ehtoja tai ostamalla niiltä arvopapereita.

 Euroopan keskuspankki on myös asettanut liikepankkien talletuskoron negatiiviseksi, jolla se kannustaa liikepankkeja siirtämään talletuksiaan pois keskuspankista ja lisäämään lainojen myöntämistä yrityksille ja kotitalouksille.

 Finanssipolitiikka tarkoittaa julkisen talouden tulojen ja menojen säätelyä kokonaiskysyntään vaikuttamiseksi. Kokonaiskysyntä muodostuu yksityisten kulutusmenojen, yksityisten investointien, julkisten kulutusmenojen, julkisten investointien ja nettoviennin yhteenlasketusta summasta.

 Inflaatio tarkoittaa hintatason yleistä kohoamista. Inflaation seurauksena rahan ostovoima heikkenee.

 Inflaatio voi johtua kahdesta tekijästä: kysynnän kasvamisesta tai kustannusten kallistumisesta. Jos kokonaiskysyntä taloudessa kasvaa kokonaistarjontaa enemmän, seurauksena on kysyntäinflaatio.

 Kustannusinflaatio tarkoittaa, että raaka-aineiden, työvoimakustannusten tai muiden tuotannontekijöiden kallistuminen kohottaa tuottajahintoja. Ajan mittaan se johtaa siihen, että myös kuluttajahinnat kallistuvat.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään muita yrittäjiä vähemmän

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    7. 7

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    8. 8

      Emil Ruusuvuori murskaavan ylivoimainen Glasgow’n haastajaturnauksen loppuottelussa: ”Tämä oli yksi parhaista viikoistani”

    9. 9

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    10. 10

      Harvinainen näky: Lähes kerrostalon ulko-ovella mönkivä mäyrä tallentui videolle Herttoniemessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    10. 10

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää