Talous    |   HS-haastattelu

Emme investoi, vaikka siihen olisi varaa – ja se on järjetöntä, sanoo Ranskan valtio­varain­ministeri ja vaatii Saksalta toimia

Euroalueen kasvun kangerrellessa keskustelu elvytyksestä kiihtyy. Ranska vaatii Saksalta panostuksia ja yhteistä eurooppalaista investointisuunnitelmaa.

Me emme käytä rahaa emmekä investoi tulevaisuuteen. Emme, vaikka nyt siihen olisi varaa ja korot ovat alhaiset. Se on järjetöntä!

Tämän tiukan viestin toi Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire perjantaina Helsinkiin EU-maiden valtiovarainministerien epäviralliseen kokoukseen. Kokous järjestettiin Helsingissä, koska Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden loppuun asti.

HS haastatteli kokouksen yhteydessä sekä Le Mairea että Saksan valtiovarainministeriä Olaf Scholzia.

Presidentti Emmanuel Macronin En Marche -liikettä edustava Le Maire vaatii uutta eurooppalaista investointisuunnitelmaa.

”Meidän on investoitava enemmän Eurooppaan, ja se on kiireellistä.”

Ranskan viesti on kohdistettu muun muassa Saksalle. Le Maire vetoaa Euroopan talousveturiin, jotta se elvyttäisi yskivää talouttaan merkittävillä panostuksilla.

”Kaikkien maiden, joilla on tarvittavaa finanssipoliittista liikkumavaraa, tulisi investoida lisää ja tukea euroalueen kasvua”, Le Maire sanoo.

”Tämä on ollut viestini Saksalle monien kuukausien ajan.”

Euroopan talousnäkymät ovat muuttuneet yhä epävarmemmiksi viime kuukausina kauppasodan jyllätessä Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä ja Britannian mahdollisesti lähestyvän EU-eron heiluttaessa markkinoita.


Muidenkin kuin Ranskan katseet ovat kääntyneet Saksaan, jonka talous supistui vuoden toisella neljänneksellä ja jonka on arvioitu voivan jopa painua taantumaan lähikuukausina.

Saksan kasvun hyytyminen tuntuisi nopeasti muissa Euroopan maissa, kuten Ranskassa ja Suomessa. Molemmille Saksa on suurin yksittäinen vientimaa.

Viimeksi torstaina Euroopan keskuspankki (EKP) heikensi ennustettaan talouskehityksestä koko euroalueella.



Synkemmät näkymät ovat saaneet Le Mairen lisäksi monet talouden asiantuntijat vaatimaan julkisten investointien kasvattamista. Myös EKP:n pääjohtaja Mario Draghi heitti torstaina pallon euromaiden suuntaan kertoessaan pankin uudesta rahapoliittisesta elvytysohjelmasta.

Saksan valtiovarainministeri, sosiaalidemokraattista SPD-puoluetta edustava Olaf Scholz suhtautuu ranskalaiskollegansa vaatimuksiin Saksan lisäpanostuksista tyynnytellen.

”Saksa osoittaa vahvaa solidaarisuutta, me investoimme ennätyssummia. Julkisten investointiemme taso on jo kaikkien aikojen korkein kansallisessa budjetissa”, Scholz sanoo HS:n haastattelussa.

Saksan pidemmän ajan budjettisuunnitelmassa vuotuiset investoinnit ovat noin 40 miljardin euron tasolla vuoteen 2023 saakka ilman uutta velkaa.

Onko Saksa valmis tekemään vielä nykyistä enemmän?

”Teemme jo erittäin paljon”, Scholz sanoo.

Keskustelua julkisen elvytyksen lisäämisestä on viime viikkoina käyty ennen muuta Saksan ympärillä kahdesta syystä:

Ensinnäkin Saksan merkitys koko Euroopan taloudelle on hyvin vahva.

Toisaalta kyse on siitä, että Saksa on perinteisesti tiukka taloudenpitäjä eikä helposti intoudu raottamaan rahapussiaan.

Saksan hallitukset ovat jo pitkään sitoutuneet itse laatimaansa tavoitteeseen, jonka mukaan maan julkisen talouden on oltava tasapainossa, ja uuden velan ottamista vältetään.

Viime vuosina, kun suhdanteet ovat olleet suotuisat, tämä on ollut helppoa. Saksan julkinen talous on ollut ylijäämäinen useita vuosia. Viime vuonna ylijäämä ylsi jopa 1,7 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, 58 miljardiin euroon.

Kun nyt uhkaavat heikommat ajat, Saksalta toivotaan entistä suurempia elvyttäviä panostuksia. Sen talous yskii, korot ovat hyvin alhaiset ja velkaraha on halpaa.

Voisiko Saksa joustaa julkisen talouden tasapainoa edellyttävästä säännöstään, jos sen talous painuu taantumaan?

”Toistan, ettemme ole taantumassa eikä meidän pitäisi lietsoa itseään toteuttavaa ennustusta. Saksan hallituksella on kaikki tarvittavat keinot vastata kovaan talouden laskusuhdanteeseen, mikäli tarvetta on, kuten osoitimme edellisen kriisin aikana 2008 ja 2009”, Scholz sanoo.


Hän toteaa myös, että kaikki ennusteet viittaavat tällä hetkellä suurempaan kasvuun tulevaisuudessa.

Saksan lakisäänteinen velkajarru edellyttää, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä saa olla 0,35 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tästä voidaan poiketa ainoastaan luonnonkatastrofien tai voimakkaiden taantumien aikana.

Kysymykseen siitä, miksi uutta velkaa halutaan välttää myös alhaisten korkojen aikana ja kun elvyttämiseen olisi varaa, Scholz vastaa muistuttamalla eurooppalaisista säännöistä.

Maastrichtin sopimuksen mukaan euromaiden julkisen talouden velan ei tulisi olla enempää kuin 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Saksa saattaa yltää tavoitteeseen tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuosiin.

”Luku ei ole vain teoreettinen, koska sillä on todellisia vaikutuksia liikkumavaraamme oikean kriisin tullen”, Scholz sanoo.

”Saksan talouden koon ja sen merkityksen Euroopan taloudelle ymmärtäen on ehdottoman tärkeää, että talouskriisissä – joka toivottavasti ei tule Eurooppaan lähitulevaisuudessa – suurin maa pystyy tekemään kaiken tarvittavan torjuakseen sellaista kehitystä.”

Talouden tasapainoa ja velkaa koskevien kansallisten sääntöjen noudattamisen ei silti tarvitse tarkoittaa, ettei Saksalta voitaisi odottaa uutisia uusista investoinneista.

Puhuessaan Saksan parlamentissa tiistaina Scholz väläytteli uutistoimisto Reutersin mukaan ”useiden miljardien eurojen” panostuksia.

Reutersin lähteiden mukaan yksi hallinnossa pyöritelty mahdollinen keino olisi perustaa erillinen sijoituksista vastaava elin, jonka toimet ja velanotto eivät olisi virallisesti julkisen talouden alaisia.

Saksassa hallituspuolueet käyvät paraikaa keskustelua laajasta ilmastotoimien paketista, jonka kustannusten uskotaan kasvavan hyvin suuriksi. Esimerkiksi ilmastoinvestointeja saatettaisiin Reutersin mukaan rahoittaa erillisen investointielimen kautta.

Scholz ei ota suoraa kantaa mahdollisiin budjetin ulkopuolisiin hankkeisiin.

”Teemme sen, mikä on mahdollista”, hän sanoo ja viittaa investointeihin, joita Saksa tekee muun muassa infrastruktuuriin ja koulutukseen.

Ranskan Le Maire katsoo, että investointien kiihdyttämisen tarve Euroopassa on kiireellinen ja sen taustat ovat pitkälti uudessa globaalissa taloustilanteessa.

Yhtäältä vaivana on Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota, joka vaikuttaa kasvuun laajasti. Toisaalta korot ovat hyvin matalat tai negatiiviset ja inflaatio on hidasta. Kolmantena teknologisen muutoksen nopeus edellyttää suuria uusia investointeja.

Ranskalaisministeri haluaisi, että eri EU-maat toimisivat tahoillaan niiden oman taloustilanteen edellytysten mukaisesti. Lisäksi pitäisi laatia jonkinlainen yhteinen eurooppalainen investointisuunnitelma.

Sijoituksia pitäisi Le Mairen mukaan tehdä ennen muuta innovaatioiden edistämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Alhainen korkotaso ja EKP:n päätökset tukevat nyt investointien tekemistä, Le Maire toteaa.

”Euroopan keskuspankki pitää kiinni elvytysohjelmastaan, ja meidän tulisi ottaa tämä huomioon. Meillä on takuu siitä, että korot pysyvät hyvin alhaisella tasolla ja välillä negatiivisina kiitos Mario Draghin päätösten.”

Entä mitä Ranskan pitäisi tehdä investointien kasvattamiseksi?

Kaikille maille ei sovi Le Mairen mukaan sama kaava, sillä joidenkin maiden taloudessa on kilpailukykyongelmia ja joidenkin julkiset taloudet ovat yhä heikossa kunnossa.

Ranskan julkinen talous on alijäämäinen ja velka-aste korkea. Siksi Ranskan pitää Le Mairen mukaan keskittyä kilpailukyvyn kohentamiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin, joita nykyinen hallitus on koettanut saada aikaan. Tällä hetkellä keskusteluissa on esimerkiksi suuri eläkeuudistus.

Investointeja innovaatioihin on silti määrä tehdä, ja sitä varten myydään valtion omistuksia, Le Maire kertoo.

Hänen mielestään vielä muutama kuukausi sitten oli mahdotonta puhua investointien kasvattamisesta. Nyt ilmapiiri on muuttunut, ja ministeri on siitä iloinen.

”Se on hyvä uutinen. Olen seurannut myös suomalaista keskustelua ja pannut erittäin kiinnostuneena merkille, että jopa Suomessa käydään keskustelua tarpeesta investoida lisää. Se on hyvä asia.”

Tästä on kyse

EU-maiden valtiovarainministerit Helsingissä


 EU-maiden valtiovarainministerit kokoontuivat perjantaina epäviralliseen tapaamiseen Helsinkiin. Kokous jatkuu lauantaina.

 Keskusteluja käytiin perjantaina esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.

 Lauantaina asialistalla on muun muassa keskustelu EU:n finanssipoliittisista säännöistä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Neuvostoliitto suunnitteli voittavansa kolmannen maailmansodan kymmenillä ydiniskuilla Euroopassa ja marssittamalla joukkonsa radioaktiivisten raunioiden läpi

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti kaksi vuorokautta yhdessä maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa – ”On surullista, että kuskit ovat niin epärehellisiä”, sanoo poliisi

    5. 5

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    6. 6

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    7. 7

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    8. 8

      Suomen suurin sähkönkäyttäjä tuottaa Lahden verran päästöjä vuodessa – isot vähennykset edellyttäisivät läpimurtoa teknologiassa

    9. 9

      Harry Potter mullisti Lontoon – Aikuistuneet fanit kansoittavat nyt niin kadut, junalaiturin, teatterin kuin elokuvastudionkin

    10. 10

      Suomelta puuttui poliittinen pelote, ja siksi moni maa teki Suomelle oharit äänestyksessä YK:n turvallisuusneuvostoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sen piti olla tavallinen opinnäyte: Järven­pääläinen Ilja Oikarinen, 25, repäistiin suoraan koulusta Maseratin huippu­suunnittelijaksi Italiaan

    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    4. 4

      Vihreiden Ohisalo bensa­verosta: Onko keski­luokalle tärkeämpää muutama euro kuussa vai se, että yhteis­kunta on kunnossa?

    5. 5

      Helsingin Etelärannassa pitää majaansa vain kaksi vuotta vanha yritys, joka on hankkinut jo lähes 5 000 asuntoa Suomesta

    6. 6

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    7. 7

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    8. 8

      Teal Swan kertoo olevansa Arcturus-tähdeltä ja antaa neuvoja niin rahan kuin kannabiksenkin käytöstä: Nykyajan kultti­johtajat manipuloivat ihmisiä verkossa

      Tilaajille
    9. 9

      Jennifer Lopez käytti niin tyrmäävää mekkoa, että Googlen oli pakko kehittää kuva­haku­palvelu – nyt laulaja kohahdutti samassa asussa Milanon muoti­viikoilla

    10. 10

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    7. 7

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    8. 8

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    9. 9

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää