Talous

Keski­palkkaisia töitä katoaa ja parhaiten ansaitsevien tilipussi lihoi eniten – HS:n vertailu näyttää, miten palkat kehittyivät eri ammateissa

Eri ammattien väliset palkkaerot ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä, ilmenee HS:n tekemästä vertailusta.

Toimitusjohtajat, rahoitusalan erityisasiantuntijat, lihanleikkaajat ja esimerkiksi kampaajat kuuluvat tämän vuosikymmenen voittajiin, kun tarkastellaan palkansaajien ansioiden kehitystä.

Tilastokeskuksen HS:lle laskema ainutlaatuinen tilasto kuvaa palkkakehitystä ihmisillä, jotka ovat seurantavuosina työskennelleet samassa ammattiluokassa. Vaikka kaikilla työkokemus on karttunut yhtäläisesti, ansioiden kehityksessä on huimia eroja.

Vertailun mukaan palkkaerot ovat kasvaneet Suomessa: keski- ja pienipalkkaisten työntekijöiden palkat ovat kohonneet hitaammin kuin niiden, joilla palkka on suurempi.

HS vertaili, miten eri ammateissa työskentelevien mediaaniansiot erosivat vuosina 2011 ja 2018. Mediaani tarkoittaa keskimmäistä palkkaa, jos kaikki palkat asetettaisiin jonoon pienimmästä suurimpaan.

Keskimäärin palkat kohosivat 12,8 prosenttia.

Eniten nousivat toimitusjohtajien ja pääjohtajien palkat sekä lainopillisten erityisasiantuntijoiden ja rahoitusalan erityisasiantuntijoiden palkat.

Toimitusjohtajien ja pääjohtajien palkkojen mediaani nousi lähes 25 prosenttia vuodesta 2011. Tämän ammattiluokan mediaani oli viime vuonna 9 548 euroa.

Kyse on nimellisistä korotuksista, joten todellisuudessa palkansaajien käteen on jäänyt tätä vähemmän.

Vertailun mukaan useiden ammattiryhmien reaaliansiot itse asiassa pienenivät. Syynä on inflaatio, joka söi palkankorotukset ja enemmänkin. Vuosien 2011 ja 2018 välillä inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan 7,5 prosenttia.

Reaaliansiot pienenivät matkustuspalvelutyöntekijöillä, konduktööreillä ja oppailla, joiden nimellinen mediaaniansion korotus oli vertailuvälillä vain 5,2 prosenttia. Toiseksi heikointa palkkakehitys oli sahatavaran, paperin ja kartongin valmistuksessa työskentelevillä prosessityöntekijöillä sekä eläintenkasvattajilla: nimelliset ansiot olivat viime vuonna runsaat 6 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2011.

Vertailussa oli mukana 376 922 kokoaikaista palkansaajaa 119 ammattiryhmästä. Tilastojen ulkopuolelle jää yksityisen sektorin ylin johto.

Palkat ovat säännöllisen työajan ansioista, eli summat eivät sisällä esimerkiksi ylitöitä.

Seuraavassa voit tutkia sekä oman palkkasi suhteutumista muihin samalla alalla oleviin että palkan kehitystä eri ammattiryhmissä. Juttu jatkuu grafiikoiden alla.

Alle on listattu kaikki HS:n vertailussa mukana olleet ammattiryhmät ja palkan kehitys niissä:



Seuraavasta laskurista voit katsoa, miten oma palkkasi suhteutuu muihin samalla alalla työskenteleviin. Tämän laskurin aineisto perustuu Tilastokeskuksen aiemmin syyskuussa julkaisemaan viime vuoden palkkarakennetilastoon.



Mistä palkkaerojen kasvu johtuu?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuspäällikön Terhi Maczulskij’n mukaan palkkoihin heijastuu laajempi työmarkkinoiden murros.

”Useita keskipalkkaisia töitä, kuten toimistotöitä ja prosessitöitä, katoaa työmarkkinoilta. Samaan aikaan uutta palkkatyötä nousee pienipalkkaisiin palvelutöihin ja korkeapalkkaisiin asiantuntijatöihin.”

Ilmiötä kutsutaan työmarkkinoiden polarisaatioksi. Sen taustalla on kaksi megatrendiä: teknologian kehitys ja globalisaation tuomat muutokset tuotantoketjuissa. Yritykset voivat siirtää rutiininomaisia töitään halvempiin maihin, ja teknologian kehittyessä joidenkin keskipalkkaisten ammattien tarve käy vähäiseksi, kun koneet voivat hoitaa saman tehtävän.

Maczulskij arvelee esimerkiksi konduktöörien ja lipuntarkastajien palkkakehityksen olleen niukkaa juuri siksi, että esimerkiksi matkalippujen myynti on osin siirtynyt työntekijöiltä nettiin ja automaateille.

Monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, on myös havaittu työmarkkinoiden polarisaation yhteydessä palkkakehityksen polarisaatiota eli sitä, että keskipalkkaisissa ammateissa palkkakehitys on hitaampaa kuin muissa.

Suomessa näin ei ole vielä käynyt, mutta Maczulskij’n mukaan HS:n vertailu antaa sellaisesta joitain viitteitä.

”Näyttäisi siltä, että keskipalkkaisissa ammateissa, kuten toimistotöissä ja prosessitöissä, palkkakehitys on ollut maltillisempaa. Vastaavasti monissa pienipalkkaisissa palveluammateissa, kuten kampaajilla, partureilla ja kosmetologeilla, palkkakehitys on ollut hyvinkin runsasta. Siinä mielessä palkkojen polarisaatiota on havaittavissa.”

Kampaajien, partureiden ja kosmetologien mediaaniansio nousi vertailuvälillä 17,7 prosenttia. Ammattiluokka on hyvä esimerkki siitä, miten kysyntä ja tarjonta määrittävät palkkoja, Maczulskij toteaa.

Suomalaiset kuluttavat entistä enemmän rahaa palveluihin, ja kun esimerkiksi kosmetologipalvelujen kysyntä kasvaa, se näkyy myös palveluntarjoajien kukkarossa. Näitä palveluja ei myöskään voi korvata koneilla.

Erot pieni- ja keskipalkkaisten palkkakehityksessä eivät kuitenkaan ole suuria. Sen sijaan selvin ero näkyy korkeapalkkaisten ja muiden palkansaajien välillä.

Siinä missä korkeapalkkaisin kymmenesosa sai viime vuonna keskimäärin liki 16 prosenttia suurempaa palkkaa kuin vuonna 2011, pienipalkkaisimpien ansiot olivat parantuneet keskimäärin 10,1–12,2 prosenttia.



Palkkaerojen kasvussa on kyse pitkäaikaisesta trendistä, sanoo Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Jari Vainiomäki.

”Jo ennen tietokonevallankumousta puhuttiin osaamista ja koulutettua työvoimaa suosivasta palkkakehityksestä.”

Palkkakehityksen eroja voi selittää myös se, että joidenkin ammattiryhmien sisällä eteneminen vaativimpiin tehtäviin on nopeampaa kuin toisissa ammateissa. Näin työntekijän palkka voi nousta vaativuustason mukaan erilaisin lisin.

Ammattien palkkakehitykseen voivat vaikuttaa myös työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset. Tänä syksynä ja ensi keväänä sovitaan yli kahden miljoonan palkansaajan työehdoista ja palkoista, kun työnantajajärjestöt kohtaavat työntekijöitä edustavat järjestöt neuvottelupöydissä.

Vainiomäki ei usko, että palkkakehityksen erot ammattiryhmien välillä selittyvät pelkästään sopimuskorotuksilla.

Työehtosopimuksessa määritellään pienin mahdollinen palkankorotus, mutta käytännössä palkankorotukset voivat poiketa tästä, Vainiomäki sanoo. Hänen mukaansa työnantaja on korkeapalkkaisissa ammateissa usein valmis maksamaan enemmän, jos työntekijöille on kova kysyntä.

”Palkkakehityksen eroavaisuuksia ei voi Suomessa laittaa ammattiyhdistysliikkeen heikkenemisen piikkiin. Järjestelmä on ollut sellainen, että sopimuskorotukset ainakin pidemmällä aikavälillä ovat kuitenkin melko tasaisia.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Näin vertailu tehtiin


 Tilasto koostuu 376 922 kokoaikaisesta palkansaajasta, jotka ovat olleet samassa ammatissa vuosina 2011 ja 2018.

 Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoihin, jotka huomioivat julkisen sektorin ja yli viisi henkeä työllistävän yrityksen työntekijät.

 Vertailussa tarkasteltiin säännöllisen työajan bruttomääräisiä ansioita, joihin eivät kuulu ylitöistä maksettavat korvaukset. Tilastossa eivät näy myöskään lomakorvaukset eivätkä kilpailukykysopimuksen lisätunnit.

 Palkkakehitystilastossa oli mukana yhteensä 119 ammattiluokkaa. Niistä noin 20 jäi vertailun ulkopuolelle muun muassa tietosuojan takia, sillä joissain luokissa oli hyvin vähän työntekijöitä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ihminen koskettelee kasvojaan parin minuutin välein, mutta valehtelija tekee sen eri tavalla kuin muut

      Tilaajille
    2. 2

      Näyttelijä Minna Kivelä paljastaa, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    3. 3

      Syyria ja kurdit yhteistyöhön: Armeija aikoo vastata Turkin hyökkäykseen, USA vetää joukkojaan maasta

    4. 4

      Maailman suurimman lentokoneen tehnyt ukrainalainen Antonov selvisi Neuvostoliiton kaatumisesta, mutta Venäjän ja Ukrainan välirikko syöksi sen ongelmiin

    5. 5

      Influenssarokotteen koostumus muuttui, rokottamiset alkavat normaalia myöhemmin

    6. 6

      Suomalaisia vaivaa kehu-ummetus, ja se voi vahingoittaa parisuhteita, sanoo parisuhdekouluttaja

      Tilaajille
    7. 7

      Moni ymmärtää venyttelyn tarkoituksen väärin, ja se voi jopa heikentää kehoa – Asiantuntija purkaa yleiset myytit liikkuvuudesta

      Tilaajille
    8. 8

      Huolestuneen naapurin hälyttämä poliisi ampui tummaihoisen naisen ikkunan läpi kuoliaaksi Texasissa

    9. 9

      Alkava rasvamaksa sekä diabeteksen ja uniapnean oireet herättivät: Huoli omasta terveydestä sai laihduttamaan

    10. 10

      Japanilainen ja suomalainen musiikki ovat kuin kaksi marjaa – tiesitkö Topi Sorsakosken hitin japanilaisen alkuperän ja Japanin superhitin suomalaiset juuret?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näyttelijä Minna Kivelä paljastaa, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    2. 2

      Porvari vastaan demari, isoveli vastaan pikkuveli – Hirvolan veljekset käyttävät suurta valtaa Suomessa, mutta tänään ei neuvotella vaan pelataan kovaa

      Tilaajille
    3. 3

      Tuhannet lukijat kertoivat HS:lle, miksi heillä ei ole lapsia – Vastauksista piirtyy kuva epävarmuuteen kasvaneesta sukupolvesta

      Tilaajille
    4. 4

      Alhaisen syntyvyyden todelliset syylliset saattavat löytyä väestöpyramidia tutkimalla: Sodanjälkeiset suuret ikäluokat

    5. 5

      Huolestuneen naapurin hälyttämä poliisi ampui tummaihoisen naisen ikkunan läpi kuoliaaksi Texasissa

    6. 6

      Caitlin Moran joutui vastoin tahtoaan seksivideolle ja haluaa kertoa siitä avoimesti, sillä seksi on feminismin ytimessä

      Tilaajille
    7. 7

      Tätä on lastensuojelun työntekijäkato käytännössä: Vantaalainen perheenäiti piiloutuu suihkuun itkemään, koska kukaan ei auta hänen vaikeasti oireilevaa poikaansa

      Tilaajille
    8. 8

      Syyria ja kurdit yhteistyöhön: Armeija aikoo vastata Turkin hyökkäykseen, USA vetää joukkojaan maasta

    9. 9

      Poliisi pidätti näyttelijä Jane Fondan, 81, tämän osoitettua mieltään Greta Thunbergin ja muiden ilmastoaktivistien puolesta

    10. 10

      Tutkimus selvitti, mitkä sanat suomalaiset kokevat sopimattomiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    2. 2

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä paljastaa, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    5. 5

      Makia vetää pois pursiseuralta kopioitua logoa kantavat tuotteensa: ”Olemme olleet idiootteja”

    6. 6

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    7. 7

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    8. 8

      Nämä 9 videopätkää osoittavat, miten takavuosien suomalainen tv muuttui tunkkaiseksi ja vanhentuneeksi – menisikö mikään näistä enää läpi? Kerro mielipiteesi

    9. 9

      Miksi ennakkosuosikkina pidettyä Greta Thunbergia ei valittu Nobelin saajaksi? HS käy läpi neljä mahdollista syytä

    10. 10

      Sofia maksoi yli 450 euroa palvelusta, jota ei edes käyttänyt – Uusi ilmiö osoittaa, että rahaa on vaikea hahmottaa, kun sitä ei näe

      Tilaajille
    11. Näytä lisää