Suomen Pankin Rehn: Kotitalouksien velka sisältää aiempaa enemmän riskejä – nosti esiin erityisesti talo­yhtiö­lainat

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn https://www.hs.fi/haku/?query=olli+rehnon huolissaan suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvusta, koska hänen mukaansa se heikentää Suomen kansantalouden kykyä sopeutua häiriöihin.

Rehn oli torstaina eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana. Kuuleminen liittyy siihen, että eduskunta käsittelee pankkivaltuuston viime vuotta koskevan kertomuksen.

Velkaantuneisuus eli velan suhde käytettävissä oleviin tuloihin on yli kaksinkertaistunut kahdenkymmenen vuoden aikana. Velanhoitomenot ovat silti pysyneet pääosin kohtuullisina matalien korkojen takia.

Rehn nosti esiin sen, että kotitalouksien velan rakenne sisältää aiempaa enemmän riskejä. Tämä johtuu kulutusluottojen ja taloyhtiölainojen kasvusta.

”Taloyhtiölainat ovat kasvaneet pitkään huomiota herättävästi, noin kymmenen prosenttia vuodessa”, Rehn sanoi.

”Ne ovat muodollisesti asunto-osakeyhtiöiden velkaa, mutta käytännössä takaisinmaksu on kotitalouksien ja sijoittajien vastuulla. Voidaan sanoa, että tämä on eräänlainen piilevän yhteisvastuun suomalainen muoto, ja siitä on syytä kyllä kantaa huolta.”

Rehnin mukaan kulutusluottoja otetaan Suomeen yhä enemmän ulkomailta, ja niiden kirjo on runsas. Kulutusluottojen sääntelyä ja valvontaa pitää hänen mielestään yhä kehittää.

”Luottolaitossektorin ulkopuolinen kulutusluotonanto on kasvussa. Lainoja otetaan verkossa toimivilta ulkomaisilta digipankeilta, jotka mainostavat erittäin näkyvästi. Yhdellä ihmisellä voi olla useita korkeakorkoisia luottoja. Ei ole ihme, että maksuhäiriöt ovat lisääntyneet ja ne kasautuvat samoille henkilöille.”

Rehnin mukaan kaikissa pohjoismaissa on pyritty käyttämään erilaisia keinoja velkaantuneisuuden torjumiseksi. Tällaisia välineitä ovat muun muassa tiukentunut vaatimus siitä, että luottoa tulee lyhentää ja erilaiset keinot, joilla enimmäisvelan suhdetta tuloihin pyritään hillitsemään.

Rehn peräänkuulutti tällaisia uusia niin sanottuja makrovakausvälineitä myös Suomeen. Nyt käytössä olevat välineet kohdistuvat asuntoluottoihin – käytössä on asuntolainakatto, jonka mukaan asuntolainan määrä saa olla enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä.

”Yksi mahdollinen väline olisi tulosidonnainen velkakatto, joka täydentäisi nykyistä asuntolainakattoa”, Rehn sanoi.

”Velkakaton laskennassa tulisi ottaa huomioon kotitalouden kaikki velat: asuntolainat, taloyhtiölainat ja myös kulutusluotot, ja suhteuttaa ne kotitalouden tuloihin. Taloyhtiölainan enimmäismäärän rajoittaminen suhteessa uuden asunnon velattomaan hintaan auttaisi hillitsemään velkaantumista näiden lainojen kautta.”

Valtiovarainministeriössä istuu parhaillaan työryhmä, joka pohtii eri keinoja velkaantumisen hillitsemiseksi. Rehnin mukaan Suomen Pankki on ollut ryhmässä ”aktiivinen jäsen”.

Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Leena Mörttinen https://www.hs.fi/haku/?query=leena+morttinenkertoi Twitterissä torstaina, että ryhmän raportti ilmestyy vajaan kahden viikon päästä.
Olli Rehn toisti kansanedustajille tänä syksynä useasti kuullun viestin: maailmantalouden hidastuminen heikentää myös Suomen kasvunäkymiä. Myös Suomen Pankki on vetänyt kasvuennusteitaan alaspäin sitten kesäkuun, jolloin ennustettiin 1,5 prosentin kasvua tälle ja kahdelle seuraavalle vuodelle.

Viennin näkymät ovat heikentyneet. Myös yksityisen kulutuksen kasvu on hidastunut.

”Heikentynyt kasvunäkymä ja julkista taloutta koskevat linjaukset syventävät julkisen talouden alijäämää ja kääntävät velkasuhteen kasvuun ilman uusia toimenpiteitä”, Rehn sanoi.

Rehn piti hallituksen tavoitetta 75 prosentin työllisyysasteesta ratkaisevan tärkeänä, mutta hän varoitti tulevasta:

”Työllisyyden kasvu on Suomessa ikävä kyllä seisahtunut. Vielä viime vuonna se kasvoi ennätysvauhtia.”

Maailmantalouden hyvän suhdanteen lisäksi Rehn nimesi työllisyyden aiemman kasvun syyksi eräät kotimaiset rakenteelliset uudistukset, ”joilla on mahdollisesti saatu siirrettyä työllisyyden kasvun rajoja kauemmaksi”. Myös palkkakehitys on tukenut työllisyyttä, Rehn sanoi.

Rehn kiinnitti huomiota siihen, että avoimia työpaikkoja on nyt enemmän kuin 2008 vastaavassa suhdanteessa, mutta myös työttömiä on enemmän. Tästä voi päätellä, että niin sanottu kohtaanto-ongelma on edelleen pahentunut.

Rehn toisti usein kerrottuja lääkkeitä työllisyyden parantamiseksi. Suomen Pankin listassa yhtenä keinona on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, johon maan hallitus ei ole ainakaan vielä tarttunut. Yksi keino olisi myös niin sanotun työttömyysputken poistaminen kokonaan, kun nyt hallitus ilmeisesti muuttaa sen ikärajaa hivenen kireämmäksi.

Lisäksi Rehnin mukaan pitäisi uudistaa perhevapaajärjestelmä ja helpottaa työperäistä maahanmuuttoa.