Talous

Kapitalismi kasvoi kieroon ja uhkaa nyt horjuttaa jopa demokratiaa, kirjoitti Financial Times – Mikä meni vikaan?

The Financial Times vetosi keskiviikkona siihen, että kapitalismi tarvitsee hengissä pysyäkseen korjaustoimia. Ongelmia ovat muun muassa eriarvoisuuden kasvu, kilpailun väheneminen ja erilaiset tavat kiertää verotusta. Samalla keskiluokka on jäänyt paljolti talouskasvun sivustakatsojaksi, kun varallisuus jakautuu uudelleen.

Talouslehti The Financial Times (FT) hätkähdytti keskiviikkona vetoamalla uudessa ohjelmajulistuksessaan poikkeuksellisen voimakkaasti sen puolesta, että kapitalistinen järjestelmä on rakennettava uudestaan.

Perusteluna oli se, että yli 50 vuotta vaurautta ja elintason paranemista ihmisille laveasti jakanut järjestelmä ei kymmenen viime vuoden aikana ole enää toiminut vanhaan malliin. FT:n mukaan se on kasvanut kieroon niin pahasti, että se uhkaa jopa demokratiaa.

Talouslehti vaatii kapitalismin pelisääntöjen miettimistä uusiksi. Sen mukaan yritysten on otettava toiminnalleen muitakin päämääriä kuin vain voitontavoittelu.

FT ei ole linjauksensa kanssa yksin. Samankaltaisen kannanoton esittivät elokuussa yhdysvaltalaisten suuryritysten johtajat. 180 johtajaa julistivat sitoutuvansa muun muassa työntekijöiden palkkoihin ja koulutukseen investoimiseen sekä ympäristönsuojeluun.Mistä oikein on kyse? Miksi suuryritykset ja arvovaltainen talouslehti vaativat kapitalismiin suunnanmuutosta?

Huoli kumpuaa nykyjärjestelmän ilmeisistä ongelmista, joita ovat muun muassa eriarvoisuuden kasvu, kilpailun väheneminen ja erilaiset tavat kiertää verotusta. Samalla keskiluokka on jäänyt paljolti talouskasvun sivustakatsojaksi, kun varallisuus jakautuu uudelleen.

Keskeinen syyllinen ongelmiin on tuottavuuden kasvun heikentyminen. Juuri se saattaa olla suurin yksittäinen tekijä, jonka vuoksi monet kansalaiset ovat vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen pettyneet kapitalismin kykyyn jakaa vaurautta.

Kun tuottavuus ei nouse, palkat eivät kasva, tiivistää Aalto-yliopiston kansan­talous­tieteen emeritusprofessori Matti Pohjola.

”Kun joidenkin palkat nousevat, toisten palkkojen pitää laskea, koska enää voi jakaa palkankorotuksia kaikille. Tämä lisää vastakkainasetteluja.”

Syistä tuottavuuden kasvun heikkenemiseen kiistellään.

”Ilmiö on niin hirveän laaja, että ekonomistikunta ei tiedä syytä tähän”, Pohjola sanoo.

”Suomi on siitä ihmeellinen, ettei täällä tuottavuus ole kasvanut ollenkaan kymmeneen vuoteen, mutta kaikissa rikkaissa maissa kasvu on hidastunut.”


Pohjola muistuttaa tuottavuuden syntyvän ideoista, erilaisista uusista ”resepteistä”, jotka ovat tuotteina arvokkaita asiakkaille.

Teollinen vallankumous valjasti höyrykoneet ja sähkövoiman teollisuuden käyttöön.

Viime aikoina vastaavaa tuottavuusloikkaa on odotettu eri toimintojen digitalisoituimisesta, tekoälystä ja robotisaatiosta.

”Kuluttaja on takuuvarmasti voittanut tietotekniikan laskentakapasiteetin halventuessa. Se on maailmanhistorian suurin halpuuttaminen”, Pohjola arvioi.

Mutta vaikka kuluttajat saavat esimerkiksi musiikkinsa nykyään halvalla, voitot menevät nyt muutamille suurille yrityksille ja niiden omistajille.

”Onhan meilläkin menestyviä mobiilipeliyhtiöitä, mutta ei niiden vauraus leviä kuin pienelle joukolle ihmisiä”, Pohjola vertaa.

Pohjola muistuttaa, että teollisen tuotannon osuus koko maailmassa on pienentynyt niin, että sen osuus on enää noin 15 prosenttia maailman tuotannosta.

Nyt kasvu keskittyy digitaalisin palveluihin. Myös Suomessa teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on enää 15 prosenttia. Vielä 15 vuotta sitten teollisuus toi bkt:sta neljänneksen.



”Toinen selitys on se, että digitaalinen vallankumous on vähäarvoisempi kuin teollinen vallankumous”, Pohjola sanoo. ”Ei tarvitse enää rakentaa kaupunkeja, eli uusien innovaatioiden kerrannaisvaikutukset talouteen ovat pienempiä.”

Kolmas selitys tuottavuuden kasvun heikkenemiseen on, että tuotekehitys kallistuu koko ajan.

Esimerkiksi tietotekniikassa Mooren lain toteutuminen eli suorittimien laskentatehon kaksinkertaistuminen kahdessa vuodessa vaatii nyt 20 kertaa enemmän paukkuja kuin 1970–80-luvulla, Pohjola kertoo. ”Sama pätee kaikkeen.”

Toisin sanoen uusien keksintöjen tuottaminen vaatii jättipanostuksia.

”Tämä keskittää varat Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, ja siellä suuret yhtiöt ovat mukana. Tuotekehittely on kuin asevarustelu, pitää satsata, että pysyy edes samassa pöydässä.”

Eriarvoisuutta lisää Pohjolan mukaan myös se, että viime aikoina talouskasvusta ovat hyötyneet eniten pääomatulojen saajat.

”Pääomatulojen osuus tuloista on trendimäisesti kasvanut ja palkkatulojen osuus osuus vähentynyt”, Pohjola kertoo.

Ennen vanhaan työväestö haki lohtua eriarvoisuuteen kommunismista tai vihasta porvareita kohtaan. Kun kommunismi ideologiana kuihtui ja voitot siirtyivät paljolti suurten kansainvälisten teknologiayhtiöiden omistajille, vastarinta kohdistuu nyt usein talouden globalisaatioon.

”Silloin ei tarvitse syyttää itseään vaan muita”, Pohjola sanoo.

Globalisaation vastustaminen oli yksi tekijöistä muun muassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin valtaannousussa. Se on myös mullistanut poliittista kenttää monessa Euroopan maassa.

Jo ennen kuin suuryritykset ja FT alkoivat huolestua kapitalismin tilasta, sen nosti keskusteluun ranskalaisen taloustieteilijä Thomas Piketty 2014 ilmestyneellä kirjallaan Capital au XXe siècle.

Varallisuuden kertymistä pitkinä aikasarjoina tutkinut Piketty arvioi, että maailma olisi siirtymässä aikaan, jossa työllä ei enää rikastu ja 1800-luvulla vallinnut perijöiden yhteiskunta tekee paluun.

Arvio perustui sinänsä yksinkertaiseen havaintoon siitä, että kun talouskasvu on pääoman verotettua tuottoa pienempi, omaisuus keskittyy.

Nyt Piketty on julkaissut uuden kirjan niistä keinoista, joilla kapitalismia pitäisi korjata.

Capital et idéologie -kirjassa Piketty ehdottaa muun muassa 25-vuotiaille ranskalaisille 150 000 euron kansalaisperintöä, miljardöörien vallan rajoittamista yhtiöissä kymmeneen prosenttiin sekä rikkaiden omaisuusverojen ja perintöverojen massiivisia kovennuksia.

FT julkaisi keskiviikkona ohjelmajulistuksensa lisäksi toimittaja Martin Wolfin erikoisartikkelin siitä, miten ”peukaloitu” (rigged) kapitalismi horjuttaa liberaalin demokratian perusteita.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistotutkija Timo Miettinen pitää kirjoituksessa erityisen mielenkiintoisena sitä, että Wolf nostaa kapitalismin käsitteen keskeiseksi ja arvostelee nimenomaan niin sanottua koroilla elävien kapitalismia.

”Kyse ei ole vain mark­kinoiden epä­onnis­tumisesta, vaan mark­kinoiden ja poliittisen järjestelmän epä­onnistumisesta”, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan erikoistoimittaja Wolfin keskeinen viesti on se, että varallisuuden keskittyminen uhkaa sekä talousjärjestelmää että poliittista järjestelmää.

Talouden kannalta nykykehitys uhkaa markkinoiden sisäistä dynamiikkaa, koska esimerkiksi alustatalousyhtiöt ovat johtamassa muutaman harvan jättiyhtiön hallitsemiin monopolimaisiin markkinoihin.

Tästä Google ja Amazonin verkkokauppa ovat Miettisen mukaan hyviä esimerkkejä. Niiden markkinavoima perustuu ennen kaikkea oman markkinapaikan hallintaan ja ”pääsymaksun” perimiseen, ei innovaatioihin tai tuotantoon perinteisessä mielessä.

Näin FT:n Wolf voi onnistuneesti verrata näitä yhtiöitä ”koroilla eläviin kapitalisteihin”, joita jo Karl Marx aikanaan arvosteli, Miettinen huomaa.

”Poliittisesti tämä kehitys on ongelmallista, koska rahalla saa vaikutusvaltaa ja poliittinen eliitti on riippuvainen talouden eliitistä”, Miettinen selittää.


Toinen tärkeä havainto Financial Timesin analyysissa liittyy kapitalismin ja hyvinvointivaltion sidoksen katkeamiseen.

”Markkinatalous ei enää palvele hyvinvointivaltiota samalla tavalla kuin toisen maailmansodan jälkeen. Tämä johtuu siitä, että omaehtoinen finanssipolitiikka on vaikeampaa globaalissa taloudessa”, Miettinen sanoo.

Ideologisesti kyse on Miettisen mukaan siitä, että liberalismi on menettänyt moraalisen ulottuvuuden, joka sillä oli vielä kylmän sodan aikana.

”Liberalismi ei ole enää poliittinen käsite, johon liittyisi yksilöllisen vapauden ja yhteiskunnallisen vastuun tasapaino.”

Puoluekenttä on samaan aikaan irtautunut luokkaperusteisesta edunvalvonnasta ja kansalaiset rakentavat identiteettiään työn sijasta erilaisista rakennuspalikoista, ja puoluekenttää hallitsevat risteävät intressit nationalismista feminismiin.

Poliittisen järjestelmän on ollut näissä myllerryksissä vaikea reagoida eriarvoisuuden aiheuttamiin muutospaineisiin, Miettinen tulkitsee.

Korjaus 25.9.2019 kello 11:22: Thomas Pikettyn kirjojen nimet on muutettu niiden englanninkielisistä nimistä ranskaksi, koska Piketty kirjoittaa ranskaksi, ja kirjat on julkaistu ensiksi ranskaksi. Capital au XXe siècle ilmestyi 2016 suomeksi nimellä Pääoma 2000-luvulla.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Muutto Iisalmesta Vantaalle yllätti Lohvansuun perheen: Enemmän yhteistä aikaa, vähemmän autossa istumista ja halvemmat asumiskulut

      Tilaajille
    2. 2

      Keskustalta loppui luottamus Antti Rinteeseen – mutta salaisten Whatsapp-viestien vuotaminen oli petos, joka kylvi epäluottamusta myös omien keskuuteen

      Tilaajille
    3. 3

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    4. 4

      Valokuvassa on vain talvisen hiljainen metsä, mutta juuri täällä vänrikki Elo miehineen kohtasi tuhansien miesten neuvosto­joukot talvi­sodan ensimmäisten tuntien aikana

      Tilaajille
    5. 5

      Vantaan pakettilajittelijat kertovat postilakon jälkeisestä kireästä tunnelmasta: tauot lyhenivät ja työntekijöiden kyttääminen alkoi

    6. 6

      Yhtään pilkkua ei hallitusohjelmasta tarvitse muuttaa, sanoi Katri Kulmuni – Sitten kielenhuoltaja luki hallitusohjelman

    7. 7

      Stereo on tehnyt yhden vuoden suurimmista kotimaisista hittikappaleista, mutta bändiä ei tunneta Suomessa edes nimeltä – kuinka se on mahdollista?

    8. 8

      Mies söi 120 000 dollarin taideteoksen Miamissa

    9. 9

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    10. 10

      Miten poliisi selvittää henkilöllisyytesi, jos haluat salata sen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Victorian putoukset ovat kuivuneet paikoin noroiksi – suomalais­turisti kuvasi putoukset Zimbabwen puolelta, jossa vesi virtaa yhä

    2. 2

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    3. 3

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    4. 4

      1990-luvulla suomalais­toimittaja eli vuosia vapaamielisessä Hong­kongissa, nyt Anu Nousiainen palasi katsomaan, kuinka kommunistinen Kiina yrittää tukahduttaa elävän suur­kaupungin

      Tilaajille
    5. 5

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    6. 6

      Puolustusvoimat valmistautuu aloittamaan suojelukoulutuksen oikeilla taistelukaasuilla: ”Sariinilla on ihmiseen hirvittävät vaikutukset”

    7. 7

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    8. 8

      Vantaan pakettilajittelijat kertovat postilakon jälkeisestä kireästä tunnelmasta: tauot lyhenivät ja työntekijöiden kyttääminen alkoi

    9. 9

      Keskustalta loppui luottamus Antti Rinteeseen – mutta salaisten Whatsapp-viestien vuotaminen oli petos, joka kylvi epäluottamusta myös omien keskuuteen

      Tilaajille
    10. 10

      Marin vai Lindtman? Tutkijan mukaan pääministerivalinnassa on kyse siitä, keiden äänistä Sdp aikoo jatkossa kilpailla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    10. 10

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    11. Näytä lisää