Talous

Kapitalismi kasvoi kieroon ja uhkaa nyt horjuttaa jopa demokratiaa, kirjoitti Financial Times – Mikä meni vikaan?

The Financial Times vetosi keskiviikkona siihen, että kapitalismi tarvitsee hengissä pysyäkseen korjaustoimia. Ongelmia ovat muun muassa eriarvoisuuden kasvu, kilpailun väheneminen ja erilaiset tavat kiertää verotusta. Samalla keskiluokka on jäänyt paljolti talouskasvun sivustakatsojaksi, kun varallisuus jakautuu uudelleen.

Talouslehti The Financial Times (FT) hätkähdytti keskiviikkona vetoamalla uudessa ohjelmajulistuksessaan poikkeuksellisen voimakkaasti sen puolesta, että kapitalistinen järjestelmä on rakennettava uudestaan.

Perusteluna oli se, että yli 50 vuotta vaurautta ja elintason paranemista ihmisille laveasti jakanut järjestelmä ei kymmenen viime vuoden aikana ole enää toiminut vanhaan malliin. FT:n mukaan se on kasvanut kieroon niin pahasti, että se uhkaa jopa demokratiaa.

Talouslehti vaatii kapitalismin pelisääntöjen miettimistä uusiksi. Sen mukaan yritysten on otettava toiminnalleen muitakin päämääriä kuin vain voitontavoittelu.

FT ei ole linjauksensa kanssa yksin. Samankaltaisen kannanoton esittivät elokuussa yhdysvaltalaisten suuryritysten johtajat. 180 johtajaa julistivat sitoutuvansa muun muassa työntekijöiden palkkoihin ja koulutukseen investoimiseen sekä ympäristönsuojeluun.Mistä oikein on kyse? Miksi suuryritykset ja arvovaltainen talouslehti vaativat kapitalismiin suunnanmuutosta?

Huoli kumpuaa nykyjärjestelmän ilmeisistä ongelmista, joita ovat muun muassa eriarvoisuuden kasvu, kilpailun väheneminen ja erilaiset tavat kiertää verotusta. Samalla keskiluokka on jäänyt paljolti talouskasvun sivustakatsojaksi, kun varallisuus jakautuu uudelleen.

Keskeinen syyllinen ongelmiin on tuottavuuden kasvun heikentyminen. Juuri se saattaa olla suurin yksittäinen tekijä, jonka vuoksi monet kansalaiset ovat vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen pettyneet kapitalismin kykyyn jakaa vaurautta.

Kun tuottavuus ei nouse, palkat eivät kasva, tiivistää Aalto-yliopiston kansan­talous­tieteen emeritusprofessori Matti Pohjola.

”Kun joidenkin palkat nousevat, toisten palkkojen pitää laskea, koska enää voi jakaa palkankorotuksia kaikille. Tämä lisää vastakkainasetteluja.”

Syistä tuottavuuden kasvun heikkenemiseen kiistellään.

”Ilmiö on niin hirveän laaja, että ekonomistikunta ei tiedä syytä tähän”, Pohjola sanoo.

”Suomi on siitä ihmeellinen, ettei täällä tuottavuus ole kasvanut ollenkaan kymmeneen vuoteen, mutta kaikissa rikkaissa maissa kasvu on hidastunut.”


Pohjola muistuttaa tuottavuuden syntyvän ideoista, erilaisista uusista ”resepteistä”, jotka ovat tuotteina arvokkaita asiakkaille.

Teollinen vallankumous valjasti höyrykoneet ja sähkövoiman teollisuuden käyttöön.

Viime aikoina vastaavaa tuottavuusloikkaa on odotettu eri toimintojen digitalisoituimisesta, tekoälystä ja robotisaatiosta.

”Kuluttaja on takuuvarmasti voittanut tietotekniikan laskentakapasiteetin halventuessa. Se on maailmanhistorian suurin halpuuttaminen”, Pohjola arvioi.

Mutta vaikka kuluttajat saavat esimerkiksi musiikkinsa nykyään halvalla, voitot menevät nyt muutamille suurille yrityksille ja niiden omistajille.

”Onhan meilläkin menestyviä mobiilipeliyhtiöitä, mutta ei niiden vauraus leviä kuin pienelle joukolle ihmisiä”, Pohjola vertaa.

Pohjola muistuttaa, että teollisen tuotannon osuus koko maailmassa on pienentynyt niin, että sen osuus on enää noin 15 prosenttia maailman tuotannosta.

Nyt kasvu keskittyy digitaalisin palveluihin. Myös Suomessa teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on enää 15 prosenttia. Vielä 15 vuotta sitten teollisuus toi bkt:sta neljänneksen.



”Toinen selitys on se, että digitaalinen vallankumous on vähäarvoisempi kuin teollinen vallankumous”, Pohjola sanoo. ”Ei tarvitse enää rakentaa kaupunkeja, eli uusien innovaatioiden kerrannaisvaikutukset talouteen ovat pienempiä.”

Kolmas selitys tuottavuuden kasvun heikkenemiseen on, että tuotekehitys kallistuu koko ajan.

Esimerkiksi tietotekniikassa Mooren lain toteutuminen eli suorittimien laskentatehon kaksinkertaistuminen kahdessa vuodessa vaatii nyt 20 kertaa enemmän paukkuja kuin 1970–80-luvulla, Pohjola kertoo. ”Sama pätee kaikkeen.”

Toisin sanoen uusien keksintöjen tuottaminen vaatii jättipanostuksia.

”Tämä keskittää varat Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, ja siellä suuret yhtiöt ovat mukana. Tuotekehittely on kuin asevarustelu, pitää satsata, että pysyy edes samassa pöydässä.”

Eriarvoisuutta lisää Pohjolan mukaan myös se, että viime aikoina talouskasvusta ovat hyötyneet eniten pääomatulojen saajat.

”Pääomatulojen osuus tuloista on trendimäisesti kasvanut ja palkkatulojen osuus osuus vähentynyt”, Pohjola kertoo.

Ennen vanhaan työväestö haki lohtua eriarvoisuuteen kommunismista tai vihasta porvareita kohtaan. Kun kommunismi ideologiana kuihtui ja voitot siirtyivät paljolti suurten kansainvälisten teknologiayhtiöiden omistajille, vastarinta kohdistuu nyt usein talouden globalisaatioon.

”Silloin ei tarvitse syyttää itseään vaan muita”, Pohjola sanoo.

Globalisaation vastustaminen oli yksi tekijöistä muun muassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin valtaannousussa. Se on myös mullistanut poliittista kenttää monessa Euroopan maassa.

Jo ennen kuin suuryritykset ja FT alkoivat huolestua kapitalismin tilasta, sen nosti keskusteluun ranskalaisen taloustieteilijä Thomas Piketty 2014 ilmestyneellä kirjallaan Capital au XXe siècle.

Varallisuuden kertymistä pitkinä aikasarjoina tutkinut Piketty arvioi, että maailma olisi siirtymässä aikaan, jossa työllä ei enää rikastu ja 1800-luvulla vallinnut perijöiden yhteiskunta tekee paluun.

Arvio perustui sinänsä yksinkertaiseen havaintoon siitä, että kun talouskasvu on pääoman verotettua tuottoa pienempi, omaisuus keskittyy.

Nyt Piketty on julkaissut uuden kirjan niistä keinoista, joilla kapitalismia pitäisi korjata.

Capital et idéologie -kirjassa Piketty ehdottaa muun muassa 25-vuotiaille ranskalaisille 150 000 euron kansalaisperintöä, miljardöörien vallan rajoittamista yhtiöissä kymmeneen prosenttiin sekä rikkaiden omaisuusverojen ja perintöverojen massiivisia kovennuksia.

FT julkaisi keskiviikkona ohjelmajulistuksensa lisäksi toimittaja Martin Wolfin erikoisartikkelin siitä, miten ”peukaloitu” (rigged) kapitalismi horjuttaa liberaalin demokratian perusteita.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistotutkija Timo Miettinen pitää kirjoituksessa erityisen mielenkiintoisena sitä, että Wolf nostaa kapitalismin käsitteen keskeiseksi ja arvostelee nimenomaan niin sanottua koroilla elävien kapitalismia.

”Kyse ei ole vain mark­kinoiden epä­onnis­tumisesta, vaan mark­kinoiden ja poliittisen järjestelmän epä­onnistumisesta”, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan erikoistoimittaja Wolfin keskeinen viesti on se, että varallisuuden keskittyminen uhkaa sekä talousjärjestelmää että poliittista järjestelmää.

Talouden kannalta nykykehitys uhkaa markkinoiden sisäistä dynamiikkaa, koska esimerkiksi alustatalousyhtiöt ovat johtamassa muutaman harvan jättiyhtiön hallitsemiin monopolimaisiin markkinoihin.

Tästä Google ja Amazonin verkkokauppa ovat Miettisen mukaan hyviä esimerkkejä. Niiden markkinavoima perustuu ennen kaikkea oman markkinapaikan hallintaan ja ”pääsymaksun” perimiseen, ei innovaatioihin tai tuotantoon perinteisessä mielessä.

Näin FT:n Wolf voi onnistuneesti verrata näitä yhtiöitä ”koroilla eläviin kapitalisteihin”, joita jo Karl Marx aikanaan arvosteli, Miettinen huomaa.

”Poliittisesti tämä kehitys on ongelmallista, koska rahalla saa vaikutusvaltaa ja poliittinen eliitti on riippuvainen talouden eliitistä”, Miettinen selittää.


Toinen tärkeä havainto Financial Timesin analyysissa liittyy kapitalismin ja hyvinvointivaltion sidoksen katkeamiseen.

”Markkinatalous ei enää palvele hyvinvointivaltiota samalla tavalla kuin toisen maailmansodan jälkeen. Tämä johtuu siitä, että omaehtoinen finanssipolitiikka on vaikeampaa globaalissa taloudessa”, Miettinen sanoo.

Ideologisesti kyse on Miettisen mukaan siitä, että liberalismi on menettänyt moraalisen ulottuvuuden, joka sillä oli vielä kylmän sodan aikana.

”Liberalismi ei ole enää poliittinen käsite, johon liittyisi yksilöllisen vapauden ja yhteiskunnallisen vastuun tasapaino.”

Puoluekenttä on samaan aikaan irtautunut luokkaperusteisesta edunvalvonnasta ja kansalaiset rakentavat identiteettiään työn sijasta erilaisista rakennuspalikoista, ja puoluekenttää hallitsevat risteävät intressit nationalismista feminismiin.

Poliittisen järjestelmän on ollut näissä myllerryksissä vaikea reagoida eriarvoisuuden aiheuttamiin muutospaineisiin, Miettinen tulkitsee.

Korjaus 25.9.2019 kello 11:22: Thomas Pikettyn kirjojen nimet on muutettu niiden englanninkielisistä nimistä ranskaksi, koska Piketty kirjoittaa ranskaksi, ja kirjat on julkaistu ensiksi ranskaksi. Capital au XXe siècle ilmestyi 2016 suomeksi nimellä Pääoma 2000-luvulla.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

    3. 3

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Juuri päättynyt Amazonin tieteissarja kertoo kiehtovaa vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    4. 4

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    5. 5

      Helsinkiläinen Zahra Karimy oppi 15-vuotiaana, mitä on joutua vihavyöryn kohteeksi: ”En ollut kokenut mitään vastaavaa”

    6. 6

      Helpoimmat uuniruoat syntyvät lähes itsestään – Näin valmistat ”yhden pellin ihmeen”

    7. 7

      Piraattipuolueen rivit rakoilevat: puheenjohtaja haluaa lakkauttaa puolueen ja liittää sen toiseen

    8. 8

      Tutkimus: Vääränlaiset suolisto­bakteerit ja viina ovat vaarallinen yhdistelmä

    9. 9

      Keskustelu moni­muotoisuudesta ei ole päässyt Suomessa koskaan vauhtiin, sanoo Slushin pää­kuraattorina toiminut Katja Toropainen: ”Tekno­yhtiöt olivat yhtä kuin miehet huppareissa”

    10. 10

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    2. 2

      Treenin jälkeen moni tekee virheen, joka voi hidastaa kehitystä – Tästä on kyse aktiivisessa palautumisessa, joka hyödyttää jokaista treenaajaa

      Tilaajille
    3. 3

      Helpoimmat uuniruoat syntyvät lähes itsestään – Näin valmistat ”yhden pellin ihmeen”

    4. 4

      John Irvingin teos käsittelee seksuaalisuutta ja uskontoa niin rajusti, että se on yhä kielletty joissakin kouluissa – Taustalla on kirjailijan nuoruuden trauma

      Tilaajille
    5. 5

      BBC väittää Puolankaa ”kuolevaksi kaupungiksi”, mutta Suomessa on yksi kunta, joka kutistuu vielä nopeammin

    6. 6

      Alfa-tv nousi otsikoihin kun se hermostui ohjelmansa trans-vieraasta – katsoimme kanavaa viikon putkeen, ja tältä se näytti

    7. 7

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    8. 8

      Mitä jos jättää auton huoltamatta, tankkaa väärää polttoainetta tai ajaa kytkin pohjassa? Autoiluun liittyy kysymyksiä, joita et ehkä kehtaa kysyä – kokosimme vastauksia

    9. 9

      Ohikulkija huomasi maassa pienen pienen pilkahduksen: Nyt Espoossa kaivetaan esiin asuinpaikkaa Suomen esihistorian arvoitukselliselta aikakaudelta

    10. 10

      Postin lakko ja tukilakot jatkuvat – työntekijäpuoli hylkäsi sovintoesityksen pakettilajittelijoiden siirron takia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    11. Näytä lisää