Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään vähemmän

Tiistaina päättyneessä budjettiriihessä Antti Rinteenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinteen (sd) hallitus päätti tehdä ensi vuodeksi pysyviä menolisäyksiä yli miljardin euron edestä. Samaan aikaan useat muut valtion menoerät kasvavat vauhdilla ilman hallituksen erillisiä päätöksiä.

Talousarvioesityksen mukaan valtio tukee ensi vuonna maatalousyrittäjien eläkejärjestelmää (myel) jo 735 miljoonalla eurolla.

Valtio tukee maataloutta lukuisilla muillakin tavoilla, mutta eläkejärjestelmän tuki on merkittävä lisä. Summalla rahoittaisi esimerkiksi lähes kaikki valtion maksamat toimeentulotuet tai puolet lapsilisistä.

Valtion maksama tuki menee suoraan eläköityneiden maanviljelijöiden etuuksien kustantamiseen. Lain mukaan valtio kuittaa kustannuksista sen osan, jota maanviljelijöiden maksamat eläkemaksut eivät riitä kattamaan.

Ensi vuonna valtion osuus maanviljelijöiden eläkkeistä on jo yli neljä viidesosaa.



Valtion tuen ansiosta maatalousyrittäjät joutuvat maksamaan eläkkeistään vähemmän kuin muut yrittäjät tai palkansaajat.

Siinä missä keskimääräinen eläkemaksu yrittäjien yel-järjestelmässä oli viime vuonna noin 23 prosenttia työtulosta ja palkansaajien tyel-järjestelmässä 24,4 prosenttia palkasta, maatalousyrittäjien keskimääräinen vastaava maksuprosentti oli 14.

Valtio tukee myös yrittäjien eläkejärjestelmää, mutta noin puolet pienemmällä summalla kuin maanviljelijöiden eläkkeitä.

Suomen yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténhttps://www.hs.fi/haku/?query=harri+hellsten sanoo useiden yrittäjien ihmetelleen järjestön jäsenkyselyissä sitä, miksi maatalousyrittäjät saavat eläkkeensä heitä edullisemmin.



Selitys maanviljelijöiden eläketukeen löytyy vuosikymmenten takaa.

Kun Suomen eläkejärjestelmää pystytettiin 1960-luvulla, maaseudulla kannatettiin tasaeläkejärjestelmää, jossa kaikki suomalaiset saisivat yhtä suuren eläkkeen. Palkansaajien kannattama ansiosidonnainen työeläkejärjestelmä ei ollut edullinen maaseudulle, jossa tehtaita ja nousevia palkkoja ei ollut.

Maanviljelijät ”ostettiinkin” mukaan työeläkejärjestelmään lupauksella maanviljelijöiden eläkkeiden avokätisestä tukemisesta.

Tuki oli tarpeen, sillä sotien jälkeisen jälleenrakennuksen ja kaupungistumisen aikana aktiivimaanviljelijöiden eli eläkemaksujen maksajien määrä oli lähtenyt voimakkaaseen laskuun. Eläkkeensaajien määrä ylitti aktiiviviljelijöiden määrän 1990-luvulla.

Vuosituhannen alussa maanviljelijöiden eläke-edun heikentämistä kaavailtiin, mutta Maataloustuottajien keskusliitto MTK onnistui estämään suunnitelmat.

MTK vastustaa eläke-edun poistamista edelleen, sillä järjestön mukaan se heikentäisi maatalousyrittäjien toimintaedellytyksiä.



Myös maanviljelijäeläkkeiden saajien määrä on laskenut jo pitkään. Valtion tuki kasvaakin nyt ennen kaikkea siksi, että nykyisillä eläköityvillä maanviljelijöillä on korkeammat eläkkeet kuin heidän edeltäjillään.

Keskimääräinen maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan maksamat eläke ovat yhä varsin matala, vain runsaat 700 euroa kuukaudessa. Monet maanviljelijät saavatkin lisäksi Kelan kansan- ja takuueläkkeitä.

Maatalousyrittäjät eivät silti ole poikkeus, sillä suurin piirtein samansuuruisia ovat muiden yrittäjien eläkkeet.

Onko enää tänä päivänä perusteltua tukea maatalousyrittäjien eläkkeitä selvästi enemmän kuin muiden yrittäjien?

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kauttohttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+kautto kuvaa aihetta vaikeaksi, sillä maatalousyrittäjien joukko on aiempaa jakautuneempi.

”Suurten tilojen toiminta voi muistuttaa aiempaa enemmän mitä tahansa yrittäjyyttä. Toisaalta taas on esimerkiksi ahtaalle ajautuneita maitotiloja, joiden maksuvaikeudet ovat kasvaneet nykyiselläkin eläkemaksutasolla”, Melan hallituksessakin istuva Kautto sanoo.

Toisin kuin yrittäjien eläkejärjestelmään, ei maatalousyrittäjien eläkkeisiin suunnitella ainakaan toistaiseksi muutoksia.

Valtion vuosittain maksaman tuen arvioidaan kasvavan 2030-luvulle saakka.