Kuusi kuviota paljastaa suomalaisten velka­ongelman

Suomalaisten velkaantumiseen perehtynyt työryhmä julkistaa tänään tiistaina esityksensä siitä, miten yksityishenkilöiden ja kotitalouksien velkaantumista tulisi estää.

Uutinen velkatyöryhmän ehdotuksista: Työryhmä ehdottaa kotitalouksille velkakattoa – Kokeile laskurilla, saisitko uudella rajalla lisää luottoahttps://www.hs.fi/talous/art-2000006257206.html

Hankkeen taustalla on kasvanut huoli velkatasojen paisumisesta. Vuosi sitten valtiosihteeri Martti Hetemäkihttps://www.hs.fi/haku/?query=martti+hetemaki ja silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo https://www.hs.fi/haku/?query=petteri+orpo(kok) asettivat työryhmän, koska Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja valtiovarainministeriö ovat toistuvasti varoitelleet suomalaisten velkaantumisesta.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Leena Mörttisen https://www.hs.fi/haku/?query=leena+morttisenjohtaman työryhmän toimeksiannossa kirjoitettiin, että luotonannon hallitsemattomalla kasvulla voi olla talouteen vakavia vaikutuksia. Uhkana on pankkikriisi, joka pahimmillaan johtaa talouden voimakkaaseen supistumiseen.

HS kokosi kuusi kuviota, jotka kertovat ongelmasta:

1. Velkaantumisaste

Suomalaisten velkaantumisaste kertoo siitä, paljonko kotitalouksilla on velkaa suhteessa niiden tuloihin. Tämä yleisesti käytetty mittari on noussut ennätystasolle, lähes 130 prosenttiin. Keskimäärin kotitalouksilla on siis velkaa noin 16 kuukauden käytettävissä olevien tulojen verran. Keskiarvo ei tosin kerro paljoa tosielämästä, sillä velka jakautuu epätasaisesti.

Viranomaiset kantavat myös huolta tilastojen ulkopuolelle jäävästä velasta, koska muiden kuin perinteisten pankkien myöntämät luotot ovat lisääntyneet.

2. Asuntolainat

Asuntolainojen määrä saavuttaa Suomessa nykyvauhdilla 100 miljardin euron rajan ensi vuonna. Asuntolainojen sääntelyä on jo kiristetty, mutta valvojat näkevät selvän tarpeen lisätoimille.

Nykyisellään asuntolainat aiheuttavat vain vähän ongelmia, mutta niihin liittyy kahdenlaisia huolia. Ensinnäkin asuntojen arvot ovat laskeneet suuressa osassa Suomea, mikä voi aiheuttaa ongelmia näiden alueiden kotitalouksille. Toinen huoli liittyy siihen, että pitkään jatkuneet vakaa työllisyyskehitys, alhaiset korot ja asuntojen hintojen nousu kasvukeskuksissa saattavat hämärtää kuvaa riskeistä.

3. Taloyhtiölainat

Taloyhtiölainojen määrä on paisunut nopeasti, koska uudet asunnot myydään nykyisin säännöllisesti suurilla yhtiölainaosuuksillahttps://www.hs.fi/talous/art-2000006247321.html. Käytäntö pienentää asuntojen myyntihintaa mutta tekee taloyhtiöistä velkaisia. Viime kädessä taloyhtiöiden lainat ovat taloyhtiön osakkaiden vastuulla.

Taloyhtiölainojen kasvaminen on myös saattanut sokeuttaa ihmisten käsitystä todellisesta velkatilanteestaan. Pahimmassa tapauksessa ongelmat taloyhtiölainojen lyhennyksissä laajenevat koskemaan myös niitä osakkaita, jotka ovat hoitaneet omat lyhennyksensä asianmukaisesti.

4. Kulutusluotot

Vakuudettomien kulutusluottojen kasvu on viime vuosina ollut ripeäähttps://www.hs.fi/talous/art-2000006191775.html. Vaivattomuudella ja hakemusten nopealla käsittelyllä markkinoituja lainoja kaupitellaan kätevinä ratkaisuina elämänlaatuun, harrastuksiin, lomamatkoihin ja yllättäviin kuluihin.

Kätevyydellä on myös hintansa. Suomalaisten luottolaitosten myöntämien vakuudettomien kulutuslainojen keskimääräinen korko oli kesäkuussa 5,5 prosenttia, kun se vakuudellisissa kulutusluotoissa oli 2,4 prosenttia ja asuntolainoissa 0,8 prosenttia.

Toinen kulutusluottoihin liittyvä huolenaihe on ulkomaisten digipankkien rynnistys Suomen markkinoille. Niiden lainat ovat usein paljon kalliimpia kuin perinteisten pankkien vakuudettomat luotot.

Suomen Pankin arvion mukaan ulkomaisten digipankkien myöntämä lainakanta on yli kolminkertaistunut runsaassa kahdessa vuodessa ja ylittänyt kahden miljardin euron rajan.

5. Säästämisaste

Suomalaisten säästämisaste on painunut viime vuosina pakkaselle. Perjantaina tulleiden ennakkotietojen mukaan säästämisaste kääntyi kuitenkin keväällä niukasti plussalle.

Säästämisaste kertoo siitä, paljonko käytettävissä olevista tuloista on jäänyt säästöön. Negatiivinen säästämisaste kielii siitä, että suomalaiset ovat eläneet viime vuodet yli varojensa.

Säästämisasteen painuminen negatiiviseksi on aiheutunut kulutusmenojen kasvusta. Myös suomalaisten käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet, mutta ne eivät ole pysyneet menojen perässä.

6. Talouskasvu

Velkatasojen kasvu aiheuttaisi vähemmän huolta, jos Suomella olisi näköpiirissä kovaa talouden kasvua. Niin ei kuitenkaan ole, vaan tuleville vuosille povataan talouskasvun hyytymistä. Oheiset Suomen Pankin ennusteet ovat toiveikkaimpia, joita Suomessa on tehty. Moni muu ennustaja, kuten Nordea-pankki, on vetänyt ennusteitaan selvästi alemmas.

Heikko talouskasvu ja korkeat velkatasot voivat aiheuttaa kierteen, jossa molempien ongelmat korostuvat. Talouden heikkous voi lisätä työttömyyttä ja pienentää ansioita, mikä lisää ongelmia velkojen hoitamisessa. Korkeat velkatasot voivat puolestaan voimistaa talouskasvun hyytymistä. Kotitalouksien kuluttaminen voi pahimmillaan pysähtyä kuin seinään, jos oma talous on vedetty velkaantumisella jo valmiiksi tiukille.

Millaista sääntelyä on luvassa?

Ylijohtaja Leena Mörttisen johtama työryhmä kertoo tiistaina, miten sen mielestä velkaantumista tulisi hillitä. Nykyinen lainsäädäntö ei toimeksiannon mukaan sisällä kattavia välineitä velkaantumisen rajoittamiseksi.

Valtiovarainministeriön sivustolla olevan hankesuunnitelman mukaan uudet lait sisältäisivät ”välineitä, jotka rajoittaisivat asunto- ja muiden kuluttajaluottojen kysyntää eräissä tilanteissa”.

Alun perin työryhmän piti saada esityksensä valmiiksi viime keväänä, mutta toimeksiantoa jatkettiin puolella vuodella. Mörttisen mukaan työryhmä selvitti kotitalouksien velkaantumisen luonnetta laajasti, mikä vei aikansa.

Raportissa käydään läpi muun muassa asuntolainat, vakuudettomat kulutusluotot sekä nopeasti kasvaneet taloyhtiölainat.

”Kulutusluottojen mukaan ottaminen ja makrovakausvälineiden pohdinta kuluttajansuojan näkökulmasta vaati hieman enemmän työstöä. Siksi työ viivästyi”, Mörttinen sanoo.

OP-ryhmän asumisen rahoituksesta vastaava johtaja Kaisu Christie https://www.hs.fi/haku/?query=kaisu+christienäkee positiivisena, että valtio toimii, jos se näkee isoja huolenaiheita ihmisten ylivelkaantumisessa ja puuttuu niihin.

”Tiettyjen erityisryhmien, kuten pikavippien kautta velkaantuneiden, ongelmia on hyvä korjata”, Christie sanoo.

Christie näkee eniten tarvetta pikavippien rajoittamiselle. Hän kuitenkin ennustaa, että työryhmä esittää myös rajoituksia kokonaislainamääriin. Rajoitukset voivat olla esimerkiksi tuloihin tai säästöihin suhteutettuja lainakattoja tai enimmäispituuksia asuntolainoille.

”Huonoa olisi, jos kiristys menisi niin tiukalle, että se heikentäisi tavallisten Matti ja Maija Meikäläisten mahdollisuutta ostaa oma asunto”, Christie sanoo.

Christie ei usko, että sääntelyn kiristykset saavat suuria kansanjoukkoja hakemaan isoja asuntolainoja ennen muutosten voimaantuloa. Tavalliset asunnonostajat toimivat markkinoilla omien elämäntilanteiden tahdissa eivätkä sääntelyn muutosten mukaan.

Sen sijaan sijoittajien liikkeisiin sääntelyllä voi olla voimakkaitakin vaikutuksia. Yli puolet Suomen uusista asunnoista menee nykyään sijoittajille.

Lakimuutoksiin haetaan lausuntoja sidosryhmiltä, minkä jälkeen hallitus tekee poliittiset päätökset. Hankkeen vastuuministeri on valtiovarainministeri Mika Lintilä https://www.hs.fi/haku/?query=mika+lintila(kesk).

Uusien lakien odotetaan saapuvan eduskunnan hyväksyttäväksi ensi vuonna.