Talous

Osakesäästötilit tulevat käyttöön vuodenvaihteessa – Tässä ovat hyödyt ja haitat säästäjille

Osakesäästötileihin sisältyy veroetuja, mutta myös heikkouksia, jotka tekevät niistä joillekin sijoittajille huonoja ratkaisuja.

Osakesäästämisen kannustimeksi kehitetyt osakesäästötilit tulevat käyttöön vuodenvaihteessa. Tilien avulla valtio ja pankit pyrkivät lisäämään suomalaisten intoa sijoitusmuotoiseen säästämiseen.

Suomalaisista pankeista ainakin Nordea, Danske Bank, Nordnet ja Mandatum Life ovat tarjoamassa osakesäästötiliä heti tammikuun alusta alkaen.

OP sanoo tuovansa osakesäästötilin markkinoille ”ensi vuonna” ja kertoo aikataulusta ja hinnastosta tarkemmin syksyn aikana.

”Haluamme olla tukemassa suomalaisten sijoittamista pörssiosakkeisiin. Toivomme, että osakesäästötilin myötä matkaan lähtisi iso joukko uusia osakesäästäjiä”, sanoo OP:n varallisuudenhoitoasiakkaista vastaava johtaja Kai Kalajainen.

Kaikki pankit eivät ota osakesäästötiliä käyttöön välttämättä lainkaan.

Viime vuonna suomalaiset sijoittivat keskimäärin vain 42 euroa pörssiosakkeisiin ja rahastoihin. Esimerkiksi ruotsalaisten keskimääräinen sijoitusvarallisuus on yli kaksinkertainen suomalaisiin verrattuna ja se kasvaa nopeammin.

Sijoitusten sijaan suomalaiset laittavat varojaan usein rahapeleihin, joissa keskimääräinen suomalainen jäi viime vuonna tappiolle yli 300 euroa. Toinen kansanharrastus on rahojen säilyttäminen tileillä, jotka eivät ole vuosiin tuottaneet korkoina käytännössä mitään.

”Suomessa on tileillä valtavasti rahaa: 93 miljardia euroa, joka ei ole ehkä parhaassa mahdollisessa käytössä. Sijoittamisesta olisi hyvä tulla positiivinen asia, joka kuuluu kaikille eikä ole vain tietyn joukon asia”, sanoo Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sara Mella.



Osakesäästötiliin on ladattu paljon odotuksia, mutta ne voivat jäädä täyttymättä. Säästötili tarjoaa sijoittajalle veroetuja, mutta myös rajoituksia ja heikkouksia.

Ainoaksi sijoitusmuodoksi osakesäästötiliä ei voi suositella, koska sen kautta voi sijoittaa ainoastaan osakkeisiin. Säästäjän on hyvä hajauttaa sijoituksiaan myös osakemarkkinoiden ulkopuolelle.

HS käy läpi osakesäästötiliin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

Mistä osakesäästötilissä on kyse?

Osakesäästötili on eräänlainen kehikko, jonka sisällä voi ostaa ja myydä osakkeita ilman välittömiä verovaikutuksia. Myös osingot ja korot ovat verovapaita tilin sisällä. Asiakas voi sijoittaa osingot uusiin osakkeisiin, jolloin osakesäästötili mahdollistaa korkoa korolle -ilmiön hyödyntämisen ilman verotuksen laimentavaa vaikutusta.

Aktiivinen kaupankäyjä voi päästä hyötymään myös siitä, että myyntivoittojen verotus siirtyy.

Pääomatulovero maksetaan vasta, kun asiakas nostaa rahaa ulos osakesäästötilin sisältä. Vero on tänä vuonna 30 prosenttia ja 30 000 ylittävältä osuudelta 34 prosenttia.

Osakesäästötilille saa siirtää haluamansa summan enintään 50 000 euroon asti. Omistusten arvo voi nousta sijoitusten arvonnousun ja osinkojen myötä tätä suuremmaksikin.

Vanhoja osakeomistuksia ei voi siirtää suoraan tilille. Se onnistuu ainoastaan myymällä osakkeet, siirtämällä rahat osakesäästötilille ja ostamalla sieltä osakkeet uudelleen. Tällöin pitää ottaa huomioon kauppojen veroseuraamukset.

Yhdellä ihmisellä saa olla vain yksi osakesäästötili. Vastuu tästä on asiakkailla. Jos asiakas avaa vahingossa kaksi tiliä eri pankkeihin, seuraa siitä huomattava lisävero: 10 euroa päivältä per tili eli 7 300 euroa vuodelta.

Mitä haittoja osakesäästötilin käytössä on?

Osakesäästötilin käyttämisessä on tavalliseen arvo-osuustiliin verrattuna ainakin kaksi miinaa.

Ensimmäinen niistä on osinkojen verotus. Normaalisti osingoista 15 prosenttia on verovapaata tuloa. Siksi osinkojen veroprosentti asettuu 30 prosentin pääomatuloa alemmaksi 25,5 prosenttiin.

Osakesäästötilille maksettavista osingoista ei mene veroa. Sijoittaja maksaa siis osingoista veroa vasta siinä vaiheessa, kun hän nostaa voitolla olevalta osakesäästötililtä varoja. Silloin veroprosentti on 30 prosenttia eli enemmän kuin suoraan arvo-osuustilille maksettavien osinkojen vero.

Osinkojen pitää ehtiä tuottaa tämä tappio takaisin, jotta osakesäästötili olisi kannattava. Nordean laskelmien mukaan vasta noin 5–7 vuoden sijoittamisen jälkeen osakesäästötili tulee tuttua arvo-osuustiliä kannattavammaksi.

Toinen miina liittyy ulkomaisiin osakkeisiin. Ulkomaiset osinko- ja myyntivoittoverot kuitataan normaalitapauksessa usein Suomen ja toisen maan välisellä verosopimuksella. Ulkomaille ei tarvitse maksaa veroa, koska vero maksetaan Suomeen. Osakesäästötilille maksettavista osingoista ja myyntivoitoista ei kuitenkaan tarvitse maksaa veroa Suomessa, joten verosopimukset tuskin pätevät.

Tilanne on vielä epäselvä, koska ennakkotapauksia ei ole. Nyt näyttää siltä, että kansainvälisten osakkeiden verotus muodostuu epäkannattavaksi osakesäästötilin kautta.

”Siksi suosittelemme, että osakesäästötiliä käytettäisiin suomalaisiin osakkeisiin”, sanoo Nordean sijoitustuotejohtaja Tanja Eronen.

Kolmas mahdollinen miina voi liittyä pankkien perimiin maksuihin. Ensimmäisenä hinnoittelunsa on avannut Nordea, joka teki osakesäästötilin avaamisesta ilmaista ja määritteli kaupankäyntikulut samoiksi kuin muissa osakesijoituksissa. On kuitenkin mahdollista, että muut pankit veloittavat osakesäästötileistä ekstraa.

Lisäksi sijoittajan pitää muistaa, että osakesäästötililtä voi sijoittaa vain osakkeisiin. Pienimuotoiseen ja suurempaankin sijoittamiseen rahastot voivat olla parempi vaihtoehto.

Eronen pitääkin rahastosijoittamista aloittavalle sijoittajalle luontevana vaihtoehtona.

”Suosittelisin aloittavalle sijoittajalle säästämistä ja sijoittamista valmiiksi hajautettujen rahastojen kautta. Jos se tuntuu luontevalta, voi sitten siirtyä osakkeisiin”, hän sanoo.

Kenelle osakesäästötili sopii ja kenelle ei?

Yksinkertaistettuna osakesäästötili tulee kannattavaksi pitkäaikaiselle sijoittajalle tai hyvin aktiiviselle kaupankävijälle. Se voi soveltua hyvin esimerkiksi lapsille avattavaksi osakesäästötiliksi.

Osakesäästötilin sopivuutta voi Nordean laskelmien pohjalta hahmotella seuraavien esimerkkien kautta.

Oskari osinkomatkailija

Oskari ei sijoita saamiaan osinkoja uudelleen vaan tekee niillä vuosittaisen etelänmatkan. Osakesäästötilin tuomia osinkojen uudelleensijoitushyötyjä ei synny. Hänen kannattaa sijoittaa arvo-osuustilille, koska näin osingoista 15 prosenttia on verovapaita. Osakesäästötili voisi kannattaa, jos Oskari olisi hyvin aktiivinen kaupankävijä.

Elina eläkesäästäjä

Elina säästää eläkepäiviä varten 20–30 vuoden aikajänteellä. Hän sijoittaa osingot uudelleen, joten osakesäästötili on verotehokkaampi vaihtoehto suomalaisille osakkeille. Ulkomaiset osakkeet Elinan kannattaa säilyttää arvo-osuustilillä.

Asta asuntosäästäjä

Asta säästää asuntoon, mutta ei tiedä, ostaako hän sellaisen kahden vai kahdentoista vuoden päästä. Oikea valinta arvo-osuustilin ja osakesäästötilin välillä on vaikea.

Luultavasti ero kahden vaihtoehdon välillä on lopulta pieni. Olennaisempaa sijoitustuottojen kannalta on se, miten sijoitusten arvo kehittyy, kuin se, millaisen tilin kautta sijoitukset on tehty.

Lyövätkö osakesäästötilit läpi?

Osakesäästötilit tuskin mullistavat suomalaisten sijoittamista nopealla aikataululla. Suuri osa ihmisistä jatkaa sijoittamista vanhaan malliin.

Ruotsissa osakesäästötiliä vastaava malli on äärimmäisen suosittu, mutta siellä tilien verotus on ollut hyvin edullista ja lisäksi niiden kautta on voinut sijoittaa muihinkin sijoitustuotteisiin kuin osakkeisiin.

Norjassa osakesäästötili otettiin käyttöön pari vuotta sitten ja niitä on avattu Nordean mukaan 155 000 kappaletta. Norjassa tilille on kuitenkin voinut siirtää olemassa olevia sijoituksia, mikä Suomessa ei ole mahdollista. Oletettavasti Suomessa osakesäästötilin suosio tulee jäämään pienemmäksi.


Oikaisu 3.10. kello 9.46: Mandatum Lifen nimi korjattu oikeaan muotoon.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    4. 4

      Äiti eristi lehmätaiteilija Miina Äkkijyrkkän lapsena vasikkakarsinaan – itse hän itkee, jos lapset pitävät hänestä hengähdystaukoa

    5. 5

      Suomalainen Antti Haataja voitti toisen palkinnon ”luontokuvien Oscareissa” kuvallaan jäniksestä talvimaisemassa

    6. 6

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    7. 7

      Ravintolayhtiö ajautui ongelmiin ja joutuu lopettamaan kaikki ravintolansa: Klassikkoravintolat Rivoli ja Rivoletto sulkevat ovensa

    8. 8

      USA:n varapresidentti Pence: Turkki suostunut tulitaukoon

    9. 9

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    10. 10

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    2. 2

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    3. 3

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    4. 4

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    5. 5

      EU-johtajat hyväksyivät Britannian ja EU:n uuden brexit-sopimuksen – Tämä sopimuksesta tiedetään juuri nyt

    6. 6

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    7. 7

      Verenkierto-ongelmat voivat näkyä kynsistä – Näin tunnistat poikkeavat kynnet, jotka saattavat olla merkki terveysongelmista

      Tilaajille
    8. 8

      Tripla avattiin: Kuvat ja video esittelevät Pasilan uuden keskuksen

    9. 9

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    10. 10

      Kommentti: Kuka putoaa kyydistä? Triplan kauppakeskus on yllätyksetön, mutta nyt alkavassa pudotuspelissä sillä on yksi valtti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    3. 3

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    4. 4

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    5. 5

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    6. 6

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    7. 7

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    8. 8

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    9. 9

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    10. 10

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    11. Näytä lisää