Talous

Verotulojen hupeneminen uhkaa pohjoismaisia hyvinvointivaltioita: Norja keksi keinon taistella rikkaiden verosuunnittelua vastaan

Norjan verotutkimuskeskuksen johtaja Guttorm Schjelderup varoittaa rikkaiden vallan kasvusta politiikassa: ”Kun voittajat ovat nousseet tarpeeksi vauraiksi, he ottavat tikapuut mukanaan.”

”Rikkaat räätälöivät verotusta mieleisekseen. Siksi tässä työssä tulee lopulta epäsuosituksi.”

Näin sanoo Norjan verotutkimuskeskuksen johtaja, professori Guttorm Schjelderup haastattelun lopuksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) neuvottelutilassa Helsingissä.

Sitä ennen hän on poikkeuksellisen selväsanaisesti maalannut kuvan pohjoismaisia hyvinvointivaltioitakin uhkaavasta verokertymien hupenemisesta.

Yhtenä syynä veropohjan rapautumiseen ovat monikansallisten yritysten vallan kasvu ja niiden verosuunnittelu digitalisoituvassa maailmassa.

Toisena syynä on rikkaiden etua valvovien lobbarien ylivalta verolakien säätämisessä, Schjelderup kertoo.

Hänen mukaansa elinkeinoelämän vetovoima näkyy yliopistoissa jo opiskelun aikana. Opiskelijoita eivät kiinnosta luennot hyvistä verojärjestelmistä. He ovat kiinnostuneita lähinnä aiheista, joista on hyötyä yksityiselle sektorille työllistyessä.

Sama epäsuhta jatkuu opiskelujen jälkeen. Yritykset palkkaavat taitavimmat verojen tuntijat palvelukseensa, ja verotutkijoita ja verotuksen kehittäjiä on vähän verrattuna verolobbareihin, jotka esittävät työkseen puolueellisia verokantoja.


 

”Sahaamme omaa oksaamme, jos järjestelmästä ei pidetä huolta.”

Myös poliitikoilla ja journalisteilla on usein puutteelliset tiedot verotuksesta ja lakien yksityiskohdista. Siksi he ovat helposti lobbarien viestien vietävissä.

Schjelderup kertoo heränneensä tähän ongelmaan Norjassa viime vuosikymmenen lopulla työskennellessään lukuisissa verokomiteoissa. Tuolloin hän sai poliitikot vakuutetuksi siitä, että hyvinvointivaltio tarvitsee turvakseen uuden yksikön, jossa on tarpeeksi taitavia vero-osaajia.

Norjan verotutkimuksessa työskentelee nykyään muun muassa kymmenen professoria ja neljä apulaisprofessoria. Määrää voi verrata vaikka Helsingin yliopistoon, jossa on yksi veroprofessuuri.

Tarvitsisiko Suomi oman verotutkimuskeskuksen?

”Kyllä mielestäni. Kaikissa Pohjoismaissa pitäisi olla vastaava”, Schjelderup vastaa.

”Sahaamme omaa oksaamme, jos järjestelmästä ei pidetä huolta. Jos kaikki taito on yksityisellä puolella, osaamisessa vallitsee epätasapaino.”

Norjassa verojärjestelmä onkin monelta osin huolellisesti rakennettu. Esimerkiksi sen osinkoverotuksen puhdasoppisuutta käytetään usein vertailukohtana Suomen pääomatuloverotuksen ongelmista puhuttaessa.

Schjelderup luennoi viime viikolla Vatt-päivässä, jossa hän esitteli tuoreita norjalaisia verotutkimuksia.

Yksi selvitys osoitti, että monikansallisten yritysten osiksi ostettujen norjalaisyritysten verotettavien voittojen määrä oli yrityskaupan jälkeen 24 prosenttia pienempi kuin ennen kauppaa.

Tieto on mielenkiintoinen, koska poliitikot haluavat yleensä monikansallisten yritysten sijoituksia maahan. Niitä perustellaan usein palkkojen nousulla ja investoinneilla, jotka parantavat työllisyyttä.

Asialla on kuitenkin myös kääntöpuoli. Jos verojärjestelmä antaa monikansallisille yhtiöille mahdollisuuden siirtää voittonsa kevyen verotuksen maihin, niistä tulee omistajilleen paikallisia yrityksiä tuottavampia ja siis kannattavampia.

”Ja ajan mittaan ne voivat ostaa paikalliset kilpailijat pois markkinoilta”, Schjelderup sanoo.

Näin kotimaiset yritykset voivat epäreilun verotuksen takia näivettyä samalla kun valtion yritysverotulot hupenevat.

Tutkimuksen mukaan yritysverotulot kasvavat taas, jos ostetut yhtiöt palaavat itsenäisiksi kotimaisiksi yhtiöiksi.


 

”Jos pelikenttä ei ole tasavertainen, paikalliset yritykset kärsivät.”

Schjelderupin mukaan monikansallisiakin yhtiöitä verottaessa täytyy osata tasapainoilla työllistämishyötyjen, palkoista saatavien verojen ja yritysverojen kanssa, mieluiten niin että verojärjestelmä auttaa talouskasvua.

Samalla verojärjestelmää kannattaa säätää, ettei se antaisi ylimääräistä etua kansainvälisille jättiyhtiöille.

”Jos pelikenttä ei ole tasavertainen, paikalliset yritykset kärsivät.”

Menneinä vuosina monikansalliset yritykset pyrkivät minimoimaan paikallisten tytäryhtiöidensä yritysveron lataamalla ne niin velkaisiksi, että voitot hupenivat emoyhtiölle maksettuihin korkoihin.

Nyt tuollaisiin korkoveloituksiin on saatu Suomessakin erilaisia kattoja, joilla korkojen vähennysoikeuksia on jossain määrin tilkitty.

Monikansalliset yhtiöt saavat silti yhä siirrettyä tytäryhtiöidensä voittoja esimerkiksi siten, että emoyhtiö perii tytäryhtiöltä erilaisia rojalti- ja lisenssimaksuja tavaramerkkien, patenttien ja liikeideoiden käytöstä. Nämä voitot ohjataan tyypillisesti kevyen verotuksen maihin.

Schjelderup kertoo, että Norjassa harkitaan paraikaa erilaisten lisenssimaksujen verottamista niin, että niistä täytyisi maksaa samanlainen vero kuin osingoista.

”Jos maksat 100 miljoonaa rojalteja, vero voisi olla 20 miljoonaa.”

Vastaava vero on jo voimassa esimerkiksi Saksassa, Schjelderup kertoo.

Toisessa tuoreessa norjalaisessa verotutkimuksessa selvisi, että maailman neljän suurimman tilintarkastusyhtiön eli niin sanotun Big Fourin asiakasyhtiöt erosivat muista selvästi yhtiöiden vientiä ja tuontia koskevassa rahavirtojen tarkastelussa. Neljä suurinta tilintarkastusyhtiötä ovat KPMG, Ernst & Young, Deloitte ja PricewaterhouseCoopers.

”Kaupankäynnissä [viennistä ja tuonnista laskettuihin] varojen nettovirtoihin vaikuttivat eri maiden veroasteet niin, että voitot siirtyivät matalimman veroasteen maihin”, Schjelderup kertoo.

”Tulos ei sinänsä yllätä, koska Big Fourilla on eniten resursseja ja suuret yhtiöt käyttävät noita palveluja.”


 

”Kun voittajat ovat nousseet tarpeeksi vauraiksi, he ottavat tikapuut mukanaan.”

Schjelderup puhuu useaan otteeseen sitä, että verojärjestelmien tulee tulee tukea talouden kasvua ja tehokkuutta.

Öljyvaltio Norjassa uutta vaurautta onkin syntynyt ripeään tahtiin. Norja tuottaa asukaslukuun suhteutettuna nelinkertaisen määrän miljonäärejä ja kaksinkertaisen määrän miljardöörejä Yhdysvaltoihin verrattuna, Schjelderup kertoo.

”Amerikkalainen unelma elää ja voi hyvin Norjassa.”

Samalla kansainväliset tutkimukset näyttävät, että rikkaat pystyvät tehokkaasti vaikuttamaan poliitikkoihin, Schjelderup muistuttaa.

”Kun hyvin vauraiden ihmisten määrä kasvaa, he räätälöivät politiikkatoimet niin, että se entisestään lisää heidän vaurauttaan.”

Rikkaiden vaikutusvallan kasvusta on Schjelderupin mukaan tutkimusnäyttöä. Hän viittaa erityisesti norjalaisen ekonomistin Karl Ove Moenen selvityksiin, joita on julkaistu Nordic Economy Policy Review -lehdessä.

Vastaavaa tutkimusta on tehnyt myös taloudellisen epätasa-arvon ykköstutkija Branko Milanović kapitalismin tulevaisuutta käsittelevässä kirjassaan.

Schjelderupin mielestä viime aikojen kehitys alkaa jo muodostaa uhkia pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudelle.

”Jos kehitys jatkuu liian pitkälle, yhteiskuntamme muuttuu pitkälti samanlaiseksi kuin Yhdysvallat. Kun voittajat ovat nousseet tarpeeksi vauraiksi, he ottavat tikapuut mukanaan.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Kansan puolella lobbareita vastaan


 Guttorm Schjelderup on Bergenissä sijaitsevan Norjan verotutkimuskeskuksen johtaja sekä taloustieteen ja liiketalouden professori Norjan kauppakorkeakoulussa. Hän on johtanut verotutkimuskeskusta sen perustamisesta eli vuodesta 2012 lähtien.

 Schjelderup on ollut vierailevana tutkijana Cambridgen yliopistossa, Max Planck -instituutissa ja Coloradon yliopistossa Boulderissa. Vieraileva tutkija CESifo-tutkimusverkostossa ja Oxfordin yritysverotuksen keskuksessa.

 Tutkimukset käsittelevät yritysverotusta, ylikansallisia yrityksiä, yritysten verosuunnittelua, veroparatiiseja ja talouspolitiikan arviointia.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    4. 4

      Suomalainen Antti Haataja voitti toisen palkinnon ”luontokuvien Oscareissa” kuvallaan jäniksestä talvimaisemassa

    5. 5

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    6. 6

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    7. 7

      Ravintolayhtiö ajautui ongelmiin ja joutuu lopettamaan kaikki ravintolansa: Klassikkoravintolat Rivoli ja Rivoletto sulkevat ovensa

    8. 8

      USA:n varapresidentti Pence: Turkki on suostunut tulitaukoon

    9. 9

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    10. 10

      Jesse Puljujärvi parsii itseluottamustaan kokoon pala palalta: ”Kyllä siinä vielä tekemistä on”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    2. 2

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    3. 3

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    4. 4

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    5. 5

      EU-johtajat hyväksyivät Britannian ja EU:n uuden brexit-sopimuksen – Tämä sopimuksesta tiedetään juuri nyt

    6. 6

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    7. 7

      Verenkierto-ongelmat voivat näkyä kynsistä – Näin tunnistat poikkeavat kynnet, jotka saattavat olla merkki terveysongelmista

      Tilaajille
    8. 8

      Tripla avattiin: Kuvat ja video esittelevät Pasilan uuden keskuksen

    9. 9

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    10. 10

      Kommentti: Kuka putoaa kyydistä? Triplan kauppakeskus on yllätyksetön, mutta nyt alkavassa pudotuspelissä sillä on yksi valtti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    3. 3

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    4. 4

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    5. 5

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    6. 6

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    7. 7

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    8. 8

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    9. 9

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    10. 10

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    11. Näytä lisää