Talous

Verotulojen hupeneminen uhkaa pohjoismaisia hyvinvointivaltioita: Norja keksi keinon taistella rikkaiden verosuunnittelua vastaan

Norjan verotutkimuskeskuksen johtaja Guttorm Schjelderup varoittaa rikkaiden vallan kasvusta politiikassa: ”Kun voittajat ovat nousseet tarpeeksi vauraiksi, he ottavat tikapuut mukanaan.”

”Rikkaat räätälöivät verotusta mieleisekseen. Siksi tässä työssä tulee lopulta epäsuosituksi.”

Näin sanoo Norjan verotutkimuskeskuksen johtaja, professori Guttorm Schjelderup haastattelun lopuksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) neuvottelutilassa Helsingissä.

Sitä ennen hän on poikkeuksellisen selväsanaisesti maalannut kuvan pohjoismaisia hyvinvointivaltioitakin uhkaavasta verokertymien hupenemisesta.

Yhtenä syynä veropohjan rapautumiseen ovat monikansallisten yritysten vallan kasvu ja niiden verosuunnittelu digitalisoituvassa maailmassa.

Toisena syynä on rikkaiden etua valvovien lobbarien ylivalta verolakien säätämisessä, Schjelderup kertoo.

Hänen mukaansa elinkeinoelämän vetovoima näkyy yliopistoissa jo opiskelun aikana. Opiskelijoita eivät kiinnosta luennot hyvistä verojärjestelmistä. He ovat kiinnostuneita lähinnä aiheista, joista on hyötyä yksityiselle sektorille työllistyessä.

Sama epäsuhta jatkuu opiskelujen jälkeen. Yritykset palkkaavat taitavimmat verojen tuntijat palvelukseensa, ja verotutkijoita ja verotuksen kehittäjiä on vähän verrattuna verolobbareihin, jotka esittävät työkseen puolueellisia verokantoja.


 

”Sahaamme omaa oksaamme, jos järjestelmästä ei pidetä huolta.”

Myös poliitikoilla ja journalisteilla on usein puutteelliset tiedot verotuksesta ja lakien yksityiskohdista. Siksi he ovat helposti lobbarien viestien vietävissä.

Schjelderup kertoo heränneensä tähän ongelmaan Norjassa viime vuosikymmenen lopulla työskennellessään lukuisissa verokomiteoissa. Tuolloin hän sai poliitikot vakuutetuksi siitä, että hyvinvointivaltio tarvitsee turvakseen uuden yksikön, jossa on tarpeeksi taitavia vero-osaajia.

Norjan verotutkimuksessa työskentelee nykyään muun muassa kymmenen professoria ja neljä apulaisprofessoria. Määrää voi verrata vaikka Helsingin yliopistoon, jossa on yksi veroprofessuuri.

Tarvitsisiko Suomi oman verotutkimuskeskuksen?

”Kyllä mielestäni. Kaikissa Pohjoismaissa pitäisi olla vastaava”, Schjelderup vastaa.

”Sahaamme omaa oksaamme, jos järjestelmästä ei pidetä huolta. Jos kaikki taito on yksityisellä puolella, osaamisessa vallitsee epätasapaino.”

Norjassa verojärjestelmä onkin monelta osin huolellisesti rakennettu. Esimerkiksi sen osinkoverotuksen puhdasoppisuutta käytetään usein vertailukohtana Suomen pääomatuloverotuksen ongelmista puhuttaessa.

Schjelderup luennoi viime viikolla Vatt-päivässä, jossa hän esitteli tuoreita norjalaisia verotutkimuksia.

Yksi selvitys osoitti, että monikansallisten yritysten osiksi ostettujen norjalaisyritysten verotettavien voittojen määrä oli yrityskaupan jälkeen 24 prosenttia pienempi kuin ennen kauppaa.

Tieto on mielenkiintoinen, koska poliitikot haluavat yleensä monikansallisten yritysten sijoituksia maahan. Niitä perustellaan usein palkkojen nousulla ja investoinneilla, jotka parantavat työllisyyttä.

Asialla on kuitenkin myös kääntöpuoli. Jos verojärjestelmä antaa monikansallisille yhtiöille mahdollisuuden siirtää voittonsa kevyen verotuksen maihin, niistä tulee omistajilleen paikallisia yrityksiä tuottavampia ja siis kannattavampia.

”Ja ajan mittaan ne voivat ostaa paikalliset kilpailijat pois markkinoilta”, Schjelderup sanoo.

Näin kotimaiset yritykset voivat epäreilun verotuksen takia näivettyä samalla kun valtion yritysverotulot hupenevat.

Tutkimuksen mukaan yritysverotulot kasvavat taas, jos ostetut yhtiöt palaavat itsenäisiksi kotimaisiksi yhtiöiksi.


 

”Jos pelikenttä ei ole tasavertainen, paikalliset yritykset kärsivät.”

Schjelderupin mukaan monikansallisiakin yhtiöitä verottaessa täytyy osata tasapainoilla työllistämishyötyjen, palkoista saatavien verojen ja yritysverojen kanssa, mieluiten niin että verojärjestelmä auttaa talouskasvua.

Samalla verojärjestelmää kannattaa säätää, ettei se antaisi ylimääräistä etua kansainvälisille jättiyhtiöille.

”Jos pelikenttä ei ole tasavertainen, paikalliset yritykset kärsivät.”

Menneinä vuosina monikansalliset yritykset pyrkivät minimoimaan paikallisten tytäryhtiöidensä yritysveron lataamalla ne niin velkaisiksi, että voitot hupenivat emoyhtiölle maksettuihin korkoihin.

Nyt tuollaisiin korkoveloituksiin on saatu Suomessakin erilaisia kattoja, joilla korkojen vähennysoikeuksia on jossain määrin tilkitty.

Monikansalliset yhtiöt saavat silti yhä siirrettyä tytäryhtiöidensä voittoja esimerkiksi siten, että emoyhtiö perii tytäryhtiöltä erilaisia rojalti- ja lisenssimaksuja tavaramerkkien, patenttien ja liikeideoiden käytöstä. Nämä voitot ohjataan tyypillisesti kevyen verotuksen maihin.

Schjelderup kertoo, että Norjassa harkitaan paraikaa erilaisten lisenssimaksujen verottamista niin, että niistä täytyisi maksaa samanlainen vero kuin osingoista.

”Jos maksat 100 miljoonaa rojalteja, vero voisi olla 20 miljoonaa.”

Vastaava vero on jo voimassa esimerkiksi Saksassa, Schjelderup kertoo.

Toisessa tuoreessa norjalaisessa verotutkimuksessa selvisi, että maailman neljän suurimman tilintarkastusyhtiön eli niin sanotun Big Fourin asiakasyhtiöt erosivat muista selvästi yhtiöiden vientiä ja tuontia koskevassa rahavirtojen tarkastelussa. Neljä suurinta tilintarkastusyhtiötä ovat KPMG, Ernst & Young, Deloitte ja PricewaterhouseCoopers.

”Kaupankäynnissä [viennistä ja tuonnista laskettuihin] varojen nettovirtoihin vaikuttivat eri maiden veroasteet niin, että voitot siirtyivät matalimman veroasteen maihin”, Schjelderup kertoo.

”Tulos ei sinänsä yllätä, koska Big Fourilla on eniten resursseja ja suuret yhtiöt käyttävät noita palveluja.”


 

”Kun voittajat ovat nousseet tarpeeksi vauraiksi, he ottavat tikapuut mukanaan.”

Schjelderup puhuu useaan otteeseen sitä, että verojärjestelmien tulee tulee tukea talouden kasvua ja tehokkuutta.

Öljyvaltio Norjassa uutta vaurautta onkin syntynyt ripeään tahtiin. Norja tuottaa asukaslukuun suhteutettuna nelinkertaisen määrän miljonäärejä ja kaksinkertaisen määrän miljardöörejä Yhdysvaltoihin verrattuna, Schjelderup kertoo.

”Amerikkalainen unelma elää ja voi hyvin Norjassa.”

Samalla kansainväliset tutkimukset näyttävät, että rikkaat pystyvät tehokkaasti vaikuttamaan poliitikkoihin, Schjelderup muistuttaa.

”Kun hyvin vauraiden ihmisten määrä kasvaa, he räätälöivät politiikkatoimet niin, että se entisestään lisää heidän vaurauttaan.”

Rikkaiden vaikutusvallan kasvusta on Schjelderupin mukaan tutkimusnäyttöä. Hän viittaa erityisesti norjalaisen ekonomistin Karl Ove Moenen selvityksiin, joita on julkaistu Nordic Economy Policy Review -lehdessä.

Vastaavaa tutkimusta on tehnyt myös taloudellisen epätasa-arvon ykköstutkija Branko Milanović kapitalismin tulevaisuutta käsittelevässä kirjassaan.

Schjelderupin mielestä viime aikojen kehitys alkaa jo muodostaa uhkia pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudelle.

”Jos kehitys jatkuu liian pitkälle, yhteiskuntamme muuttuu pitkälti samanlaiseksi kuin Yhdysvallat. Kun voittajat ovat nousseet tarpeeksi vauraiksi, he ottavat tikapuut mukanaan.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Kansan puolella lobbareita vastaan


 Guttorm Schjelderup on Bergenissä sijaitsevan Norjan verotutkimuskeskuksen johtaja sekä taloustieteen ja liiketalouden professori Norjan kauppakorkeakoulussa. Hän on johtanut verotutkimuskeskusta sen perustamisesta eli vuodesta 2012 lähtien.

 Schjelderup on ollut vierailevana tutkijana Cambridgen yliopistossa, Max Planck -instituutissa ja Coloradon yliopistossa Boulderissa. Vieraileva tutkija CESifo-tutkimusverkostossa ja Oxfordin yritysverotuksen keskuksessa.

 Tutkimukset käsittelevät yritysverotusta, ylikansallisia yrityksiä, yritysten verosuunnittelua, veroparatiiseja ja talouspolitiikan arviointia.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Huuhkajat otti vahvan otteen EM-paikasta: Jasse Tuominen vei Suomen johtoon – HS seuraa hetki hetkeltä EM-karsintaottelua

    2. 2

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    3. 3

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    4. 4

      Salaperäinen raportti turvallisuusuhista kuohuttaa Britanniassa – Boris Johnson väisteli kysymystä pimittämisestä

    5. 5

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    6. 6

      HS seuraa fanijuhlia: Maali villitsi Huuhkajien kannattajat, nyt mennään kisoihin!

    7. 7

      ”Materialismi on tämän yhteiskunnan juttu” – Seinäjoelle avattu kauppakeskus ajoi pohjalaiset hurmioon

    8. 8

      Valkean aavikon alta löytyi jääkautinen salaisuus – maan alta erottuvat yhä mammuttien ja niitä metsästäneiden ihmisten jalanjäljet

    9. 9

      60-vuotias mies sai potkut, koska ei suostunut siirtymään töihin Suomesta Ruotsiin – Oikeus tuomitsi potkut laittomiksi

    10. 10

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    2. 2

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    3. 3

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    4. 4

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    5. 5

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    6. 6

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    7. 7

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    8. 8

      HS:n erikois­artikkeli näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    9. 9

      Ihan tavallinen suomalainen suku­juhla oli Yasu Jukkolalle suuri järkytys – sen seurauksena Etiopiasta adoptoitu orpo toi twerkkauksen Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Malesialaiskoneen alasampumisen tutkijat julkaisivat äänitteitä Ukrainan separatistien ja Venäjän upseerien puhelinkeskusteluista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuomas Uutela ja Ilkka Mannikainen saattavat lentää monta tuntia vain käydäkseen vessassa toisessa maassa – He harrastavat lentopisteiden keräämistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    9. 9

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    10. 10

      Mistä Maria Nordinin kiistellyssä kurssissa on kyse? Materiaaliin perehtynyt asiantuntija kertoo, mikä teki sisällöstä vaarallisen

    11. Näytä lisää